Koirat.com

^Itselleni tuo aijaa.com on vieras, mutta mun villi veikkaus on että olet ottanut kuvista jotkut versiot, mitkä saa klikkaamalla isommiksi

Tein yhdestä kuvasta testin: Klikkasin kuvan päällä ja tulleesta valikosta otin "properties" (tai ominaisuudet suomeksi) kohdasta kuvan url -osoitteen, minkä sitten toin tuon ikkuna -kuvakkeen kanssa tänne. Eli seuraavanlaisen osoitteen > http://i1.aijaa.com/b/00566/13272625.jpg

Tämmöinen kuva tuli :)

Onko kenelläkään pk collieta Pajukolan kennelistä Lappajärveltä? Mulla on sieltä otettu 2-vuotias narttu ja olisi mielenkiintoista löytää sen sisaruksia jostain päin Suomea ja kuulla millaisia sisaruksia sillä on!

Mulla itselläni ei ole, mutta collieforumilla törmäsin keskusteluun, missä on linkattuna useiden/jonkun Pajukolan pentueiden isän fb-sivusto.

Moikka!

Täällä vielä yksi uusi puikkonokan omistaja :) Pitkään olen tällä palstalla pyörinyt mutta nyt vasta uskaltauduin suutani avaamaan :D

Meille muutti pieni soopelipoju viime vkloppuna ja on onnistunut jo tähän mennessä valtaamaan sydämmen aikalailla lahjakkaasti ;)

Ainoa asia mikä hiukan mietyttää on haukkuminen :) Miten olette te muut Collien omistajat hillineet tuota intoa haukkua sisällä?

Lennun kanssa sisällä haukkumiseen tepsi loppujen lopuksi jäähyttäminen. Eli aina kun haukkui (no, enemmän kuin kerran putkeen, mistään ihan yksittäisistä en viitsinyt alkaa häsläämään), joutui keittiöön jäähylle. Toki siellä sitten haukuttiin ja ulistiin kahta kauheammin, mutta loppujen lopuksi pennulle meni perille, että jos sisällä haukkuu, kaikki kiva loppuu.

Muissa (lähinnä kiihdyttävissä) tilanteissa haukkumiseen ei sitten ollakaan vielä löydetty sitä oikeaa menettelytapaa. :P

// Muoks. Kävinpä kurkkaamassa blogianne ja huomasin, että työhän ootte ihan meijän seudun tyyppejä! :D

Missä tilanteissa pentu haukkuu? Leikkiessä, innostuessa vai ihan muuten vain? Mun collikka ei oo koskaan haukkunu mitenkään yhtäjaksoisesti (paitsi ulkona koirapuistossa). Sisällä ei koskaan mitään, ellei sitä erityisesti innosta. Loppuu sitten saman tien kun itse rauhottuu ja leikki lopetetaan Voihan ne myös hakea huomiota haukkumalla

Scorpion kirjoitti:

Missä tilanteissa pentu haukkuu? Leikkiessä, innostuessa vai ihan muuten vain? Mun collikka ei oo koskaan haukkunu mitenkään yhtäjaksoisesti (paitsi ulkona koirapuistossa). Sisällä ei koskaan mitään, ellei sitä erityisesti innosta. Loppuu sitten saman tien kun itse rauhottuu ja leikki lopetetaan Voihan ne myös hakea huomiota haukkumalla

Haukkuminen tulee esiin selkeästi kyllä niissä tilanteissa kun pentu innostuu tai alkaa komentamaan. Muutaman kerran esimerkiksi niin että istun sohvalla ja pentu tulee eteeni ja alkaa haukkumaan. Näissä tilanteissa olen yksinkertaisesti jättänyt pennun huomiotta. :P ja se onkin tuottanut jonkin verran hedelmää :)

Höhöö, enpä huomannutkaan että tänne oli vastattu. Mun koira teki pentuna ihan samaa, sohvalla ollessani tuli eteen hakemaan huomiota. Tosin tämä tuhahteli, irvisti ja kerran iski hampaat mun jalkaan kiinni. Noikin tapahtui vain silloin, jos mulla oli ruokaa

Heitämpä kysymyksen ilmoille: metsästääkö kukaan colliensa kanssa? Onko ylipäätään tietoa, voisiko sellainen yhtälö olla mahdollista? Ei mihinkään hirvi- tai karhujahtiin, vaan ihan lintuja haukkuvaksi ja mahdollisesti noutavaksi koiraksi. Lintuja tuo varmasti mielellään jahtaa ja noutaakin, mutta se tipujen järkevä ja määrätietoinen etsiminen/jahtaaminen on sitten asia toinen...

