Koirat.com

JOS mä nyt osaan käyttää tota Koiranettiä oikein, niin "omassa rodussa" eniten pentueita vuosina 1988-2010 tehnyt uros on astunut yht. 29 kertaa (84 pentua), 8 vuoden sisällä. Pentueista päätellen on astunut pääasiassa omistajansa narttuja.

Oman puppen isä löytyy listalta sijalta 27 (26 pentua), yhteensä yhdeksällä pentueella. Kaikkiaan astuneita uroksia on 229 kpl. JOS tulkitsen Koiranettiä oikein...

Aika hurjaa siis tuo 25 pentuetta kahdessa vuodessa. Kiva.

Sarahia kirjoitti:

vaan haluan odotella ja katsella mitä aiemmista pennuista tulee ja antaa samalla uroksen kasvaa lisää. On ikävä todeta, että urosta on käytetty lukuisia kertoja nuorena ja sitten sillä pompsahtaa viisivuotiaana vaikka kaihi, epilepsia tms.

Amen! Tuon unohdin omasta postauksestani. Joidenkin kanssa olen asiasta keskustellut ja edelleen Armasta esimerkkinä käyttäen; mikäli Armia käytettäisiin jalostukseen kahden pentueen verran vaikkapa, haluaisin odottaa ensimmäisen pentueen olevan vähintään 3-4 vuotta ennenkuin sanoisin juuta tai jaata yhdellekkään kyselijälle. Nartuilla ymmärrän ehkä olevan kiirettä iän vuoksi, mutta enpä kyllä ymmärrä minkä takia yhdelläkään nartulla tarvisi ollaa yhtä tai kahta pentuetta enempää. Urokset puolestaan ehtivät jatkaa sukua vanhoille päiville saakka.

pnkd kirjoitti:

Mitä jos tältä urokselta löytyykin iän myötä perinnöllinen sairaus? Miksu supistamalla supistaa geenipoolia yhä kapeammaksi? Eikö olisi huomattavasti hedelmällisempää käyttää esimerkiksi hyvin menestyneen uroksen veljeä, joka ei ehkä ole niittänyt samaan tapaan tuloksia, mutta kantaa kuitenkin samoja geenejä tai käyttää narttu astutettavana ulkomailla ja tuoda uusia geenejä kantaan?

Ko uros on jo 11 vuotias ja mitä ilmeisimmin ihan ok, joten pelkällä säikädyksellä selvittiin
Veljeä ei ole (ainakaan suomessa) kun on englannin tuonti. Oletko muuten kurkannut, kuka on Mökön emän-emän-isä? Juu, just se. Ja niin se on näillä meidänkin pojilla taustalla, Lakun isä ja muistaakseni noiden kahden "vaari" tjs.
Mutta totta, griffoneita on suomessa niin auttamattoman vähän että geenipooli on suppea. Onneks nykyään kuitenkin koko ajan tuodaan suomeen uusia yksilöitä

Mitä tulee itse alkuperäiseen kysymykseen, niin ei meillä ainakaan Elmon luonne muuttunut mitenkään radikaalisti. Se on pari narttua astunut ja siihen se jäi.
monna kyseli sitä nyhveryyden häviämistä, mut mun mielestä Elmo oli ennen astumista reippaampi. Tai stten se on jäänyt Simolle toiseks koska nykyään on mun mielestä enempi semmoinen "kainaloinen" - paitsi joskus

^ Olen huomannut (ja vähän kauhistunutkin) - taitaa tosiaan olla vaikeaa löytää griffonia, jonka sukutaulussa ei tuota nimeä vilahtaisi. Onneksi tässä tapauksessa uros on vanha, mutta jossitellahan voi aina.

Onkohan ongelma KoiraNetissä, kun esimerkiksi eräällä paljon käytetyllä uroksella ei näy ollenkaan polvitutkimuksia ja silmätkin on tutkittu 4 vuotta sitten..?