Koirat.com

^mulla on skotlantilainen avo... kyllä ainakin hänen puheidensa mukaan on tarkkavissi että ei mene engelsmanit ja skotit sekaisin :D.
muoks. Ja tuntuu ainakin että ahvenanmaalaisetkin haluavat olla ihan oma joukkonsa, ainakin näin käsittänyt.

Skotlannillahan on aina aika ajoin itsenäistymishaaveitakin, en tosin tiedä kuinka realistisia ne ovat. Ja onhan niillä oma jalkapallomaajoukkuekin. Mutta tosiaan suomen kielessä ei ole muuta sanaa kuin "maa" ja se taas ei ihan sovi tilanteeseen. Semmoista se vaan on.

Onko brittien (sisältäen nyt ne skotit ja walesilaisetkin) mielestä jalkapallo jotnekin enemmän kansallispeli kuin esim. yleisurheilu? Yleisurheilussahan he kaikki "mahtuvat" Ison-Britannina lipun alle, mutta futiksessa eivät. Tätä oon miettinyt tosi paljo, joten ois kiva jos joku (ellikeksi tai avo) vois valottaa, että miksi näin on.

Onko täällä kellään kokemusta perheen sisäisestä adoptiosta..?
Saa laittaa yksäriäkin, jos ei halua täällä julkisesti asiasta kertoa..

Oletteko elämässä yleensä riskinottajia vai menettekö sitä polkua mikä on ns. helppona eteen ajautunut? Oletteko heittäytyjiä vai varman päälle ottajia? Kumpi on parempi? Kannattaako riskin ottaminen?

Täällä ei ainakaan mennä sieltä, mistä aita olisi matalin ja helpoimmalla pääsisi. Mieluummin yleensäkin otan riskin ja mahdollisesti siinä samalla tulee takkiin, kuin että jäisin murehtimaan, mitä jäi tekemättä. Musta ylipäätään ihmiset, jotka aina valittevat sen "helpon vaihtoehdon" joka asiassa, eivätkä koskaan repäise ja ota riskiä jossain asiassa, ovat pirun tylsiä. Kyllä elämästä pitää osata nauttia ja mennä välillä sinnekkin epämukavuus-alueelle. Ja edellinen vain in my opinion.

^^Mä olen tylsä varmistelija. Välillä suoraan sanottuna vituttaa olla tällanen arkajalka, pelata aina varman päälle ja valita sen fiksuin vaihtoehto, vaikka toisaalta eipä pääse kyllä mitään sen suurempia negatiivisia yllätyksiäkään siten käymään.

Menen tasan siitä mistä aita on matalin, olen siitä harmissani mutten varsinaisesti uskalla tehdä muutenkaan.

(Ja ne muutamat kerrat kun olen repäissyt... noh, fifty-sixty hyvää ja huonoa. Liian huono suhde useammin toistettaviksi tempauksiksi.)

*muoks* väksy

^ Mun repäisyt päättyy kans useimmiten itku-potku-raivariin tai jälkiviisasteluun, mutta silti.. mieluummin aina kumminkin harmittelen tehtyjä ku tekemättömiä asioita.

Mä olen toisaalta kyllä myös hyvin tyytyväinen elämääni tällaisena kuin se nyt pääpiirteissään on, on vakityö ja ihana mies ja perhe, terve koira ja itekin oon suht kondiksessa, kaunis koti ja rahaakin jää taskun pohjalle kuun lopussa. Mun mielestä ne mitkä mä miellän nimenomaan Riskeiksi, on sellasia, joissa joku noista jo valmiiksi hyvin olevista osa-alueista ois vaarassa, vaikka toisaalta vois saada jotain parempaakin - ehkä. Kuuseen kurkottaa jne

Innostuin just ensikertaa elämässäni kokeilemaan tota Citydealia. Kellään kokemuksia? :o maksoin jo ja nyt jännittää, että olikohan fiksua kuitenkaan

^Tuo on varmaan aikalailla sama systeemi kuin Kimppadiili. Sieltä ostin tosi edullisesti lahjakortin kampaajalle. Maksoin lahjakortin kun diili oli jo toteutumassa, ja ostoajan päätyttyä sain sähköpostiini tulostettavan lahjakortin. Sen näkee sitten myöehmmin saako sillä mitä luvattiin
Ajattelin kyllä hyödyntää noita jatkossakin jos ei mitään eriskummallisuuksia ilmene.

Umber kirjoitti:

Innostuin just ensikertaa elämässäni kokeilemaan tota Citydealia. Kellään kokemuksia? :o maksoin jo ja nyt jännittää, että olikohan fiksua kuitenkaan

hyvin on toiminut ainakin täällä. ei valittamista. ainut että kaikki kortit ei ole kelvannutkaan maksamiseen, mutta electronilla on saanut maksettua ihan ok.
lahjakortit tulee seuraavan päivän puolella. muistaa vaan sitten aikoja varaillessa/tavaraa tilatessa noudattaa tarkasti ohjeita ja muistaa mainita että on se citydeal-lahjakortti.

Mulla riippuu mitä citydealista ostaisin. Ostin yhden ripsipermanentti+värjäys+kulmien värjäys+nyppiminen ja en ollut tyytyväinen tulokseen. Olen kuullut myös useita huonosti päättyneitä juttuja esimerkiksi eräästä joka osti silmien tatuointirajauksen (mikä onkaan oikealta nimeltään) ja lopputulos oli ihan kaamea.

Tavaroita tai ehkä jopa kampaajaa voisin sieltä kyllä hyvin ostella. Kampaajissakin tosin on itsellä jotenkin semmoinen olo että ei niiden parhaiden kampaajien tarvitse mainostaa itseään citydealissa. Mutta jos yksinkertaista leikkausta tai väriä haluaa niin sitten varmaan ihan passeli.

Mä olen aina ollut tuommoinen varmistaja mutta nyt ajattelin kerrankin astua pois comfort zonelta ja katsoa mitä siitä seuraa. Voi päättyä tosi hyvin tai tosi huonosti, mutta jälkimmäisessäkin tapauksessa voi sitten oppia itsestä. Olen myös sitä mieltä että mieluummin katuisin tehtyjä kuin tekemättömiä asioita, mutta tajusin vasta etten ole elänyt yhtään sen mukaisesti. Nyt ajattelin repäistä, kerran täällä kuitenkin vain eletään.

Jemima kirjoitti:

Olen myös sitä mieltä että mieluummin katuisin tehtyjä kuin tekemättömiä asioita, mutta tajusin vasta etten ole elänyt yhtään sen mukaisesti.

Toi on niin kuin mun suusta... mä vaan odottelen yhä sopivia hetkiä tehdä niitä tekemättömiä