Koirat.com

^ Jogurttia joka päivä, joka ruoalla?

Meillä narttu (1,5v) painaa tällä hetkellä about 4,5 kg. Uros noin 6,5 - 7 kg.

^On tottunut syömään kasvattajalla jogurttia, eikä oikein suostu syömään ilman sitä. Sekoitan joka ruokaan noin teelusikallisen turkkilaista jogurttia.

No siinäpä se ite syykin on, miksei syö ilman, jos on aina saanu. Mä suosittelisin jättämään sen jogurtin ja muun pois, anna pelkkää nappulaa. Sitten sillon tällön lisukkeeksi jotain, ei joka ruoalla. Siittä tulee heleppoon hyvinki nirso tapaus jos on aina jotain kylkiäisiä tarjolla. Ja kun esim. sitä jogurttiahan koira ei tarvis ylipäätään ollenkaan..

Minun mielestä suositus antaa pelkkää nappulaa taas on mahdollisimman huono. Nappulat eivät ole koiralle luontaista ravintoa, näin ollen ei pidä lähteä siitä, että koiran tulisi syödä vain niitä. On ehdottoman suositeltavaa lisätä ruuan sekaan myös raakaa lihaa. Koira on lihansyöjä. Se liha voi olla samaa joka kerralla, mutta pääasia että on jotain. Jogurtti ja muut maitotuotteet, kuten raejuusto voivat olla osa ruokaa maun vuoksi, mutta ei koira niitä tarvitse.

Enkä mie vissiin meinannukaan että pelkkää nappulaa.

Hei!
Sulon painonnousu tuossa Teslan iässä oli suunnilleen tuota luokkaa, joten ihan hyvin kasvaa. Nyt koira painaa 6,2 kg ja ikää on 14 kk.

Kyllä tämä kura-aika taas koettelee hermoja.Tassuja ja mahanalustaa pitää alvariinsa olla pesemässä.Tosin cottoni taitaa olla aika joustava noissa ulkoiluasioissa. Tänäänkin kun vettä vihmoo ja tuulee kamalasti, on tehnyt suitsait tarpeensa ja kääntynyt kiireesti takaisin kotiin ja sisälle lämpimään. Kauniina päivinä kävellään 4-5 km aina lenkeillä. Ei siis taida ainakaan tuo meidän koiruus rakastaa koiranilmaa! Hyvä näin. Sisällä sitten kyllä tarvii keksiä enemmän toimintaa, ettei ikävystyisi.

Kylläpä tavallaan lohduttaa, että en ole ainoa haukkuongelman kanssa kamppaileva. Tosiaan Nemollakin on niitä hyviä ja huonoja päiviä, välillä pelkää ihan kaikkea ja välillä taas ei hätkähdä mitään.

Nemo ei ole hetkeen sisällekkään pissannut, mutta eilen päivällä oli noin 7h yksin ja olikin tehnyt ihan älyttömän jättiläispissan :O siis ihan mielettömän kokoisen, varmaan 1,5m x 15cm kokoinen, koko patterin pituinen! Ja ilmeisestikkö se siivottiin huonosti pois, sillä yöllä se oli taas tehnyt jättipissan lattialle vaikka yöpissaa ei ole tullut piiiitkään aikaan. Ärsyttää sekin, kun ei se voi olla jo sisäsiisti :D

Ja sitten kysymys, tekeekö teidän koirat ilo/pelkopissoja? Nemo nimittäin tekee. Sitä ei voi iloisesti tervehtiä kotiin tullessa, tai lattialle lorahtaa
Sama juttu, jos sille huutaa/menee tömistellen kohti, niin se alistuu ja pissaa. Ja siis ei me nyt Nemolle raivota tai tahallaan pelotella/alisteta, mutta kun tuolle mäyräkoiralle täytyy aina huutaa, että se uskoo, niin vahingossa välillä tulee samallalailla sitten reagoitua Nemollekkin. Paljoahan sitä pissaa ei tule, mutta tulee kuitenkin. Loppuukohan sekin iän myötä, vai onko ikuinen tapa?

[quote=CCrystal]Kylläpä tavallaan lohduttaa, että en ole ainoa haukkuongelman kanssa kamppaileva. Tosiaan Nemollakin on niitä hyviä ja huonoja päiviä, välillä pelkää ihan kaikkea ja välillä taas ei hätkähdä mitään.

Nemo ei ole hetkeen sisällekkään pissannut, mutta eilen päivällä oli noin 7h yksin ja olikin tehnyt ihan älyttömän jättiläispissan :O siis ihan mielettömän kokoisen, varmaan 1,5m x 15cm kokoinen, koko patterin pituinen! Ja ilmeisestikkö se siivottiin huonosti pois, sillä yöllä se oli taas tehnyt jättipissan lattialle vaikka yöpissaa ei ole tullut piiiitkään aikaan. Ärsyttää sekin, kun ei se voi olla jo sisäsiisti :D

Ja sitten kysymys, tekeekö teidän koirat ilo/pelkopissoja? Nemo nimittäin tekee. Sitä ei voi iloisesti tervehtiä kotiin tullessa, tai lattialle lorahtaa

Eikös Nemo ole vasta puolivuotias? Eli ei se mikään ihme ole, jos ei vielä ole sisäsiisti. Tuo 7 tuntia on aika pitkä aika puolivuotiaalle. Minuakin ihmetytti Sulon kanssa se miten kauan kesti ennenkin se oli sisäsiisti aikaisempiin koiriini (coccereita) verrattuna. Luin sitten jostain siitä, että pienet koirat oppivat myöhemmin sisäsiisteiksi. Varmaankin virtsarakko on pienempi? Voi siinä olla muitakin syitä. Kaipa tuo Sulokin oli jo 10 kk, ennenkuin siihen saattoi luottaa. Onneksi ei joudu olemaan pitkiä aikoja yksin kotona.