Huomisen merkkipäivän (Lennu 10kk ;P) kunniaksi voisi vähän tulla kertomaan kuulumisia!


Melkoiset höröttimet

Meillä on kesä kulunut varsin rentoon tahtiin, alkukesästä treenattiin aika paljon, nyt kun on helteet vihdoin saapuneet niin treenaus on jäänyt vähän vähemmälle (varsinkin tokon osalta) ja tilalle on tullut uiminen! Lennun uimishalukkuus tuntuu olevan tähtien asennosta ja tuulen suunnasta riippuvainen (niin kuin moni muukin asia, kuten korvien toimivuus, sen elämässä), mutta parhaina päivinä vedestä ei malta lähteä ei sitten millään.

Päästiin kesäkuun puolella uuteen hakuporukkaan paikalliseen palveluskoirayhdistykseen ja olen siitä hurjan kiitollinen! Treenejä on parit viikossa ja treenikaverit ovat todella kokeneita ja osaavia, olen oppinut jo tässä vähässä ajassa todella paljon uutta. Lisäksi he ovat yhdessä tuumin kehuneet Lennua kovasti, mikä on tietenkin aivan mahtavaa, ettei ole sentään pelkästään omassa päässä ollut tuo Lennun toimivuus hakumetsässä. Sekä miulla ja Lennulla onkin treenimotivaatio aika lailla huipussaan, varsinkin maastotreenien osalta, ja pikkuhiljaa ollaan saatu myös siirrettyä sitä intoa metsän puolesta kentällekin! Parit viimeiset toko/tottistreenit ovat olleet hirmuisen kivat ja innokkaat. Ai että on mukavaa, kun koiralla on intoa tekemiseen!

Jonkun verran on arjessa alkanut näkymään herran teini-ikäisyys, välillä on korvat aika lailla kadoksissa ja käskyjen kyseenalaistamista tapahtuu aina silloin tällöin. Muuten on mennyt nyt jo jonkin aikaa ihan kivasti meidän yhteiselo, onneksi.


Pari kiloa tippui viikon sairastelun myötä ja nyt pitäisi saada ne pikkuhiljaa takaisin, vähän on luisevan oloinen nahkapoika miulla.

Pitkästä aikaa tännekkin eksyin. Voisi vähän aktiivisemmin käydä juttuja lueskelemassa.

Nuutti on ollut meillä nyt reilun vuoden ja olen kyllä niin onnellinen, että tämä poika löydettiin!
Edellisessä kodissa ei oltu hirveästi panostettu Nuutin koulutukseen, esim. tassun antamisestakin ed. omistaja sanoi, ettei Nuutti vain älyä sitä. Vielä mitä, tuo koira on niin fiksu ja nopea oppimaan! Hieman on vielä työtä käyttäytymisessä ulkoillessa, toisia koiria kun sattuu kohdalle niin Nuutti innostuu vähän turhan paljon ja kovasti olisi menossa kavereiden kanssa leikkimään. Tähän saakin antaa vinkkejä miten saataisiin pojalle iskostettua se päähän, että ne leikkihetket ovat asia erikseen ja lenkeillä voi moiset haaveilut unohtaa.
Nuutista ja meidän (nykyään 4v) tytöstä on tullut ihan erottomaton kaksikko.

Kesällä Nuutti kävi muutamissa näyttelyissä kasvattajan kanssa. Itse olin yhdissä mukana, mutta vielä ei ainakaan näyttelykärpänen päässyt kunnolla puraisemaan :) Jalostustarkastus oli viime kuussa ja luonnetesti edessä ensi kuussa.

