Koirat.com

osanotot, ja jaksamista suuressa surussa.. :/

Osanotot :(

Lämmin osanotto Monnalle suuren suruun..

Paljon olen seurannut elämäänne tämän kautta, nykyään harvemmin kirjoitellen. Tätä en olisi sinulle toivonut kun muutenkin ollut kaikenlaista. Vielä joskus hymyillen muistelet yhteistä aikaasi Ernon kanssa.. *halaus*

Osanottoni. Paljon voimia ja jaksamisia sinne päin!

Kovasti voimia Monnalle ja perheelle. Järkyttävä ja surullinen tapaus :(

Lämpimät osanottoni.

Paljon voimia Monnalle suuressa surussa.

Teitä en nimeksikään tuntenut mutta kuvia näin pikkuisesta ja hän oli teidän koirista just se jonka suhun yhdistin jokaisessa kirjoituksessasi ...... ei riitä sanat kuvaamaan enkä voi uskoa että hän on nyt poissa. Osanotot.

Tämmöisen löysin tuolta arkistoja kaivellessa, en muista yhtään mistä olen alunperin tämän kopioinut tai kuka tämä "eläinlääkäri" on. Vaikka Erno lähtikin aivan liian aikaisin, pitää tämä varmasti paikkansa kaikkien koirien osalta :')

"Kuusivuotiaan pojan näkemys koirasta!

Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin tutkimaan erästä Irlannin
susikoiraa nimeltä Nella. Koiran omistajat, Juha, vaimonsa Anni ja
heidän pieni poikansa Oskari, olivat kaikki hyvin kiintyneitä Nellaan, ja
toivoivat ihmettä

Tutkin Nellan, ja totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin
perheelle, ettemme voineet tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle
koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Se voitaisiin tehdä heillä kotona, ja näin
saattaa Nella turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä, viimeiselle matkalleen.

Tehdessämme valmisteluja Juha ja Anni sanoivat, että voisi olla hyvä,
että kuusivuotias Oskari olisi myös läsnä. Heidän mielestään Oskari
saattaisi oppia jotakin tästä kokemuksesta.

Seuraavana päivänä tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani
katsellessani Nellaa ja perhettä, joka ympäröi sitä. Oskari vaikutti niin
rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa, että aprikoin, tiesikö
hän mitä oli tapahtumassa. Muutamassa minuutissa se nukahti rauhallisesti
viimeiseen uneen.

Oskari vaikutti hyväksyvän koiran poismenon ilman mitään vaikeuksia.
Istuimme kaikki hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta,
että eläimet elävät ihmistä niin paljon lyhyemmän ajan.
Oskari, joka oli kuunnellut hiljaisena keskustelua, virkkoi:
'Minä tiedän miksi'. Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan.

Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan
kuullut yhtä lohduttavaa selitystä.

Hän sanoi: 'Ihmiset syntyvät siksi, että he voivat oppia, miten eletään
hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisilleen, eikö?
Sitten hän jatkoi: 'No siis, koirat tietävät jo tämän, ja siksi niiden ei
tarvitse elää niin pitkään.'"

Pitkästä aikaa tulin lueskelemaan aikuisten palstaa, ja täällä olikin näin surullisia uutisia. Samoin kuin monet muutkin, olen täällä pyyhkinyt kyyneleitä lukiessani mitä Ernolle tapahtui. Erno on tullut tämän palstan kautta hyvin tutuksi, vaikka oikeassa elämässä en teitä tunnekaan. Erno oli vain pari viikkoa vanhempi kuin oma koirani on, ja senkin vuoksi tuntuu pahalta.

Olen niin pahoillani puolestasi Monna. Paljon voimia suureen suruusi.

En olekkaan vielä tähän ketjuun vastannut. Kiitos teille kaikille osanotoista, kauniista sanoista ja runoista. Aina kun avaan kc:n, tämän ketjun otsikko ei tunnu omalta vaan on aina hetken aikaa ajatus, että tämä on jonkun toisen. Heti kuitenkin iskee totuus vasten kasvoja, alkaa kuristaa kurkussa ja usein tulee itku. Onneksi pystyy kuitenkin olemaan jo itkemättäkin. Sheba retuuttaa Ernon leluja ja nukkuu sen pedissä ja se tuntuu pahalta. Olen ajatellut järkevästi että pakko tuon on antaa leikkiä Ernon leluilla ja nukkua sen pedisssä, en mä niitä kaikkia voi suojella. Yhden pehmolelun tosin laitoin jemmaan, itseasiassa se ei edes Ernon lempilelu mutta sai sen kotiin kasvattajalta meille tullessaan ja se on ollut Ernon unikaverina melkein joka yö koko sen eliniän. Sen aijon laittaa Ernon uurnan viereen. Toivottavasti asia tulisi jollain tavalla "päätökseen" ja hyväksyisin sen paremmin, sitten kun pikkuisen uurna kotona.

On vaan niin ikävä Ernoa. Tekisin mitä vain että voisin palata ajassa taakse päin ja muuttaa, ettei tätä olisi ikinä tapahtunut.

Olipas "järkyttävä" olo kun tulin pitkästä aikaa kc:hen.. Paljon voimia suruun ja suuret osanotot meidän koko perheeltä

Otan osaa.. :(

Vaikken teitä kovin tuntenutkaan, niin otan osaa suureen suruun :(

Pitkästä aikaa poikkesin kc:hen ja järkytys oli suuri kun luin tapahtuneesta
Osanottoni Monna!

Suuret osanotot. Vasta äsken järkytyksekseni huomasin tuolta tk putiikin puolella, että nyt on jotain pielessä.