Koirat.com

^Mulla oli sokerirasitus tossa viikolla 25 (vai 24?). Omat arvot oli hyvät, paastoarvo 4.4, 1 h arvo 5.2 ja 2 h arvo 6.8. Hieman pelkäsin tota rd-riskiä, ku oon ylipainoinen, mutta onneksi mitään häikkää ei ollut.

weebl kirjoitti:

Missä välissä se sokerirasituskoe yleensä on? Mun pitää se tehdä, kun mummolla ja veljellä on diabetes :( ja ei painonkaan puolesta kyllä kaukana ole

Se tehdään normaalipainoisilla viikoilla 24-26 mutta mun painon takia ja sen takia että on ennenkin ollut arvot koholla passittivat jo viikolla 15. Hyvä sitä on nyt kyllä seurata ettei sitten tule mitään yllätyksiä myöhemmin vauvan vointiin ja kokoon. Nyt kun oon sitä itse mittaillu, ne arvot on olleet ihan sallitulla tasolla.

Kysyin edellisessä neuvolassa tuosta sokerirasituskokeesta, kun minulle ei siitä sanallakaan oltu mainittu ja terkkari sanoi, ettei näe aiheelliseksi lähettää minua siihen - En ole yhdessäkään raskaudessa tuonne joutunut. Kyselin sitten hieman niitä kriteerejä täällä, millä tuonne laitetaan niin meillä ne ovat sellaiset, että alle 25v esikoisenodottajat joiden painoindeksi alle 25 JA alle 40v uudelleensynnyttäjät, joilla painoindeksi alle 25 (minulla noin 19) EIKÄ ole taustalla raskauksien aikaisia sokerihankaluuksia tai isokokoisten vauvojen synnytyksiä, ovat niitä joita ei tuonne automaattisesti ohjata. Ja minun raskausongelmani ovat olleet toisaalla kuin noissa sokeriasioissa, joten eipä näe aiheelliseksi nyt viidennelläkään kerralla sinne sitten mennä.

Eilen illalla kävin lääkärissä tarkistuttamassa tuon kohdunsuun (ja samalla taas ultrasi muutenkin, joten pääsipä kurkkaamaan vauvaa...) Tilanne on tällä kertaa aivan loistava, eli kun parissa edellisessä raskaudessa jo näillä viikoilla (tänään rv24+0) on havaittu kohdunkaulan pehmenemistä ja jopa ulkosuun aukenemista ja isketty liikuntarajotteita niin nyt saa jatkaa ihan normaalitahtiin, ihanaa. Ehkäpä tällä kertaa miehenikin pääsee näkemään normaaliraskauden ilman keskossynnytyksiä tai pelkoa uudesta ennenaikaisesta synnytyksestä. Seuraava kontrolli on rv30 - joka osuu aika lähelle meidän keskosen syntymäviikkoja 31+1. Aivan huoletta siis saan jatkaa tuon koiraipanan ja ihmisipanoiden kanssa ulkona riekkumista sen 5tuntia päivässä kuten tähänkin asti...

Mä kävin sokerirasituskokeessa 27. raskausviikolla. Paikkakunnalla jossa asun, laitetaan kaikki yli 30-vuotiaat ensisynnyttäjät kyseiseen kokeeseen. Mulla ei ole ylipainoa tai suvun kautta riskiä, joten muuten en olisi kokeeseen joutunutkaan. Mulla arvot oli: 0h 4,4, 1h 7,8 ja 2h 5,2. Kaikki sallittujen maksimien alapuolella.

Systeri kaiveli varastojaan ja löysi lastensa vauvalakanoita (systerin lapset nyt 18v ja 15v). Oli onneksi näteillä kankailla ja hyvässä kunnossa. Ei tarvitse ostaa yhtään lisää. Samoin löytyi mun vauvana pitämät (äidin kutomat) villahaalarit, villatakki, tumput ja sukat sekä myssy. Ollut käytössä kolmella lapsella ja edelleen hyvässä kunnossa. Nyt saan ne käyttöön omalle lapselleni. On juuri sen kokoiset, että ovat sopivat ekana talvena.

Meillä oli sokertirasitukseen rajat että kaikki yli 25v. ensisynnyttäjät ja joiden painoindeksi on yli 25. Jokin alarajakin oli mutta sitä en muista..

