Koirat.com

Ihmisille myydään vaikka mitä "humpuukia" ja huijausta. Paljon on tuotteita ja palveluita, joiden annetaan ymmärtää olevan jotain mitä ne eivät olekaan. Missä asioissa sinä pidät itseäsi valistuneena kuluttajana? Onko jotain tuotteita/palveluita joiden "huijauksen" tiedät kyllä, mutta käytät silti? Miksi? Mitä muita ajatuksia tulee mieleen aiheesta valistunut kuluttaminen?

Omia "suosikkejani" on liha, niin ihmisten kuin koirienkin. Lihapullien nimellä myydään kaikenlaisia kanannahka-virityksiä, senkin jälkeen kun kuluttajaviranomaiset valmistajia aiheesta huomauttivat. Suomalaiset ostavat ihan onnessaan marinoitua kanaa "koska se on halvempaa kuin marinoimaton". Tottakai se on kun painosta puolet on mauste-öljy-velliä. Ja sitten nämä väriaineilla kyllästetyt halpis-koiranruoat, joissa ihmisille markkinoidaan mielikuvaa terveellisestä ruoasta, kun kuppiin tippuu punaista ja ruskeaa ja vihreää. Harmi vaan että etenkin se punainen "liha" tulee suoraan koiran läpi ja lenkkipolkujen varrelle jätetyistä tuotoksista erottaa heti, keiden koirien omistajat luottavat halpisruokaan.

Toinen hassu on elektroniikkakauppiaiden tuotevakuutukset. Uusien telkkareiden kylkiäiseksi myydään vakuutuksia "joita ilman olemme vastuussa telkkaristasi vain vuoden". Kivan lisäbonuksen maksamalla kauppias lupaa kuitenkin olla vastuussa telkkarista jopa 2v! Harmi vain että kuluttajalainsäädännön mukaan telkkarin kohtuullinen käyttöikä (ja sitä myöten myös kauppiaan virhevastuu) on hieman pidempi kuin pari vuotta.

Lihasta mäkin oon tarkka. Itse sitä en syö edes ja mies ostaa suurimman osan ihmisten ruokalihoista kauppahallista. Välillä ostan muksuille lihapullia ja nakkeja tms kaupasta ja syynään kyllä lihapitoisuuden. Toinen ruokatuote, mistä nipotan, on jogurtti. Lapsille joskus ostan noita tavallisia jogurtteja, mut muuten ostan aina maustamatonta, kun mua ällöttää se sokerin määrä (sekä kaiken muun lisäaineen määrä) niissä. Koiran lihat ostan puhtaana lihana koiranruokaliikkeistä ja nappulana menee J&V. Joskus ostin sellaisia nameja, missä osa oli kirkkaanpunaisia, osa ruskeita ja osa kellertäviä. Namit näyttikin ihan muovailuvahalle. Koiran kakka oli ihan punaista niinä, päivinä kun noita oli saanut, yök.

Hyi, en syö mitään valmislihapullia tai jauhelihapihvejä. Niissä on pelkkää jauhoa, lisäaineita ja jotain epämääräisiä liha- ja rustosattumia. Teen lihapullat aina itse jauhelihasta, silloin tiedän mitä syön ja hyvää tulee.

^ Loppu meilläkin lihapullien syönti. Koiralle annoin valmis lihapullia ja silmät alkoi vuotamaan aivan törkeästi. Ei enää näitä. Lisäksi vältän kaikkea missä on epämääräinen tuoteseloste tai siitä ei käy ilmi mitä kaikkea siinä todellisuudessa on. En halua koirallekaan syöttää ihan mitä tahansa.

Lihapullat, nugetit tms. on kyllä jätetty kaupan hyllylle täälläkin.
Me katotaan aika hyvin mitä ostetaan. Luomu linjalle ei kuitenkaan olla menty, mutta kuitenkin katotaan mitä ruuat sisältää. Valmis ruuat jätetään ihan suosiolla ostamatta myöskin.
Hirvenlihaa on omasta takaa aina hirmuisesti, jolloin ei lihaa tule osteltua kuin vain joskus kanaa. Kalatkin saadaan kalastamalla, tai ihan tuoretiskiltä ostetaan.

Mitä noihin koiranruokiin tulee, niin Oscarin jauhelihaa kasvattaja on syöttänyt pennelille ja sillä linjalla ollaan jatkettu. Yleensä kun hirvenjauhe"liha" mitä anoppilan koirat saa, on kaikkea muuta kuin ite lihaa, yleensä pelkkää kuuta.
Nappulana menee J&V:tä ja herkkuina ihan nakkeja, luita, dentaleja jne.

