Koirat.com

Meillä ihan perusjutut kans, eli
-tänne -käsky
-paikalla pysyminen
-jos sanotaan, että ei ota, niin silloin ei ota
-pois -käsky
-istu -käsky
-yksinolo (voi kun meilläkin tämä herra osaisi yksin olla tuhoamatta paikkoja, nyt yksin ollessa joutuu olemaan vain häkissä. Tiedän kyllä että vika on tässäkin tapauksessa hihna täällä päässä, eikä koirassa...)

Lisäksi ehdottomasti se, että ei räksytetä. Mikään ei ole yhtä rasittävää kuin ärsyttävä räksytys ja haukkuminen.
Toinen juttu, mikä meillä on aina opetettu on se, että sohville koira ei mene. Meillä se on ihmisen paikka, ei suinkaan koiran. Jos haluaa koiran vieren, voi ite mennä lattialle. (Huom, tämä vain meillä, en halua haukkua jne.!)
Itseäni ei kerjääminen haittaa, muuta kuin silloin kun on vieraita, tai jos koira taaplaa ympäriinsä. Bokseritapauksessa myös kuolalätäköt on aika inhottavia. :D Vaikkakaan nykyinen ei kuolaa juurikaan. :O

Minä vaadin omalta koiraltani vähintään:
- kauniisti hihnassa kulkeminen vierellä/takana sekä rauhalliset ohitukset
- luoksetulo, poistuminen, odottaminen
- vapaana lenkillä kulkeminen vierellä/takana
- haukkuminen vain pyydettäessä
- ruoan kerjääminen kiellettyä (hellyyttä saa pyytää)
- kissojen jahtaaminen kiellettyä
- hoitotilanteissa rauhallisuus (kynsien leikkuu, pesu, hampaiden harjaus...)
- hallittavuus joka tilanteessa

Muuta, mitä on opetettu, muttei tärkeää osata:
- istuminen
- maahanmeno
- kyljelleen kierähtäminen
- tassun antaminen
- takajaloille hyppääminen
- haukkuminen
- noutaminen

Onneksi tämä mun poika on todella miellyttämisenhaluinen ja oppivainen, eikä ole tarvinnut komentaa kuin pari kertaa kissojen jahtaamisen takia. :)

Ehdottomasti vaadin koiraltani seuraavaa;

- Käsiteltävyys: koiran tulee olla rauhassa hoitotoimenpideiden ajan, vaikka ne olisivat kuinka epämiellyttäviä sen mielestä (pesu, kynsien leikkuu, harjaus, hampaiden ja korvien tarkastus)
- Hihnakäytös: ei saa vetää, ei hillua eikä metelöidä, vaikka vastaan tulis mammutti tai norsulauma.
- Tottelevaisuus: mun sana on laki. Koiran täytyy siirtyä pois sohvata, sängyltä jne. kun käsken, samoin arkipäivän käskyt (päästä, ei, lopeta, ei koske jne) ovat ehdottomia. Samoin mun, tai kenen tahansa, on voitava mennä koiran luokse ja ottaa siltä pois mitä vain. Oli se luu, ruokakuppi, keppi, lelu tmv. Murista saa, mutta esineestä on silti luovuttava. Ja tämä tottelevaisuus pitää sisällään kaiken muunkin yhteiskuntakelpoisuuden, eli perus luoksetulot yms. ja sen, että mikä tahansa toiminta pitää lopettaa, kun käsketään.
- Yksinolo: yksinollessa koiran olisi suotavaa lepäillä/nukkua, ei ainakaan metelöidä tai tuhota mitään.

Sitten on niitä kyseenalaisia juttuja. Tomo saa kerjätä. Se saa olla ruokailuni ajan vaikka nenä sentin päässä mun lautasesta, mutta pois on mentävä komennosta, eikä mitään saa (yrittää) ottaa ilman lupaa.

Tervehtiminen on asia, jonka suhteen olen puoliksi luovuttanut. Tomo rakastaa niin paljon kaikkia, että on varmaan käytännössä mahdotonta saada sitä enää tervehtimään nätisti neljä tassua maassa, koska pentuaikana se sai jatkuvasti palkaksi kehuja ja rapsutuksia, kun se hyppi. Vaikka kuinka koetin sanoa vieraille, että ei noin. Ulkona vapaana asia on aika hyvin hallussa ja se riittää mulle.