Tässä vielä tällainen höpsötysvideo, minkä tein Nuutin edelliselle omistajalle viime talvena, jotta hän näkee miten pojalla pyyhkii nykyään :)

^ Ihanaa, että Nuuti on saanut hyvän kodin luotasi ja pidät koirasta noin paljon. Edellinen omistaja ei ole varmaan vaan jaksanut opettaa koiraa ja tekosyynä sanoi, että se on muka liian tyhmä... Höpöhöpö! Oma koira on kanssa ohitustilanteissa aina menossa muiden luo mielellään, mutta ainakin ensin erottelisin niin, että hihnassa ei moikata toisia koiria koskaan, vaan aina vapaana jossain mikäli leikitään. Ahkerasti myös yrittäisin päästä joidenkin kanssa lenkkeilemään yhdessä, mikä voisi helpottaa kun vaan käveltäisiin yhdessä ilman leikkimisiä (paitsi ehkä jossain metsässä).

Me käytiin tänään kasvattajan kanssa metsässä lenkkeilemässä ja sieltä löytyi tommonen kiva rantakohta, missä koirat sai vähän rallattaa.

Miulla menee niin hermot tuon apinan aivotuksiin.. Eniten ärsyttää tuo, että irtipito ei onnistu enää melkein ollenkaan ilman liinaa! Jos jostain kaukaa kuuluu haukkua niin sinnepäinhän tuo painelee ettimään että mistä kuuluu, ihmisten luo on pakko mennä, hihnaan ei anneta kiinni (ikuisuus ongelma). Nyt sitten vielä se että hihnalenkillä ei suostuta ees istumaan vaikka ei olis häiriötä? Ja edelleen se että koko ajan on pakko haukkua. Mitähän tuon pään sisällä taas tapahtuu

Pari viikkoa on tässä ollu taas niin uuvuttavia (muistakin syistä ko tuosta koirasta), että tekis mieli lähettää tuo vaikka kuuhun. Hermot on myyty. Toiset kaks kuitenki tottelee ja käyttäytyy hyvin, mutta tuo ei kerta kaikkiaan kuuntele.

No, jospa se tästä, joku kaunis päivä

^ Ompa harmillinen ongelma. Meillä itellä se on enemmän niin päin, että koira tuntuu olevan mielummin hirveästi mussa kiinni kun itse lähtevän kauas, vapaana lenkeillä vaan lönköttelee. Onko sulla palkkaa lenkeillä mukana? Itse varmaa ihan ekana vahvistaisin luoksetuloa palkkaamalla sitä jokaisesta mun luokse tulemisesta (eikä joka kerta otettaisi kiinni) ja yrittäisin vahvistaa itsestäni maailman kivoimman asian sille. Palkkaisin myös siitä, jos se itsenäisesti tulee mun luokse saatuaan vaikka äsken herkun ja niiden perässä. Mä oon myös opettanut omalle koiralleni niin, että kun se pujottaa pään pannasta saa se herkun. Nykyään en oo varmaan vuoteen tarvinnut kertaakaan herkkua, mutta se silti aina pujottaa kiltisti pään pannasta.

En tiiä ootko koittanut noita juttuja ja vaikea teitä tuntematta sanoa mitään, mutta tossa muutama tollainen yleinen neuvo.

Hei.
Minulle olisi marraskuussa kotiutumassa pk collie pentu, ja mietiskelin että mahtaako jollekin muulle tämän foorumin käyttäjälle olla tulossa samoihin aikoihin myös pentu? Koitan vähän kartoittaa jos löytyisi leikki/lenkki kavereita. Turun seudulla asustelen.

Kolme kirjoitti:

Hei.
Minulle olisi marraskuussa kotiutumassa pk collie pentu, ja mietiskelin että mahtaako jollekin muulle tämän foorumin käyttäjälle olla tulossa samoihin aikoihin myös pentu? Koitan vähän kartoittaa jos löytyisi leikki/lenkki kavereita. Turun seudulla asustelen.