Itseasiassa yksi ilta valaisin anoppilassa heidän suosimaansa Pedigreen nappuloiden sisältöä, niin sotahan siitä meinasi syttyä. Pedigree on kuulemma loistava ruoka ja eihän se haittaa että koirat syö sateenkaaren värisiä nappuloita, ku syöhän ihmisetkin väriaineita....

Meillä ei syödä mitään eineksiä. Paitsi ehkä kerran kuussa max tulee ostettua joku pakastepizza.

Olen mielestäni aika valistunut kuluttaja, niin eettisesti kuin sitenkin, etten tunge itseeni mitään einesroskaa. Toki parantamisen varaakin on, esim. koiranruoissa.

Einekset vaan ovat aina maistuneet ihan kuralle, viimeksi ehkä 13-vuotiaana olen syönyt jonkun roiskeläpän, ja itse asiassa ihmetyttää nyt, miten olen senkin ihan vapaaehtoisesti syönyt. Ihan kiva, että ihmiset ovat alkaneet tiedostaa, mitä syövät, mutta en ihan ymmärrä, miten monet tuntevat itsensä niin kovin petetyiksi tajuttuaan syöneensä kanannahkapullia. Siellähän ne kaikki tiedot ovat olleet tuoteselosteessa...

Ihan mielenkiinnosta kyllä katselen sellaistenkin syötävien alkuperää, joita en itse ole ostanut tai ostaisi. Porukat olivat ostaneet vierasvaraksi mökille jotain kaura-mustikkakeksejä, ja lähempi tarkastelu osoitti, etteivät keksit sisältäneet ollenkaan mustikkaa vaan omenanpaloja.

En käytä suuvettä. Suuvesi tuhoaa kaikki suun bakteerit, siis ne hyvätkin, ja juu, haiseehan se henki sitten varmasti hyvälle, mutta siitä tulee lopulta kierre. On pakko käyttää enemmän ja useammin jotain Listerineä että suu pysyisi kanssakävijöille siedettävässä kunnossa. Hammasharja ja hammaslanka kaksi kertaa päivässä, siten pysyy suu raikkaana. Ja hampaiden valkaisu, höpöhöpö, pysyvät ne legot paremmassa kunnossa luonnollisen kellertävinä tai harmaina ja kiinnittämällä huomiota ruokavalioon. Joo, perheessä hammasalan ammattilaisia, tarttuu..

Mä koen olevani aika tietoinen siitä, mitä syön. Se on vaan erityisen pienituloisena todella ahdistavaa, kun haluaisi syödä jotain, johon ei ole varaa: mulla ei ole esimerkiksi varaa ostaa kaikkea luomuna mitä tahtoisin. Hoen kuitenkin itselleni, että pienestä se on aloitettava. Tällä hetkellä mennäänkin niin, että ostetaan pieni osa ruoista luomuna. Nakkeja ym. syön todella harvoin, mutta silloin kun syön, pitää vaan aivot napsauttaa off-tilaan. Nakeista ja lihapullista luopuminen olisi ihan mahdollista, ja todennäköisesti tulen niistä luopumaankin. Eineksiä en syö juurikaan, lukuunottamatta esimerkiksi silloni tällöin darrapäivän pakastepizzoja tjsp. Mun ruokailutottumuksissa on niin paljon korjattavaa muutenkin, että ihan hirvittää. Olen kuitenkin suht tietoinen asioista, ja tästä ei voi kun parempaan päin mennä. Se vaan tuntuu laiskalle ihmiselle välillä hankalalta.

Koirien ruokien kanssa pyrin olemaan järkevä. Pyrin antamaan koirille monipuolista ja hyvää ruokaa, mutta en erityisemmin jaksa hifistellä tai olla hysteerinen. Meillä koirat syö ihan tavallista nappulaa (JV kana-riisi) ja lihaa 50/50-mallilla. Vaihtelen lihoja säännöllisesti ja tsekkailen koiria, kuinka ne voi.

Meillä ei ikinä kotona syöty valmisruokia, edes valmiita lihapullia tai jauhelihapihvejä ym. ja en ole oikein itsekkään osannut pitää niitä kelpona ruokana. Pullat tehdään ite, ei ne niin vaikeita ole. Joskus evääksi piknikille tai pikaruokana naposteltavaksi kylmänä olen saattanut valmiina ostaa.