Sisäsiisteys riittää. Osaa tuo käskystä istua ja mennä maahankin, mutta ei se hyödytä minua tai koiraa mitenkään.

Pärjäillään ilman koulutuksia ihan jees, ei vaan kiinnosta.

Luoksetuloa painotan tosi paljon. Se täytyy osata niin, että kun kutsutaan, koira tulee aina ja kaikissa tilanteissa ja viipymättä. Tähän tavoitteeseen siis ahkerasti pyritään ja pennun (nyt 4 kk) oppiminen onkin hyvällä mallilla - ei vaan voi vielä sanoa, että olisi satavarma luoksetulo.

Muuten sitten ne arkitottelevaisuuden perusasiat: olla yksin, antaa tehdä hoitotoimet, olla sisäsiisti, osata ohittaa muut koirat ja ihmiset kiskomatta, yleensäkin kävellä taluttimessa kiskomatta ja kulkea vapaanakin niin, ettei katoa horisonttiin heti kun hihnan irrottaa. Tämän lisäksi koiran pitää osata olla liiemmin haukkumatta sisällä ja ainakin lopettaa käskystä, mutta en halua kontrolloida sen äänenkäyttöä niin, että se ei koskaan saisi haukkua muuten kuin pyydettäessä. Koira saa olla oma persoonansa ja ilmaista itseään, kunhan ei häiritse kanssaeläjiään.

Tämän lisäksi haluan opettaa koiralleni kaikenmaailman temppuja ja toko-liikkeitä ym. mutta ne eivät ole niitä tärkeimpiä tietenkään. Lisäksi aion opettaa koirani etsimään sieniä.

Yksi liike, mitä en halua opettaa koiralleni on tassun antaminen.

Ainoat jutut, joita todella olen VAATINUT koirilta, on remmissä vetämättömyys ja se, että minun täytyy halutessani saada tehdä mitä tahansa (vieraiden ei tarvitse, paitsi jos minä sanon, että tarvitsee). Ja sisäsiisteys tietysti... Kaikesta muusta olen voinut joustaa, noista en.

Mun koirankoulutusmetodit on muutenkin hyvin suurpiirteiset, en vois ikinä harrastaa pk-lajeja tmv "pikkutarkkuutta" vaativia juttuja koiran kanssa. Mulle koira on aika pitkälti kaveri ja "seuraneiti", ei työ- tai harrastusväline. Ymmärrän toki senkin, mutta musta ei siihen vaan ole.

Oon pyrkinyt selviämään mahdollisimman vähillä varsinaisilla yksityiskohtaisilla käskyillä, tiettyjä temputuksia lukuunottamatta; mulla on käytössä eräänlainen "pyhä kolminaisuus": tänne, pois ja odota.

Tänne-käsky, niin oliko joku joka ei tiennyt mitä tää tarkottaa? :) Tän on kuitenkin oltava ehdoton, siitä ei jousteta.
Pois-käsky, helpompi opettaa koira poistumaan takavasemmalle kuin erikseen kieltää siltä kaikki ne tilanteet, joihin se ei ole toivottu (ruokailu- tai ruuanlaittotilanne, ovelle tai lastenhuoneeseen tai keittiöön meno jne).
Odota-käsky "lopeta se mitä ikinä oletkaan tekemässä ja katso minuun". Toimii kuin häkä niin lenkillä kuin irti-käskyn korvikkeenakin.

Näillä me pärjätään arkielämässä, ohan noita sitten muita plussia ja bonuksia kuten ne perinteiset istu, maahan, paikka jne :)

Moi!