Weebl: Kannattaa kokeilla jos vaan pystyt nakertamaan näkkäriä tai juomaan lasillisen mehukeittoa ennen nousemista, mulle suositeltiin sitä neuvolassa ja auttoi alkuun jonkin verran. Myöhemmässä pahoinvoinnissa ei enää auttanut mutta just noina ekoina viikkoina. Ihana ultrakuva! :)

Kävin tänään neuvolassa ja olin hiukan järkyttynyt mun painonnoususta. Viime käynnistä on kolme viikkoa ja painoa oli tullut kolme kiloa eli kilo per viikko. En oo omasta mielestäni syönyt mitenkään erilailla kuin aikaisemmin. Turvotus on ehkä hiukan lisääntynyt. Sen tiedän, että juon aivan liian vähän. Voi johtua osittain siitäkin.

Terkkari kokeili, missä asennossa masuasukki on ja taitaa olla edelleen perätilassa. Ja viikkoja mulla on nyt 32+4. Toivottavasti kääntyisi itsestään raivotilaan, ettei tarvitse mennä TAYSiin ulkokäännytykseen. Seuraavalla neuvolakäynnillä terkkari lupasi katsoa ultralla, jos ei vielä ole täyttä selvyyttä, miten päin toi kaveri oikein on.

Kävin kotona neuvolan jälkeen vaa'alla ja kotivaaka näytti samaa kuin neuvolan vaaka. Tänä aamuna kävin uudestaan kotona vaa'alla ja nyt vaaka näytti kilon vähemmän. Oon käynyt useamman kerran neuvolassa heti aamusta, jolloin mun paino on päivän aikana alhaisimmillaan. Ja eilen kävinkin iltapäivästä, jolloin painoa mulla on normaalistikin enemmän kuin aamuisin. Esim. jos mulla olisikin eilisen sijasta ollut neuvola tänä aamuna, ei mun painon nousu olisi niin hurjaa ollutkaan.

Aloin oikein miettiä illalla sikiön liikkeitä enkä itse ole ihan varma siitä, onko masuasukki perätilassa. Hikottelu tuntuu alhaalla ja potkut sekä suurin osa liikkeistä tuntuu oikealla ylhäällä. Eilenkin tuli kova potku aikas ylhäälle sivulle. Tuntuu uskomattomalta, että liikkeet tuntuvat kyseisissä paikoissa perätilassa olevalta sikiöltä. Aluksi terkkari tunnustellessaan oli sitä mieltä, että pää on alhaalla ja kun alkoi tarkemmin kokeilemaan, epäilikin, että peppu on alhaalla. Tuntui, että ei ollut itsekään täysin varma.

Kävin tosiaan lääkärillä noitten yövuorojen sopimattomuuden takia ja sairaslomaahan se kirjoitti tonne äippäloman alkuun saakka. Eli nyt sitten oleskellaan kotosalla seuraava vuosi vähintään. Tekemisen puutetta tuskin tulee tässä ennen synnytystä, kouluhommia ois vaikka muille jakaa, nyt niitä ehkä saa tehtyäkin kun tulee kylmät ilmat ja pihahommia ei oo enää.

Viikkoja ois nyt kasassa 27+5

Meidän 6-viikkoinen muksu aloitti koulunkäynnin. :-) Äiti kun on musiikki-ihmisiä, niin toki vauvamusiikkileikkikouluun piti osallistua. Hauskaa kuulemma oli niin äideillä kuin vauvoillakin. :-)

Viikonloppuna on ristiäiset kotona ja pappi kävi tänään kotikäynnillä. Hyvinkin mukavan oloinen kaveri oli.

Nutti, hyvä jos ei tarvitse väkisin kärvistellä töissä.

Eilen oli rakenneultra ja kaikki ok. Saatiin kuva käestä, missä näkyi sormien luut selkeästi ja sitten toinen selkärangasta. Kokonaisvaltaisempaan kuvaan ei oikein tainnut enää mahtua.
Se ois sitten puoliväli!
Nyt alkaa vasta kunnolla itse tiedostaa tilanteen...no väkisinkin, kun ei mikkään vanhat vaatteet mahdu päälle

^Tuo rakenneultra on kyllä sellanen merkkipaalu, siinä kuitenkin vauva on jo vauvan näköinen ja sen näkee selkeästi siitä ruudulta. Me saatiin vielä kasvoista 3D-kuva mukaan silloin.

