Koirat.com

Olen myös käynyt koirani kanssa tuolla Hyvinkään koirakylpylässä ja täytyy sanoa, että omalla koiralla toimi tuo lievä "pakottaminen". Kyseessä siis kolmevuotias koira, joka ennen kylpyläreissua oli kerran käynyt kahlaamassa ja uiimassa pienen lenkin täysin vapaaehtoisesti.

Kylpylässä avustaja nosti koiran (jolla oli liivit päällä) veteen yhden kerran. Tämä jälkeen koira meni veteen itse ja liviitkin sai melko pian ottaa pois.

Tänään kävin itse uimassa ekan kerran järvessä tänä kesänä ja koira tuli mielellään kahlailemaan eli mitään kammoa tuosta veteen pakottamisesta ei ole jäänyt. :)

Omista koiristani tämä on ainoa joka ui (neljän koiran otanta). Muita ei ole patistettu uimaan, voivat kuikuilla sitten rannalla, kun itse uin.

Tohon koiran uimaan totuttamiseen mielestäni vaikuttaa myös koiran luonne. Jos koira on luonteeltaan rohkea, vahva ja ei ota helposti mistään kammoa niin kuin oma koirani, niin kyl heittäisin sen laiturilta veteen niin kuin tein. Olitiin kyl hyvinkäällä käyty muutaman kerran, mutta täällöin ei oikein tykännyt koko touhusta. Nyt kun heitin laiturilta alas ja perään kepin niin samantien se oli sit siinä. Tämä kyl vaatii koiralta vahvaa luonnetta ja hyvää taipumusta noutaa.

Koirani on 9kk ja kun näkee järven niin sinne päin vetää kuin hullu ja muutaman kerran oon saanu vaan rannalla katsoa kun kaveri ui omaksi iloksi vedessä. Koirani on nykyään niin hullu veteen et hyppii laiturilta uimaan. Eli jossakin tapauksissa se pakottaminen voi olla ihan hyväkin asia, mutta tätä en olisi tehnyt aralle ja pehmeälle koiralle.

EmmpuV kirjoitti:

Meillä labradori Omppu ui tänään ensimmäisen kerran elämässään kunnolla. 8D

Onneksi olkoon! Meidän rotikka oppi just about samassa iässä. Sekään ei sitä ennen uskaltanut kuin hiukan kahlata. Sitten kun jokin loksahti, se on siitä lähtien tykännyt uimisesta. Muistan kyllä aina sen ihanan tunteen kun se ekaa kertaa ui ihan kunnolla! Hihkuin ja kehuin sitä ja tuntui niin juhlalliselta kun se meni niin ihanasti siellä vedessä.

Me käydään noin pari kertaa viikossa uimassa nyt, niin ei unohdu. Ja sit jos joskus tulee kunnon helteet niin useamminkin ja sit meen itekkin :)

Huomasin eilen, ettei meidän labbis (1,8v.) käytä takajalkoja uidessa. Ihan harvakseltaan saattaa takajalka heilahtaa. Voikohan sitä opettaa mitenkään käyttämään?

tsindi kirjoitti:


Meillä syy tuohon uimiseen on että kuumalla säällä kun tuollanen suuri ja musta koira kun joka
tapauksessa
tarvii liikuntaa, uiminen on silloin oikeastaan ainoa keino riehua ja kuluttaa energiaa. Lisäksi se on muutenkin loistava liikuntamuoto, ei kuormita niveliä mutta on kuitenkin tehokasta.

meillä vähän sama tuon seisojan kanssa oli helteillä. itse istuin rannassa pitkä (10-20m)hihna kädessä ja koira ui edestakaisin rannansuuntaisesti. parhaimmillaan varmaan tunnin verran (niin että pari kertaa kävi rantakaislikossa kääntymässä) ja silloinkin aloitteen poislähtemiseen tein minä eikä koira... jos on saanut uida vapaana niin sitten ollaan laitettu pelastusliivit päälle, jos sattuu vaikka saada idean että ui järven toiseen päähän..

Mikä on sopiva veden lämpötila koiran uittamiseen? Voisko ajatella, että jos mä en menisi veteen, niin ei koiraakaan kannata sinne pistää? Voiko koiralle tulla nuhaa kylmässä vedessä uimisesta?

edit/ ilmeisesti samaa olen kysynyt jo keväämmällä. No kun tuo hinkuu nykyisin jokaiseen lammikkoon :) En ole nyt päästänyt sitä lampiin, mutta voihan sitä kokeilla, mitä se tuumaa, juokseeko se viileää vettä karkuun :)

^tohon sanoisin omasta kokemuksesta että anna koiran vaan mennä veteen jos tykkää. Varsinkin isokokoisemmat koirat kestää tosi hyvin kylmempääkin vettä. Kyllä koira sitten itse toteaa sen kun ei enää tarkene vedessä ja sitten se ei enää mene sinne. Meillä ainakin rotikka menee veteen vielä aivan mainiosti vaikka itsestä tuntuu että se olisi kylmää. Tietty uimisen jälkeen laitetaan lämmittelemään tai mennään metsälenkille, eikä jäädä minnekään värjöttelemään paikoilleen.

