Koirat.com

Beauceron kirjoitti:



Se ongelmahan seksisuhteessa juuri on että ollakseen ihan varma ettei syvempiä tunteita synny pitäisi valita sellainen tyyppi joka ei vedä fyysisesti puoleensa

Mutta miten voi olla seksisuhteessa tyypin kanssa, joka ei vedä fyysisesti puoleensa?

Mä olen henk.koht sitä mieltä, että tuollaiset pelkät fyysiset suhteet ei vain toimi, varsinkaan pidemmän päälle. (nim. kokemusta on)

Ja mä en ole koskaan, ikinä, edes kuullut tuollaisista järjestelyistä, jotka olisivat tosiaan pidemmän päälle toimineet. Aina se toinen kuitenkin ihastuu, alkaa mustasukkaiseksi tms.

Muistaakseni täälläkin joku tällaisen pelkän petikumppanin omaava kirjoitti joku aika sitten, että oli mustasukkainen kun kuuli että hänen "hoidollaan" olisi ollut vientiä baarissa (vai missä se nyt olikaan). Eihän tuossa ole enää pelkästä fyysisestä suhteesta kyse, kun on selvästi tunteitakin mukana. Mustasukkaisuus johtuu, ainakin oman käsityksen mukaan, toisen menettämisen pelosta/omistushalusta.

Jos on kyse pelkästä seksistä, niinkuin monet naiset itselleen uskottelee, ei sen toisen menemiset ja muiden kanssa tekemiset pitäisi hetkauttaa millään tavalla. Se toinenhan on vain sitä fyysistä juttua varten, ei henkistä?

Mutta kun ihminen ei ole robotti, niin siksi mä olen tosiaan sitä mieltä, ettei tuollaiset jutut vaan toimi. Tai sitten jos toimii, niin hyvä homma, mutta enpä tosiaan ole tähänastiseen elämääni mennessä onnistuneista seksisuhteista kuullut.

Ja sitten voisi tietenkin pohtia, että mikä sitten on "onnistunut" seksisuhde? Koska se päättyy? Miten se päättyy?

Vai olenko mä ihan väärässä? Onko täällä kirjoittelevilla naisilla ollut ihan oikeasti, ja aidosti hyviä seksisuhteita, jossa mustasukkaisuudella/tunteilla tai muulla ei ole ollut osaa eikä arpaa tähän suhteeseen, kummankaan puolelta? Ja sitten kun juttu on loppunut, ei ole ollut mitään hampaankolossa, eikä ole tarvinnut haukkua miestä kuspääksi tai muuksi?

Ja tämä nyt on ihan vain mun omaa pohdintaa, eikä todellaakaan kohdistu keneenkään täällä.

^ Mulla ainakin on muutama kaveri, jotka ovat ihan vaan olleet seksisuhteessa. Tai kai niihin on kuulunut myös jotain kaverillista hengailua sen lisäksi (eli että illan aikana ovat saattaneet tehdä jotain muutakin kun vain sängyssä pyörineet :D) mutta seurustelua se ei ole missään nimessä ollut. Yksi hyvä kaverini oli pitkään sellaisessa tilanteessa, ettei halunnut seurustella kun edellisestä suhteesta oli vielä liian kipeät muistot, eikä kukaan mies silloin edes sen takia sytyttänyt seurustelumielessä, mutta kaipasi kuitenkin seksiä ja läheisyyttä. En nyt sen tarkemmin tiedä mihin ne suhteet ovat päättyneet, mutta eivät ainakaan siihen, että jompi kumpi olisi ihastunut.

Eivät kaikki ihmiset ole samanlaisia... Toisille sopii toiset asiat, ja toisille sitten taas joku muu. Onhan sellaisiakin, jotka haluavat seurustella, mutta eivät halua seksiä ollenkaan, ja sitten taas on sellaisia, jotka haluavat seksiä mutteivät seurustella. Ja kaikkea siltä väliltä.

Hmmmm miten joku voi mennä sänkyyn miehen kanssa joka ei vedä fyysisesti yhtään puoleensa. En mä ainakaan pystyis. Olen sitten vaikka ilman seksiä .

Tottakai ihmiset on erilaisia ja kaikki ei halua samoja asioita, mutta siltikin olen sitä mieltä mitä aiemmin tuossa kirjoitin.