Me saatiin kanssa 3D-kuva kasvoista. Eipä se vielä kauheasti kertonut kaverin ulkonäöstä.

Mun pitäisi 1,5 viikon päästä jäädä äippälomalle eikä mulle ole vieläkään tullut Kelasta vanhempainetuuspäätöstä, lähinnä äitiysrahapäätöstä odottelen. Kela odotti palkanlaskennasta 6 kk palkkatuloja. Kyselin viikko sitten perjantaina palkanlaskijalta mailitse, onko hän tiedot lähettänyt. Hän kun pystyi lähettämään tiedot vasta elokuun palkkapäivän (20.) jälkeen. Mailiin en saanut vastausta. Maanantaina soitin Kelaan ja kyselin, mikä on tilanne. Sieltä sain tiedon, että he eivät ole vielä saaneet 6 kk palkkatietojani. Ja ei muuta kuin soittamaan palkanlaskentaan. Tietysti palkanlaskijani ei vastannut puhelimeen, jätin hänelle soittopyynnön. Ei vastannut soittopyyntöönkään. Tiistaina laitoin mailia palkanlaskennan yleiselle maililistalle. Sain vastauksen, että palkanlaskijani on poissa. Onneksi toinen henkilö hoiti asian ja jo samaisena päivänä lähetti tietoni Kelaan. Nyt sitten odottelen, että Kela saa jotain aikaiseksi.

Aikaisemmin tällä viikolla mietin sikiön olemista edelleen perätilassa. Neuvolapäivänä makasin illalla selällään lattialla ja kevyesti tunnustelin, missä on esim. sikiön selkä. Se tuntui selkeästi vasemmalla puolella, päätä en osannut erottaa. Seuraavana päivänä masuasukki touhusi kovastikin mahassa jotain ja välillä liikkeet oikein sattui. Illalla menin taas lattialle selinmakuulle ja tunnustelin kevyesti mahaa. Siinä, missä edellisiltana tuntui selkäranka, olikin ns. tyhjä kolo ja selkäranka tuntui nyt enemmänkin tuolla oikealla puolella. Tuon jälkeen liikkeet tosiaankin ovat tuntuneet hivenen toisaalla kuin aikaisemmin. Josko kaveri nyt olisi kääntymässä raivotarjontaan.

Aikaisemmin mulla on ollut suht notkea olo ja olen päässyt lattialta aikas vaivattomasti ylös. Kuitenkin nyt ihan vajaan viikon sisään mulle on tullut yhtäkkiätosi kankea olo. Lattialta ylöspääseminenkin tuottaa jo hivenen vaikeuksia. Kuinkahan jäykkä ja punkero olo mulla on jokusen viikon päästä.

Hyvä ettei Nutin tarvii töissä väkisin yrittää käydä. :) Aika kuluu kyllä nopeasti, on sitä kotona kumminkin sen verran hommaa ja lisänä vauvajärjestelyt. Olin ite sairaslomalla lähes koko raskauden ajan ja sen muunkin ajan kotona.

Mandos, mekin ollaan menossa äiti-vauva -muskariin, joka alkaa lokakuun alusta. :) täällä tuo muskari mikä on lähimpänä vaatii 3kk iän vauvalle ennen kun voi osallistua, ja nyt kesätauon jälkeen alkaa vasta lokakuussa jolloin meidän tyttö onkin jo reilu 4kk. Vauvauintiinkin mennään jos vaan mahdutaan ryhmään, selviää syyskuun puolessa välissä. :)

Kylläpä se aika muuten menee. Ajatella että tuo pikkuinen on kohta neljä kuukautta.

muoks. Toivottavasti Susku_n vauva kääntyy oikeaan asentoon vielä. :)

Täällä tuli poitsulle jo 8 kk täyteen pari viikkao sitten eli kohta on jo 9 kk täynnä!
Hän konttailee jo mukavaa vauhtia ympäriinsä ja seisomaankin osaa nousta tukea vasten ja sitten muksahtelee ja kopsauttelee päätään lattiaan. Aina ei kerkeä vaan paikan päälle ajoissa... Nyt onneksi osaa jo tulla alas aika hyvin ilman muksautuksia. Siis laskeutua seisomasta alas.