-Osaamisesta en tiedä, mutta koira on aina alinna laumassa, siis ihmisten jälkeen, ja koiran täytyy vähintään sietää lapsia, vanhuksia, vammaisia, eli kaikenlaisia ihmisiä vaikkei kotona asustelisikaan kuin kaksi nuorta aikuista tervettä ihmistä.
-Eikä muita oman perheen lemmikkejä saa tappaa
Tosin sellaiseen tilanteeseen ei ihmisen pidä lemmikkejään laittaa, että jonkun vietit vie voiton, tulipahan vain mieleen, kun olen kuullut hamsterin, marsun tai kanin päässeen hengestään kissan tai koiran avustuksella, en ymmärrä! Perheen lapsille kauheaa!
-meidän tapauksessa koiran täytyy osata vartioida pihapiiriä

-mielestäni peruskasvatus kuuluu kaikille koirille koosta riippumatta:
*sisäsiisteys (ei sekään ole valitettavasti itsestäänelvyys kaikille koiranpitäjille)
*hihnassa kulkeminen
*"käsittelyn" salliminen, perushoitaminen(hampaat, kynnet, korvat, silmät, turkki, iho) kotona sekä eläinlääkärikäynnit huomioiden
*ruoan odottaminen
*kerjäämättömyys
*vieraita ei haukuta(siis kaikkia ohikulkevia tai esim.kerrostalossa asuvia vs. vartiointi)
*vieraita ei näykitä saati purra
*vieraita vasten ei hypitä, eikä heitä nuolla, merkata tai "raiskata"

Paljon on koiria ilman tapoja, saatetaan varastaa vieraan lapsen kädestä eväät, hypitään juhlissa vieraiden sukkahousut rikki, kustaan kyläpaikoissa sohvat tms.,
-meillä ei kissat eikä koira elä keittiössä: kissoilee on oma ruokintapaikkansa ja koirille omansa
-koira ei myöskään nuku sohvilla eikä sängyissä, kissoille se suodaan, mutta ei niin että ihminen väistyy kissojen tieltä, ja aikuisten makuuhuone on ihan vain perheen aikuisten oma huone.
Olen elänyt neljäkymmentä vuotta ja aina perheessäni on ollut koira tai kaksi, ne rikastuttavat elämääni monin tavoin, mutta koiran yhteiskuntakelpoisuus on jokaisen koiranomistajan velvollisuus huolehtia ja valvoa!

Perusjutut on tässä tullut jo moneen kertaan esille, niin en ala niitä toistamaan. Käytöstavat, luoksetulo, pysähtyminen. Meillä päänvaivaa tuottaa ainoastaan toisten koirien ohittaminen hihnassa. Vapaana sujuu onneksi aika mukavasti. Toinen on ihmisiä vasten hyppiminen. Tämä on ihan oma syy, kun en jaksanut pysyä tiukkana pentuajan jälkeen. Ihmisille siis, etteivät innostaisi hyppimään. Nyt sitten toimitaan niin, että jos ihmistä häiritsee koiran hyppiminen, sitä kielletään, ja se sen uskoo. Minua vasten se ei saa hyppiä, mutta minulla ei ole sydäntä kieltää sitä tekemästä bravuurian ilmahyppyä, joka tarkoittaa siis sitä, että tulen kotiin ja 35-senttinen koira hyppää suoraan ilmaan puolentoista metrin korkeuteen, kun on niin innoissaan. On aika viihdyttävää katseltavaa.

Sitä en ole tajunnut ikinä, miten opetatte koiranne menemään pois luotanne? Lilli tulee kyllä käskystä pois sängyltä tms kielletystä paikasta, mutta jos haluan sen menevän pois minun luotani?

monna83 kirjoitti:

Mä ärsyttää suunnattomasti jos koira/t rynniin ovesta ekana, hyvä että omistaja pysyy perässä. Teki tätä siis omat tai vieraat koirat. Mä en todellakaan ole mikään hyvä koirankouluttaja mutta tälläiset perusasiat itselle hyvin tärkeitä että ovista kulkemiseen, ruuan syömiseen yms. koiran pitää kysyä lupa katsomalla silmiin ja ovesta saa mennä/ruuan saa syödä vasta luvan saatuaan.

Meillä tämä taas menee niin, että vaadin ja hoputan Lilliä menemään ensin ovesta, sillä meillä on vapaudenkaipuinen kissa joka käyttää hyväkseen sekunnin murto-osankin mittaiset herpaantumiset oven ollessa auki. Olen kuitenkin opettanut oven edessä odottamisen, kun joskus sitä kuitenkin aina tarvisee, ihan perus istu - vapaa -kombolla.