Eineksiä tulee tosin nykyisin syötyä jonkun verran töissä, kun menee suoraan koulusta niin on vähän hankala raahata eväitä mukana kotoa. Silloinkin pyrin soveltamaan tai syömään koulussa (tosin siellä tarjottavat lihapullat esim. ovat juurikin valmisruokaa..). Jos vaan tulen kotoa, niin teen eväät mukaan. Kotona ei eineksiä syödä, poikkeuksena maksalaatikko ja krapulapakastepizza (joita tosin ei kauheasti ole viime aikoina tullut syötyä, kun ei ole ollut krapulaakaan). Joulunakin olen tehnyt laatikot ym. itse, jos ollaan oltu kotona.

Yleisesti en jaksa kauheasti tuoteselosteita tuijotella, tavoite tosin on ostella tuotteita missä niitä selosteita ei pahemmin ole. Eli siis ei mitään valmiita mössöjä. Jogurtteja avo joskus ostaa, itse syön vain maustamatonta. Myös marinoitua lihaa vältetään. Jauhelihaa syödään aika paljon, en tiedä mitä siihen on jauhettu eikä oikein kiinnostakaan, hyvältä maistuu.

Haluaisin ostaa mahdollisimman paljon luomua ja/tai kotimaisia tuotteita, mutta opiskelijana ei ole oikein varaa. Sitten joskus kun olen rikas..

Koira on kotiruokinnalla, eli valmiita ruokia ei sillekään osteta. Lihan se syö lihana ja kasvismössöt ym. teen itse. Poikkeuksena namit, mutta ne nyt on kuitenkin nameja. Itsekin syödään karkkeja, vaikka muuten säilöntäaineita ym. vältelläänkin.

"Humpuuki" tuotteista saatan tarttua terveystuotteisiin, tai miksi niitä pitäisi sanoa.. Esim. Detox-puhdistuskuurin nimeen vannon aivan täysillä. On myös jotain "lääke"valmisteita tai rohtoja tms. Tosin, kokeilen aina itse, ennen kuin uskon ja en sitten tiedä johtuuko toimivuus siitä että uskon. Näistä asioista kai ollaan montaa mieltä, mutta kyllähän nykylääketiedenkin pohjaa yrtteihin ja kasveihin, joten miksei kasvien voimassa voisi olla jotain perää.

Miten jogurtin tai valmislihapullien syöminen on humpukkia tai verrattavissa huijaukseen? Tai yleensäkkään einesten syöminen? Siinä pakkauksessa kuitenkin selvästi lukee mitä se sisältää. Eikö huijausta tai humpuukkia ole esimerkiksi sellainen tuote, et se antaa ymmärtää jotain muuta kuin mitä se on tai antaa yliodotuksia laadusta tai vaikutuksesta?

Humpuukki tuotteelta vaikuttaa herkästi tuotteet joiden pakkausselosteen testiryhmän kohdalla on *-merkki ja alla selitys, että tuotteet vaikutus perustuu niin ja niin monen ihmisen itsearviointiin. Silloin tuotteet tehosta ei ole mun mielestä ole kunnon tutkimuksiin perustuvaa näyttöä ja kyseessä voi hyvin olla humpuukki tuote. Viimeksi ostin kasvojenpuhdistusaineen jossa edellämainitun kaltainen "tutkimus" oli tehty. Sinänsä tuolla lauseella ei ole itselle mitään merkitystä kun se tuote kuitenkin asiansa ajaa; kasvot tuntuu puhtaalta käytön jälkeen. Tiedä sitten syväpuhdistaako se luvatunlaisesti ihohuokosia

Markkinoinnissa muutenkin käytetään sellaisia sanamuotoja, ettei kuluttajalle oikein synny mitään valittamisen varaa. "Hiuksesi näyttävä tuuheammilta", juu, mut tuuheneeko ne oikeasti sillä käytöllä?

Melina kirjoitti:

. Missä asioissa sinä pidät itseäsi valistuneena kuluttajana? Onko jotain tuotteita/palveluita joiden "huijauksen" tiedät kyllä, mutta käytät silti? Miksi? Mitä muita ajatuksia tulee mieleen aiheesta valistunut kuluttaminen?

Olen kohtalaisen valistunut kuluttaja. Joidenkin tuotteiden kohdalla potaska paistaa läpi niin reilusti, et ihmettelen onko tuotetta kukaan ihminen ostanut. Joidenkin tuotteiden kohdalla en näe edes vaivaa selvittääkseni perustuuko tuotteet teho mihinkään, koska lopputuloksella ei ole suurta merkitystä.