Ihanan aurinkoinen poika kyllä...

Mulla on kauhee vauvakuume jo... Mutta toisen aika ei kyllä ole vielä, ensi kesänä meen takas töihin niin kattoo sitten fiilikset uudestaan asian suhteen.

Niin ja sori että kertoilen tänne näitä kuulumisia kun ei oikein ehkä sovi tuonne osioon missä on laidasta laitaan KC:laisten lapsia, lapsien iät kun vaihtelee teinistä vastasyntyneeseen...
Voihan tota otsikkoa tietty vähän muokata jos haluaa... tai sitten sanotte jos ei lapsukaisen kuulumiset(jo synnyttyä) kuulu tänne.

^No perheenlisäys kyllä mun mielestä käsittää jo ne syntyneetkin vauvelit, että tänne vaan kertoilemaan.

Samaa mieltä :)
Ja musta ainakin mukava lukea myös syntyneiden kuulumisia.

Eilen alkoi liikkeet tuntua oikeen kunnolla ja melkoinen "tärinä" kävi mahassa yhtenään, kun illalla olin koneella. Jee :)

Ainiin, Mandosin perheelle mukavia ristiäisiä!

^ Kiitoksia!

Mukavasti menikin ristiäiset. Neiti yritti toimituksen alkuun vähän kitistä, mutta sitten uni vei voiton. "Ipa" sai nimekseen Tuuli ja onkin mukavaa, kun voi alkaa käyttää sitä ihan yleisesti. Ei oltu kerrottu nimeä kenellekään etukäteen, niin alkoi olla jo vaikeuksia olla lipsauttamatta sitä vahingossa...

Hauskana sattumana mainittakoon, että etukäteen kun toivoimme mielissämme, että naapurin maajussi ei kyntäisi meidän tonttia ympäröiviä peltojaan ennen ristiäisiä, jotta vieraat näkisivät maalaismaiseman kauniissa kullankeltaisessa loistossaan. Hilkulle meni, mutta toive toteutui. Tuolla se nyt ajelee traktorillaan aura perässä.

Niin joo, mäkin täällä vielä jaksan poitsutella eli paljastettakoon, että poikamme nimi on siis Eetu. Ristiäiset oli siis jo helmikuussa...

Ihana nimi Mandoksen tytölle tuli!

Heh, ei mulle oo tullu mieleenkään etten kuuluis tänne höpöttelemään tuon syntyneen vauvan asioista.

Onnea Mandoksen tytölle kauniista nimestä! :)

Me lähdetään tänään tytön pikkuserkun ristiäisiin, neideillä on siis ikäeroa tuommoset 2,5kk. Me vanhemmat ei kyllä olla mitenkään pirteitä, yöunet rajottui kolmeen tuntiin ja sen jälkeen heräiltiinkin tunnin tai vajaan tunnin välein.. Itellä on silmät ihan ristissä ja pää kipeä, mutta tyttö se on nyt kuin naantalin aurinko ja höpöttelee leikkimaton leijonalle innoissaan kun ei tarvitse enää nukkua.
(muoks. meillä on kyllä tosi hyväuninen vauva pääsääntöisesti, mutta onhan se vähän kumma kun nämä valvomisyöt sattuu aina semmosen päivän edelle kun pitäs olla skarppina tai muuten vaan edustuskuntosena...)

Huomenna olis taasen neuvola, saas nähdä mitä siellä sanotaan. Mulla on alkanut tuntua viime viikosta lähtien sellaisia pienenpieniä hipaisuja tuolla mahassa, ilmeisesti sintti siellä voimistelee. En tosin voi sitä varmaksi sanoa onko nuo liikkeitä kun niitä niin harvakseltaan tulee ja ei kokemusta ole millaselta ne tuntuu, mutta ilmeisesti ne liikeiden tapaisia ovat. Supistuksia tulee päivittäin, ei kivuliaita, lähinnä sen tuntuisia kuin joku virittäisi kuminauhan tohon mahan ympärille ja vetäisi sen tiukalle.
Rakenneultraan tuli eilen kutsu, kuukausi pitäisi vielä malttaa odotella.