Nii tää nyt on vähän tyhmä kysymys, mutta voiko vaikka vähän isompi koira uida mutapohjaisessa järvessä? Kun sitä meinasin ettei koira jää mutaan kiinni/uppoa jotenkin?

juulia kirjoitti:

Mekin käytiin Hyvinkään koirakylpylässä ja uimaohjaaja suositteli Annille uimaliivejä, jolloin peräpää ei painu liian alas ja koko koira todella syvälle uidessaan, vaikka pinnalla pysyikin. Siksi ensi kesää ajatellen, meille ostetaan sille uimaliivit niin saadaan uima-asento oikean malliseksi.

Itse käyn Hyvinkäällä 1-2 kertaa viikossa ja jo muutaman kerran jälkeen meidän dogopojasta tuli aikamoinen vesipeto. Ekat pari kertaa käytiin pentujen uimakoulussa, jossa oli uittaja + koiralla liivit että oppivat oikean tekniikan. Nyt uimisesta on talviaikaan tullut huippu harrastus kun pk-treenit talvitauolla. Oltiin syksyllä YLE:n uutisissakin, jos joku sattui katsomaan.

Nyt kun ollaan koko talvi käyty ja tekniikka on kohdillaan, en malta odottaa kesää että päästään mereen yhdessä uimaan! Aluksi meidän Hannibal näytti siltä kun eläintä rääkättäisiin kun veteen piti mennä- nykyään se hyppää samantien veteen kun vaikka pallon heittää eikä malttais Hyvinkäältä kotiin edes lähteä!

Suosittelen uintia kaikille ja mikäli vain mahdollista, niin käykää vaikka kerran ohjatussa uinnissa Hyvinkäällä että koira oppii uimaan (koska se on oikeasti fakta ettei kaikki osaa luonnostaan uida, vaan saattaa esim. pyrkiä vain pystyyn jolloin hirveä polskiminen ja koira meinaa upota) ja liivit koiralle ainakin ekoilla kerroilla kun veteen mennään. Jos menette Hyvinkäälle, sieltä löytyy kyllä liivejä joten ei omia tartte ostaa. Ja kun koiran laittaa veteen, on hyvä olla itse vieressä ja ohjata sitä eteenpäin, ettei se yritä uida vain pystyyn paniikinomaisesti.

Ihania uintihetkiä kaikille!

Me toivottas, että saatas tästä harrastus. ;) Vähän aikasta ehkä toivoa kun kertaakaan ei olla vielä käyty, mutta ens viikolla ois tarkotus mennä Hyvinkäälle koittamaan touhua. Toivottavasti menee hyvin ja Luna ei nynnyile.

Me ollaan käyty mökillä uittamassa tätä mun koiraa. Se on kyllä pitänyt siitä, mutta ihan itse se vaan kahlailee. Veneen perässä se kyllä ui vaikka kuinka kauas ja veneessäkin tykkää olla. Kalastamaan lähtee aina mukaan, mutta liivejä ei vielä ole löydetty ): Aluksi menimme vain käymään mökillä kokeilemassa miten veteen reakoiminen sujuu, mutta sitten, kun verkoille lähdettiin ui Riksi heti perään ja hyppäsi veneeseen.

meidän nelivuotias vesikammoinen on saatu tänä kesänä houkuteltua paristi kahlailemaan ja hyvin on mennyt. muutama viikko takaperin oltiin joentörmää kävelemässä ja neiti kai kurotteli jotain heinää sieltä virrasta, rantatörmä vähän suisti ja pulahti ihan kunnolla. aluksi säikähdin että koira hukkuu kun vesi oli suht kylmää vielä ja virtausta jonkin verran, ihan sujuvasti se sieltä rantaan kahlasi (ja meni pyörimään hiekkapeltoon....) eikä muuta kuin pesulle. pelästyin että koira traumatisoitui tästä mutta viime viikonloppuna kahlasi ihan normaaliin tapaansa ja taiteili törmillä uhkarohkeana itsenään.

heinäkuun puolella ajattelin käyttää häntä kunnolla uimassa kun saadaan kesätrimmi aikaiseksi ja espanjanreissu tehtyä. en halua tehdä pakottamalla koska pelkään traumatisoivani koiran, ajattelin mennä itse edeltä ja kutsua koiraa sitten luokse jonkin lelun/namin kanssa innostaen. luulen että neiti nauttii olostaan vedessä kunhan turkkia on vähän vähemmän, pitkä karva mahtaa painaa melkoisesti ja tuntua inhottavalta märkänä ....