Vaikka harrastaisi seksiä ilman tunteita, niin mielestäni läheisyyttä ei voi feikata. Mulle läheisyys tulee juurikin siitä, että sulla on tunteita sitä toista ihmistä kohtaan.

Mulle ainakaan pelkkä fyysinen kosketus ei ole sama asia kun läheisyys.

Joh kirjoitti:

[quote=Beauceron]
Ja sitten voisi tietenkin pohtia, että mikä sitten on "onnistunut" seksisuhde? Koska se päättyy? Miten se päättyy?

Jos se loppuun asti jatkuu, niin siihen asti kunnes jompikumpi tai molemmat loytavat seurustelukumppanin. Tai esimerkiksi jos toinen muuttaa toiselle paikkakunnalle. Muilta foorumeilta olen lukenut paljon tallaisia ihan loppuunasti vedettyja onnistuneita tapauksia.

Lisaksi yhdella kaverillani taalla on jo kolmatta vuotta menossa oleva seksisuhde. Hyvin hanen kohdallaan nayttaa toimivan, koska kumpikaan osapuoli ei ole mustasukkainen: molemmilla on samaan aikaan myos muita saatoja ja hoitoja, ja voivat kertoa niista toisilleen ihan kaverillisesti ilman etta kumpikaan tulee mustasukkaiseksi.

Tosin ehka heidan 17 vuoden ikaeronsa osittain selittaa sen miksei tunteita synny kumminkaan puolin, itse en henkkohtaisesti tosin haluaisi edes seksisuhdetta liian isolla ikaerolla.

Joh kirjoitti:


Mutta miten voi olla seksisuhteessa tyypin kanssa, joka ei vedä fyysisesti puoleensa?

Aiempi sanomiseni vissiin kasitettiin vaarin. Tarkoitin silla etta jos haluaisi olla ihan varma ettei tunteita syntyisi pitaisi valita joku joka ei oikeastaan edes nappaa, en sita etta olettaisin ihmisten voivan tai haluavan tehda niin. Eli toisin sanoen, usein aika mahdoton yhtalo jos haluaa olla ihan varma ettei hanta kohtaan ala tuntemaan mitaan.

Mutta itse siihen kysymykseen, kuka menisi seksisuhteeseen sellaisen kanssa joka ei viehata on pakko sanoa etta miehet tuntuvat menevat hyvinkin usein. Ei tarvitse kuin lueskella heidan mielipiteitaan pelkista seksisuhteistaan niin nakee etta heille ei tunnu olevan minkaan valtakunnan valia silla miellyttaako vakipano omaa silmaa.

Tosin pakko sanoa etten ymmarra asiaa sen enempaa miestenkaan kohdalla, sooloseksi kun on ihan yhta lailla miehillekin kaypa keino jos ei jollain tasolla positiivisia tuntemuksia herattavaa partneria ole silla hetkella tavoitettavissa.

Ymmarran joo etta miehilla on vahemman kysyntaa irtosuhteisiin kuin naisilla, mutta silti, se jos ottaa kenet tahansa punkkaansa kertoo yleensa joko huonosta itsetunnosta/masennuksesta tai sitten siita ettei yhtaan hillitse itseaan. Ja yleensa omien havaintojeni perusteella miesten kohdalla nama "kuka vaan" -tyypit ovat tuota jalkimmaista porukkaa.

magik kirjoitti:

Hmmmm miten joku voi mennä sänkyyn miehen kanssa joka ei vedä fyysisesti yhtään puoleensa. En mä ainakaan pystyis. Olen sitten vaikka ilman seksiä .

Terveella itsetunnolla tuskin voi, mutta masentuneena tai aarimmaisen huonoitsetuntoisena tuokin on mahdollista. Tuosta valitettavasti omaa kokemusta niilta ajoilta kun itsetuntoni oli miesten taholta taysin lytatty vuosia kestaneen haukkumisen ja naureskelun jalkeen.

Siina tilassa kun asenne oli enaa luokkaa "olisi ihme jos kukaan huolisi edes yhden illan jutuksi". Ja todellakin olin niin huonossa jamassa itseuskoni suhteen etta pidin sita oikeasti suurena ihmeena etta yksikaan mies tassa maailmassa voisi edes seksuaalisesti koskea.