^ Jos tuotteen nimi on lihapullat mutta tuoteselosteessa on lihan ohella mainittu mm. broilerinnahka, jänteet ja/tai sian sydän, lihaprosentin ollessa 40% (liha ja lihaan verrattavissa olevat valmistusaineet jopa 51%) niin eikö tuo nimi ole vähän harhaanjohtava? Lihapullat onkin kana/sisäelinpullia?

Lähteenä äskeiseen Atrian lihapullien sekä HKn lihapullien tuoteselosteet.

Jugurtin ongelma suurimmalle osalle on vissiin se piilosokerin määrä. Jugurtteja mielikuvamarkkinoidaan terveysruokana, mutta todellisuudessa sisältävät valtavan paljon sokeria.

Nuo kosmetiikan tutkimukset ja tuntemukset oli kyllä hyvä pointti sulta :)

^Tuohon nimen harhaanjohtavuuteen olinkin päätymässä kun viestiä naputtelin. Itselle on niin selkeäksi tullu ettei ko. tuotteet oo varsinaista lihaa nähneetkään ettei niitä osaa enää kummaksua Samaan kategoriaan kuuluu ehdottomasti myös kalapuikot jotka on kalasta nähny ainoastaan sen lopun mikä ei muuhun kelpaa.

Ja mikähän päivä se oli ku kaupassa katseltiin jotain ruokaa, mitähän se nyt mahto olla, en millään muista. Anyway, puketin etuosassa luki isolla "LISÄAINEETON", ja kun katsoi tuoteselostetta, niin siellä oli ainakin kolme E-koodia. Jee!

Mä olen mielestäni keskivertoa valistuneempi (ja vastuullisempi!) kuluttaja, ihan selkeästi. Mulle on ilmeisesti myötäsyntyistä olla vähän epäileväinen

Me tehdään ruoka hyvin pitkälti itse, ja ne mitä käytetään valmiina, syynätään kyllä tuoteselosteet tarkkaan. Avokkikin on oppinut pikku hiljaa lukemaan tuoteselosteet, ja on selkeästi havahtunut siihen miten ruoka ei olekaan sitä mitä paketin kuvassa väitetään olevan. Huvittavaa kyllä, että yhä moni ihminen heittää ostoskärryihin mitä tahansa paskea välittämättä lainkaan siitä, mitä siitä seuraa.

Syön paljon luomua, en mitenkään pedantisti mutta mahdollisuuksien mukaan.
Ruoka ei ole minulle vain polttoainetta, vaan ennen kaikkea suuri nautinto ja kehoni rakennuspalikoita.

Pyrin tekemään valintoja myös eettisen kestävyyden mukaan, mm. tukien tuotteita & valmistajia jotka panostavat tuotantoketjuun ajatellen muutakin kuin edullisinta hintaa. Toki silloin tällöin shoppailen myös Hennesillä ym, sillä haluan kuitenkin säilyttää valinnanvapauden itselläni.

Viime aikoina olen myös havahtunut siihen, että myös edullisesti & ilmaiseksi saatavien tuotteiden hankkiminen on kuluttamista. Se ei kuluta rahaa, vaan luonnonvaroja. Olen vähentänyt kirppistelyä, en ota ilmaiseksi mitään mille ei todella ole sillä hetkellä tarvetta, en edes osallistu arvontoihin jollen todella tarvitse palkinnoksi tulevaa hyödykettä.

Pyrin välttämään turhaa lääkkeiden & lääkkeiden kaltaisten tuotteiden (desinfioivat jne) käyttöä, Notte jo puhui hyvin suuvedestä ja mä voisin jatkaa samaa antibiooteista ja kortisonista. Toki ne ovat useissa tapauksissa paikallaan, mutta aikuisena lapsettomana ihmisenä en näe syytä hakea jokaiseen flunssaan troppia lekurilta. BTW, kohta tulee vuosi täyteen viimeisimmästä räkätaudista

Käytän aika pitkälti sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, ja olen HYVIN tarkka siitä, että tuote todella ON luonnollinen eikä se ole vain pelkkää sanahelinää. Tässäkään en kuitenkaan ole ehdoton, mutta pyrin välttämään mm. öljyjohdannaisia ja turhia väri- ja hajusteaineita. En myöskään värjää hiuksia, en omista edes hiuslakkaa - muotovaahdosta puhumattakaan. Silti (tai siitä huolimatta?) olen kuitenkin ihan siveellisen näköinen ihminen