Heippa! Mulla ei pentua ole mutta iteltäni löytyy 2 pehkoa. Melkein 3v narttu ja 3,5v uros. Asutaan myös turussa jos kiinnostaa treffailla myös näitä isompia kavereita :)

Japina: Kiitos, pistän korvan taakse että siellä olisi isompaa leikkiseuraa :)

virtahepo kirjoitti:

^ Ompa harmillinen ongelma. Meillä itellä se on enemmän niin päin, että koira tuntuu olevan mielummin hirveästi mussa kiinni kun itse lähtevän kauas, vapaana lenkeillä vaan lönköttelee. Onko sulla palkkaa lenkeillä mukana? Itse varmaa ihan ekana vahvistaisin luoksetuloa palkkaamalla sitä jokaisesta mun luokse tulemisesta (eikä joka kerta otettaisi kiinni) ja yrittäisin vahvistaa itsestäni maailman kivoimman asian sille. Palkkaisin myös siitä, jos se itsenäisesti tulee mun luokse saatuaan vaikka äsken herkun ja niiden perässä. Mä oon myös opettanut omalle koiralleni niin, että kun se pujottaa pään pannasta saa se herkun. Nykyään en oo varmaan vuoteen tarvinnut kertaakaan herkkua, mutta se silti aina pujottaa kiltisti pään pannasta.

En tiiä ootko koittanut noita juttuja ja vaikea teitä tuntematta sanoa mitään, mutta tossa muutama tollainen yleinen neuvo.

Joo siis Justuksen kans miulla on aina nameja mukana, mutta ko tuo menee semmoseen "tilaan" niin sillä mitkään namit kiinnosta, vaikka olis mukan tyyliin maksalaatikko joka on kuorutettu nakeilla lihapullilla ja kissanruualla Lelupalkkaakaan ei sillon huoli. Siis osan lenkistä se tekee silleen että käy hakemassa namia ja tuo keppiä jne tarjolle että leikitään, ja palauttaaki kepin ja sitä saa rapsutella yms, mutta jossaki vaiheessa se ei sitten enää suostu. Ihan niinkö se lukis ajatuksia että millon olen ottamassa sen kiinni. Oon tehny silleenki että välillä laitan hihnaan ja hurjat kehut ja leikit, päästän irti -> ei tule takas.

Kyllähän sen aina jotenki kiinni saa, mutta se vie aikaa ja heikentää luottamusta ko joutuu pakotetusti kiinni. Tottelevaisuus kurssillaki kävimmä ja sielä saatiin jo paremmaksi tuota mutta se on taas heikentyny..

Ny se on kotona. Muutama vuosi meni odotellessa!

Minä olen nyt koirarotuja selaillut ja punninnut, ja olen tullut siihen tulokseen että sitten joskus otan nahkacollien tai shiban. Ne on kyllä ihan erillaisia, mutta eipä se varmaan haittaa.

Mutta ajattelin kysyä, paljonko (vaikka viikossa) harrastatte koiranne kanssa? Itse olen agilitystä kiinnostunut ja sitten temppujen opettelu olisi kivaa myös, mutta kilpailemaan en oikein halua kummassakaan.
Miten teidän colliet pysyy vapaana ja miten ne sitten kuuntelee teitä?

^ Agilityä treenataan viikossa yhdet valmennustreenit yleensä, joskus jotain pientä ehkä sen lisäksi itsenäisesti. Tokoillaan sitten yleensä jotain 1-5 kertaa viikossa, yleensä on useammat tokotreenit kyllä viikkoon.. riippuu vähän miten on muita menoja ja miten treenikaverit kerkiää. Parhaimmillaan on siis vain yksi vapaapäivä viikossa koiralla. Mutta yritän pitää edes sen yhden ja mielellään en aksaa kahtena peräkkäisenä päivänä. Joskus on sitten viikosta kuukauteenkin vapaata treeneistä, koska koira tarvitsee välillä myös lomailua.

Mun nahka pysyy hyvin vapaana metsässä, ei lähde kauas ja tulee kutsusta luokse. Ei lähde minkään jäniksien tms. perään ja myös muiden koirien kanssa juoksennellessa metsässä tasaisin väliajoin vähintään käy katsomassa, olenko vielä mukana. Helppo kaveri kyllä pitää vapaana muutenkin lenkillä, jos tulee vastaantulijoita niin otan kyllä kiinni sen. Pysyy mukana myös treenikentillä vapaana. Mutta aloitin kouluttamaan pennusta asti niin, että pysyy vapaana.