Tama kyseinen tyyppi esim. oli minua 10-15 cm lyhyempi vaikka samanikainen olikin, ja lisaksi minun silmiini niin ei-viehattava etten voinut haneen pain edes katsoa kun punkkaan mentiin. Ja tuo tyyppi oli kaiken huipuksi itsekin ollut alussa kolmen vuoden ajan mukana haukkumassa ulkonakoani aika kovin sanoin eli kertoo tosiaan siita mihin kaikkeen tarpeeksi olematon itsetunto voi ihmisen alistaa.

Olen taman joskus aiemminkin asiasta taalla mainitessani todennut, mutta onneksi saately ei onnistunut kun kaksi tasan yhta kokematonta yritti siina sahlata, mutta liikaa oli sekin mita jutussa kuitenkin tapahtui.

Minä kuvittelisin voivani pystyä pelkkään seksisuhteeseen.
Nyt kun tarkemmin mietin, niin itse asiassa olen ollutkin sellaisessa, kun olin vielä parisuhteessa. Kaikki osapuolet olivat siis selvillä käytännöistä, eikä kukaan pahoittanut mieltään. Ehkä juuri siksi, että lopetin sen ennen kuin ehti muodostua syvempiä tunteita. Friends with benefits muuttui pelkäksi friendsiksi ihan kivuttomasti. Ja parisuhde ei kärsinyt millään lailla, loppui vasta n. vuoden päästä omaan mahdottomuuteensa, joka ei millään lailla liittynyt suhteen ulkopuolisiin juttuihini. Kukin tyylillään.

Olin viime viikolla Oulussa, asuin heilan luona koko ajan enkä ollut äidin luona yötä kertaakaan. Oli muuten aika raskas viikko, kun mummo on saattohoidossa sairaalassa ja ramppasin siellä jatkuvasti, mutta oli kyllä ihana taas heilastella. Kissan takia tuli taas riitaa, ylläri, mutta se käyttäytyikin tosi huonosti, siitä ei pääse mihinkään. Tuotiin mun loput tavarat Oulusta tänne, ja heila ajoi koko matkan, vaikka tarjouduin ajamaan välissä vaikka kuinka monta kertaa! Vietettiin sitten yksi ihana päivä täällä paossa todellisuudelta, ja sunnuntaina heila sitten taas lähti Ouluun ja palautti auton äidilleni. Nyt oikein ryven ikävässä syöden Frödingen pakaste-mud cakea ja hengaan facebookissa, vaikka pitäisi opiskella...

On se niin hassua. Tai edelleen kirjoitan tänne sinkkupulinaan ja luen teidän juttuja enkä halua ollenkaan määritellä itseäni TAAS jonkun tyttöystäväksi, mutta seurusteluahan tämä alkaa jo uhkaavasti muistuttaa. Vakavan keskustelun päätteeksi sovittiin, ettei vehdata muiden kanssa, ja itsestäänselvyytenä pidetään sitä, että jossain vaiheessa taas jompikumpi tulee toisen luo. Sain myös kuulla, että hän on vakavissaan minun suhteeni, koska olen aivan ainutlaatuinen, ja että minulla on maailmankaikkeuden kaunein hymy. Tässähän on aivan sulaa vahaa kerrakseen. Ja olen aivan ihastunut. Ja nyt on ihan tylsää kun pitää olla näin ikävä.

Ainiin! Puhuttiin tänään puhelimessa ja herra ohimennen ilmoitti, että oli katsellut työpaikkoja täältäpäin, ja oli jo soittanutkin joihinkin ja olivat olleet kiinnostuneita, eli saattaa olla että heila tulisi sitten tänne mun luokse kuukaudeksi-pariksi jossain vaiheessa asumaan. Huh! Siis ihanaa, mutta entä jos kaikki meneekin sitten ihan pilalle kun ollaan koko ajan yhdessä? Nythän on näkemiset ollut yhtä juhlaa vaan kun on 650km välimatkaa...

magik kirjoitti:

Hmmmm miten joku voi mennä sänkyyn miehen kanssa joka ei vedä fyysisesti yhtään puoleensa. En mä ainakaan pystyis. Olen sitten vaikka ilman seksiä .

Eihän siihen tarvita kuin tietynasteinen humalatila!