Mihinkö sitten kulutan?
Pienten & yksityisten yritysten palveluihin ja tuotteisiin, eettisempiin valintoihin, kirjallisuuteen, matkusteluun(!), syömiseen. Hankin paljon tuotteita käytettyinä, toisaalta taas ostan mielelläni ns. ekoluksusta. Olen mielummin ilman huonoa ja odotan hyvää pitkään.

vems kirjoitti:

Ja mikähän päivä se oli ku kaupassa katseltiin jotain ruokaa, mitähän se nyt mahto olla, en millään muista. Anyway, puketin etuosassa luki isolla "LISÄAINEETON", ja kun katsoi tuoteselostetta, niin siellä oli ainakin kolme E-koodia. Jee!

Eikö osa E-koodeista ole ihan luonnontuotteita..? Jostain tuli päähän.

^E-koodi luettelosta löytyi ainakin E410 joka tarkoittaa johanneksenleipäpuuta sekä esim. pektiini E440. Utelias kun olen niin piti heti tarkistaa.

^Joo, esim. ruokasooda eli natriumbikarbonaatti eli E500, jota mä en miellä lisäaineeksi vaan ihan tarpeelliseksi ja olennaiseksi ainesosaksi mm. leivonnassa.

Ja, toisaalta, E-aineitahan pystytään myös "purkamaan" ihan luettaviksi nimiksi.

Tää on just yks sellanen aihe mikä todella testaa "valistunutta kuluttamista", ymmärtää ero E-koodien, luonnollisten ja luonnollisten kaltaisten tuotteiden ja lisäaineettomien tuotteiden välillä.

Wikipedia kirjoitti:

Elintarvikkeissa lisäaineita käytetään parantamaan mm. ruuan säilyvyyttä, makua, väriä, rakennetta tai muuta ominaisuutta.

Lisäaineet voivat olla E-koodeina, mutta kaikki E-koodit eivät ole lisäaineita.

*Muoks*

Verrataan nyt vaikka Oululaisen Ruislimppua (Fazerin leipomo), mikä mainostaa pussissa olevansa lisäaineeton.
Se sisältää seuraavaa:
Täysjyväruisjauho ja –rouhe (45 %), vesi, hiivaleipävehnäjauho, ohra- ja ruismallasuute, suola (1,2 %), vehnäproteiini ja hiiva.

Toiseksi vertailukohteeksi otetaan Maalaisleipomo Naumasen juureen leivottu Pietarin limppu (mille ei ole nettisivuja), joka sisältää seuraavaa:
Ruisjauho, vesi, suola.
See what I mean?

Ahaa okei, toi oli mulle semiuutta tietoa. Enpä tullut katsoneeksi, mitä E:itä ne ko. koodit sattui olemaan. Täytyypä kattoa jos törmään vielä kaupassa siihen. Kiitos taas valaistuksesta.

Miusta tässä blogissa http://kemikaalikimara.blogspot.com/ on aika hyvin käsitelty noita kuluttamiseen, kemikaaleihin ja lisäaineisiin liittyviä juttuja, suosittelen!

Itse yritän aina mahdollisuuksien mukaan esim. ruoissa kuluttaa eettisemmin. Luomua ei ole vara aina ostaa, mutta yritän aina ostaa kotimaista. Erityisesti ulkomaista lihaa pyrin välttämään kaikin tavoin. Eineksiä ostan aika harvoin, koska paitsi että ne on moskaa, ne on myös kalliita verrattuna itsetehtyyn kotiruokaan. Lisäaineista en jaksa kauheasti nillittää, koska syön joskus karkkia ja muita herkkuja joissa niitä kuitenkin on roppakaupalla. Ja käytän alkoholia, joka on mielestäni suurempi paha kuin lisäaineet. Ja kaikki lisäaineet ei tosiaankaan ole teollisesti tuotettuja synteettisia lisäaineita, vaan ihan luonnontuotteita.

Tavarankulutusta ja esim. vaatteiden ostelua pitäisi vielä opetella. Aika paljon tulee ostettua kaikkia turhia vaatteita, "käytän tätä sitten kun saan sopivat kengät/takin/hameen tämän kanssa" -periaatteella. Kuitenkin käytän yleensä kaikki vaatteet ihan loppuun asti, ja ne mitä en käytä saavat kodin pikkusiskon tai veljentytön luota. Huonekaluissa ja elektroniikassa haluan ostaa mieluiten laatua ja kestävää, tosin opiskelijabudjetilla ei toistaiseksi ole varaa kovin kalliisiin investointeihin.