Tänään saatiin meidän 14-viikkoinen pentu ensimmäistä kertaa oikeasti uimaan. Kolme kertaa aikaisemmin ollut vedessä, mutta silloin vain kahlannut. Tänään lähti kepin perässä jo pidemmällekin.

Ja vesi Näsijärvessä on vielä sen verran viileää, että oli jo pienen viilennyksenkin kannalta kivaa koiralle.

Meillä on aivan järkyttävä vesipeto tuo jackrusseli, ollut jo pennusta saakka. Ongelmaksikin jo muotoutunut: ei kerennyt kaikki jäätkään sulaa kun tämä oli jokaisessa ojan pohjassa ja joessa uimassa jos vapaana ollessaan en ehtinyt tarpeeksi aikaisin kieltää uimahyppyä. Kylmähän siitä seuraa.
Koira úi melko pystyasennossa, joten täytynee - kiitos vinkeistä - hankkia pelastusliivit hänelle. Mietin vaan sitä, että lähteekö koira liian kauas ja omille uintiteilleen kun huomaa ettei duunia tarvi tehdä yhtä paljon ja jaksaa paremmin ?

Hieman yli aiheen, mutta tämä tapaus on aivan hulluna ämpäreissä ja pesuvadeissa olevaan veteen. Mutta toisaalta, asumme kaukana uimapaikoista ja kivaa energiankulutusta koiralle on vesileikit pienimmissäkin mittakaavoissa. Me ostimme viime kesänä jo koirallemme lasten uima-altaan (ei ilmatäytteisen) josta on riittänyt riemua vaikka kuinka.

Mitä luvallisia "koirarantoja" tiedätte ympäri Suomen? Listaa alas, kiitos :) Kesällä kun tulee reissattua niin luvalliset uittopaikat olisi mukava tietää etukäteen.

Rajasaari - Helsinki

Iso Vasikkasaari -Helsinki (kaikkiin paikkoihin ei mutta on paljon rantaa joissa saa olla ja mennä)

Tampereella koirien virallinen uittopaikka on onkiniemen (santalahden?) koirapuiston vieressä rannalla. Tosin koirien uitto on kielletty vain ihmisten uimarannoilla ja me ollaankin uitettu koiraa missä vaan rantaan on päässyt, jos ei ole erikseen kielletty.

Olen käyttänyt koiriani uimassa vain kesäisin järvessä. Bortsut menee veteen aina kuin ohjukset, mutta Windy tyytyy ensin vain kahlaamaan. Windy kuitenkin ui ensimmäistä kertaa kunnolla viikko sitten ja haki samalla kepin.
Cloudy jos nyt uskaltuisi vielä uimaan, kun se vain kahlaa rantavedessä. Noh, saa se itse päättää uiko vai eikö. Koiria on kyllä mukava käydä uittamassa näin kesäisin, varsinkin jos on kuuma.

Jep. Me käytiin tänään vähän kokeilemassa vedestä noutoa... Dave on tänä vuonna aikaisemmin ja nyt kesänä ollut hieman rohkeampi vettä kohtaan. Viime vuonna se vähän kuin pelkäsi tai inhosi vettä, mutta ei kai vain ollut tottunut. Nyt tekee mieli tassulla mennä läträämään isompia lammikoita ja suulla pureksia :D

Iha hyvin tuo meni, kun sai aina palkan kun tuli vedestä takaisin. Tosin se ei halua mennä veteen jos ei näe pohjaa selvästi, että jalat ottaa maahan... sinne se yhesti lumpsahtikin pinnan alle kokonaan kun vain jatkoi kävelyä pohjassa... (meillä oli valjaat ja liina, eli nopeasti sai pojjaan matalammalle) :( Sainkin hyvän ponnen tästä selostaa paremmin avokille (jonka mielestä kaikki koirat osaavat uida...), että ehdottomasti Davella pitää pitää pelastusliiviä tästä lähtien vesillä, kun se ei tosiaan vielä tajua. Eipä tuo säikähtänyt onneksi pahasti, vaan meni veteen takaisin ja sai taas namia kun oli niin hieno poika.

Ajattelinkin nyt kun tulis hieman lämpimämpää, että viitsisin itsekin veteen mennä (siis kyllä siellä nytkin jo voi, mut olen vilukissa... ;) ja vois sen pelastusliivin turvissa kokeilla kunnolla uimisharjoituksia.

psssst. Ei se Dave osaa vieläkään uida... tänään huomasin, et se ei käytä oikein takajalkoja ollenkaan... se vaan lilluu niiden kanssa. Jospa pikkuhiljaa...