Sasha kirjoitti:


Hassua sinänsä, että kissalle kyllä annan aina esim. palan kinkkua leivän teon yhteydessä, mutten voi kuvitellakaan tekeväni tätä samaa koiralle

Sama täällä, mistähän se johtuu?

Huh. Tulipa fiilis, että meillä on kaikki perusjutut niin hukassa. Koira 3 v., osaa temppuja ja agia, mutta kuinka ihmeessä saan sen suun kiinni ja säntäilyn remmissä loppumaan..

Itse olen opettanut koirille seuraavat asiat..

-Paikalla olo hoituu odota-käskyllä.
Koirat osaa myös odottaa vuoroaan niin että sanon jokaiselle vuorotellen "Manu saa tulla" ja muut odottaa kunnes oma nimi tulee sanottua.

-Tänne-käsky ei tosissaan ole meillä täysin varma vaikka näin haluaisin olevan!
Opetellaan kuitenkin koko ajan. Odota-käsky kuitenkin toimii 100% joten ei koira karkuun lähde.

-Käsittelyä en ole mitenkään erityisesti opettanut, mutta jokainen koira antaa minun tehdä kaiken tarvittavan. Eli ilmeisesti käsittely on hoidettu oikein.

-Irti-käsky on opetettu isoille, toi pieni ei sitä oikein hoksaa, muttei se nyt koskaan mitään oikeestaan suuhun ottakkaan. Kaikki osaa kuitenkin Ei ota-käskyn.

-Meillä aika paljon on käytössä myös pois-käsky. Mikä tarkoittaa yleensä sitä että koiran pitää mennä kauemmas minusta tai tilanteesta. Kolmen koiran kanssa on joskus tilanteita, jossa toi on hyvä käsky. Esim. kun mä syön niin yks koirista on tosi kova kerjäämään. Pois-käskyllä se menee tietyn matkan päähän ja näin kerjäys ei onnistu. Ei mua toi kerjäys muuten haittaa mut sitten kun siihen tulee toinen koira niin helposti on kyräily ja tappelu ajankohtasta. Pois-käskyllä saan tilanteen rauhotettua. Muutenkin meillä noi urokset välillä mahtailee toisilleen niin sillon toinen käsketään pois.

Osaahan noi koirat paljon kaikkea muutakin, mut noilla pärjää ihan hyvin.

Yhden asian pongasin joltakin aikasemmin kirjottaneelta, joka pitäs omallekkin koiralle opettaa.. Nimittäin kyljelle meneminen.
Tolle bernille se olis meinaan kätevää, kun se kyllä tykkää harjaamisesta, mut aina kun pitäs vatsaa harjata niin se istuu alas, eikä sinne mahakarvoihin muutenkaan kunnolla pääse käsiksi. Jos se makaa kyljellään muuten vaan niin ennen kun saan harjan käsiini niin on yleensä jo vaihtanu asentoa
mut miten sen sille opettais?

Nämä on ainakin pakolliset:

-tänne
-paikka
-irti
-istu
-ei
-hihnakäyttäytyminen
-mun koirat ei saa räksyttää turhia
-ei saa mennä sängylle/sohvalle

Tietekin kun harrastelee koirien kanssa tokoa ja muita juttuja, niin niille tulee opetettua aika paljon kaikennäköistä, mutta tarpeelliset osaamiset ovat ehkä yksinkertaisuudessaan:

-Lapsia, kissoja, naapureita, rottia, eikä muitakaan elollisia saa syödä.
-Hihnassa ei kiskota emäntää kumoon.
-Asuntoa ei saa syödä vaikka mamma ei olis kotona.
-Tarpeet tehdään ulos. Parveke lasketaan sisätiloiksi.
-Ihmisten ruoat on ihmisten, ne jätetään rauhaan.
-Luokse tullaan kun pyydetään, luota poistutaan kun pyydetään.
-Syliin ei hypätä vauhdista.

Noilla pärjää hyvin, muut on plussaa