Koirat.com

Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen 4H-yhdistykseen. Sitä kautta itse muinoin kävin dogsitter-kurssin ja sain nimeni listalle, jonka ansiosta pääsin muutaman kerran lenkittämään vierasta koiraa pienestä palkkiosta.

Minkä ikäiselle te oman koiranne antaisitte hoitoon? Lähikaupan ilmotustaululle oli joku 11 vuotias laittanu ilmotuksen, jossa luki, että kokemusta on. Itse en ainakaan antaisi koiraani hoitoon sen ikäselle. Oma koirani sattuu vielä olemaan aika hankalaa sorttia...

Pipsutti- En antais välttis meijjän koiraa 11 vuotiaalle, (olen itsekin) vaikka olen sen kaa käyny lenkeillä. Se puollustaa mua ja varsinkin naapurin narttu cokkeri on kauhee. Mut se onkin valkkari. ja kyllä esim. Mullakin on kokemusta mutta kaikkia isoja koiria en välttämättä ees haluais ottaa lenkille. Olen ollut töissä kehäsihteerinä 3 Match Showssa, meillä on aina ollut koiria, tuttuni on koirakoulun pitäjä ja hän on opettanu minua. Olen vienyt aina välillä naapurin 9w. cavalieria lenkeille...yms. yms. Mutta joillain voi olla kokemusta. Ei se ole meidän päätettävissä onko tytöllä kokemusta vai ei...

Pipsutti//
Minusta 11 vuotias on liian nuori ottamaan vastuuta toisten koirista. En siis omaa koiraani ainakaan antaisi.

Itse haluaisin käydä sen Dogsitter koulutuksen, mutta en tiedä, missä sellaisia järjestetään ja mitä ne maksaa...

^Löytyisikö mitään vinkkejä jos googletat sanoilla dogsitter + oma paikkakuntasi?

Sama täällä, olisin kanssa kiinnostunut, ja kommenttia haluaisin kuulla, ja yksälläkin saa lähettää. =)

Pitää selvittää vielä niitä koulutus juttuja ....

Jos haluaa kysyä jotain dogsitterkurssista niin mulle voi kanssa laittaa YV:tä.

Mä en voisi todellakaan kuvitella antavani mun koiria alle 18-vuotiaalle hoitoon. En ainakaan yhdessä. Erikseen ehkä, mutta yhdessä ei todellakaan. Eikä se ikä aina ole se kynnyskysymys, vaan aito kokemus (ei mitään "oon hoitanu paljo koirii ja meil o aina ollu koira ja haluisin sakemannin ja meil o cockerspanieli ni tiän paljo koirista!!1" vaan että on joko useilta vuosilta koirataustaa tai harrastustaustaa sen verran) ja valitettavasti fyysinen koko. Mun koirat vaatii vaan sitä fyysistäkin kokoa, etenkin jos niitä kuljettaa joku yhtäaikaa ja ilman mua.

En ole itse käynyt Dogsitter-kurssia, mutta olen yhden ystävättäreni kanssa aikanaan hoitanut koiria. Mekin tosin niin pienellä paikkakunnalla ja vanhempamme kun eivät antaneet minnekään kaupanilmoitustaululle puhelinnumeroinemme ilmoituksia laittaa, jaoimme niitä sitten lähinaapurustoon. Siltä osin siis, meillä ei ollut kuin yhtenä kesänä yksi asiakas. Hänen koiriaan sitten käytiin n. viikon verran vahtimassa, siellä meni usein koko päivä, kun leikittiin niiden kanssa, annettiin ruokaa niille ja käytiin kävelyillä. Se oli aika hauskaa puuhaa.

Itselle tuosta sakunartusta muodostui vakiohoito, jota kävin ulkoiluttamassa useinkin.
Kaveri sitten jossain vaiheessa lopetti "yhtiökumppanuutemme" ja jatkoi puuhaa omin voimin, eri hoidokkien kanssa.

Multa on itseasiassa joskus tultu kysymäänkin kun asuin äidin luona ja kahden intoilevan koiran kanssa ulos lähteminen vaikutti varmastikin sirkukselta ulkopuolisen silmiin, että tarvitsenko ulkoiluttajaa koirille. Kieltäydyin silloin.

Nyt tuon nuorimmaisen kanssa on ihmiset taas tulleet tarjoamaan auttavaa kättään ja olen sen jossain määrin jopa kokenut aika loukkaavaksikin; miksi hankkisin koiran, jos sille ei olisi aikaa.
Tosin, suhtaudun koiriin perheenjäsenenä ja koiraharrastukseen enemmän elämäntapana, enkä harrastuksena/lemmikkeinä.

En antaisi koiriani hoitoon alaikäiselle. En luota siihen, että sen ikäinen henkilö kykenisi huolehtimaan vahvatahtoisesta uroskoirasta tai isosta superpallon ominaisuudet omaavasta pennusta. Vastuu kun aina loppuviimein eläimistä olisi minulla.
Vieraalle täysi-ikäisellekään en antaisi hoitoon, mutta tuttavapiiriin voisin rennoin mielin kyllä antaa, mikäli hoitopaikkaa tarvitsisin.

En tiedä miksi, mutta ylitse kaikkien "koira-karkaa-ja-jää-auton-alle" -skenaarioiden, pelkään sitä, että hoitaja pahoinpitelisi tai muuten vahingoittaisi koiriani. Se on ehkä se kaikkein sietämättömin ajatus; jotenkin koiran karkaamisen voisin vielä antaa anteeksi, tuskin kukaan tahallaan kenenkään koiraa päästää mihinkään, mutta eläimen satuttaminen tehdään aina tahallaan. Tarkoitan siis tilannetta, jossa eläimelle todella halutaan pahaa, ei sitä yksittäistä tassun päälle astumista.
Vieraista ihmisistä kun ei aina voi tietää ja teini-ikäisistä vielä vähemmän.

Enkä nyt tarkoita ketään osoitella sormella tai tätä pahalla ketään täällä kirjoitellutta kohtaan; se on hienoa, että nuoriso on kiinnostunut koiraharrastuksesta - se on hieno harrastus.
Mulla vaan on kokemusta niistäkin ihmisistä, jotka eivät aina eläinten parasta tajua, vaikka pitävätkin itseään eläinrakkaina.

Minäkään en uskaltaisi jättää valvomatta koiriani hoitoon ihan kelle tahansa nuorelle, mutta muuten voisin kyllä apukädeksi lenkeille, näyttelyihin yms. ottaa kaveriksi jonkun nuoremmankin koiraharrastajan :)

Minulla itselläni ollut nuorempana hyvä kun on aina ollut kotona koiria ja täti ja serkku kasvattaneet koiria niin on ollut harrastuskavereita suvun puolesta. Mutta voin vain kuvitella kuinka hankalaa se on kun perheessä ei ole koiraa ja halu harrastaa koiran kanssa olisi suuri.

Ennen kuin lähtee sivuraiteelle, niin tähän väliin hihkaisen että tässä ketjussa on tarkoitus keskustella dogsitter toiminnasta. Koirien hoito tai hoitoon vieminen ei ole varsinainen harrastus, joten siitä voi keskustella jossain yleisessä keskustelussa.
(pitääkin etsiä, josko sellainen on jo valmiina)