Joskus pienempänä lirahti niitä ilopissoja muutama tippa, muttei enää nykyisin. On rauhoittunut aika tavalla, eikä riehu enää ihan samalla tavalla. Jos koira on arka ja pelokas ja pissailee sen vuoksi, sitä pitäisi kait rohkaista kaikin tavoin ja rauhoittaa tilanteita, joissa pissaamista ilmenee. Mutta se on tietysti helpommin sanottu kuin toteutettu.

Mie pääsin kyllä Lennin kanssa helpolla, siittä ku pysty sannoon jo 4kk ikäsenä että on sisäsiisti. Osas pyytää ulos aina ku oli hätä, yötki meni ihan kuivana.

Hei, onpa täällä hiljaista! Kaikki ovat varmaan innoissaan ulkona, kun vihdoinkin näyttää siltä, että kesä tulee tänäkin vuonna. Kesästä tuli mieleeni punkit, jotka kait kohta rupeavat virkoamaan taas kaikkien kiusaksi. Kysynkin aiotteko käyttää mitään punkkikarkoitetta cottonillanne? Ja millaisia kokemuksia eri aineista on? Inhottaa kaikki myrkyt, mutta kaipa niitä on viisasta käyttää, jos punkkeja esiintyy runsaasti. Viime kesänä sinnittelimme Sulon kanssa alkukesän ilman mitään. Eikä niitä punkkeja tullut kuin pari. Sitten kun vierailimme tuttavan mökillä Turun saaristossa loppukesästä laitoin niskaan Frontline Comp a. Se kait muistaakseni ei tapa niitä mutta ehkäisee kiinnittymästä. Kyllä ainakin kymmenen punkkia napsin turkista. Muttei yksikään päässyt puremaan. Lääkkeestä ei ainakaan tullut mitään sivuoireita koiralle. Vähän se tietysti inhotti, kun koira lötkötti petillä vieressä ja punkit juoksentelivat turkissa. Jotain hyötyä tuosta valkoisesta turkista. Siitä ne erottaa helposti. Paitsi tietysti sitten kun ne ovat päässeet kiinnittymään jonnekin turkin alle.

Meillä on joskus ollut Bayvanticia ja se on kyllä toiminut hyvin. Bayvantic on vaan aika kallista ja viime kesänä ostinkin jotain halvempaa ainetta jota suihkutettiin melkein koko turkkiin tietyin väliajoin. En yhtään muista merkkiä mutta ihan hyvin sekin tais toimia, vähän hatara tää meikäläisen muisti.

Meillä taidetaan edelleen mennä valkosipulitableteilla.

Meillä laitettiin molempiin koiriin noin viikko sitten Exspottia. Viime kesänä ainakin taisi tehota mäyriksemme kohdalla, kun ei muistaakseni paljoa punkkeja ollut. Saa nähdä tehoaako Nemoonkin yhtä hyvin nyt.

Voisimpa kysyä samalla, että onko muiden cotonit käyneet minkälaisia ja minkä kestoisia mörkökausia läpi? Täällä edelleen epätoivossa kieriskellään, ja toivotaan, että saadaan Nemosta kunnollinen koira, vaikka tällähetkellänäyttääkin huonolta, kun kaikki pelottaa ja kaikkea haukutaan. Nyt mennään täysin noteeraamatta koko koiraa sen haukkuessa yms, toivottavasti tämä auttaa, kun kieltäminen taisi vaan yllyttää sitä

Meillä ei ollut kummallakaan minkäänlaisia mörkökausia. Toinen oli pennusta asti jo hyvin rohkea, toinen hieman arempi, eikä niin kiinnostunutkaan toisista koirista, mutta on nykyään selvästi sosiaalisempi.

Kyllähän monella keskustelupalstalla tuntuu löytyvän haukkuherkkiä cotoneita. Sulo on kanssa aika-ajoin melkoinen haukkuja. On yritetty kieltää haukkuminen, mutta aika laihoin tuloksin. Onneksi asutaan maalla omakotitalossa, joten ei se ketään muuta häiritse kuin itseä. Eikä hauku vastaantulevia koiria eikä ihmisiä. Sen sijaan kaikennäköisiä risauksia ja kolinoita, ohi ajavia autoja, telkkarin eläinääniä ym. Mutta toisinaan haukkuminen on vähäisempää, joten elän toivossa, että ajan kanssa vähenisi.

Jos koiranne haukkuvat, aloittivatko sen jo pentuna vai vasta myöhemmin? Elättelen täällä toivoa siitä, ettei tuo oppisi haukkumaan, kun nyt 3,5kk ikäisenä haukkuu tosi harvoin.

Muistaisin, että Sulo rupesi enemmän haukkumaan muutaman kuukauden ikäisenä, ehkä siinä 5-6 kk:n ikäisenä. Samalla alkoi tuo autojen haukkuminen ja takaa-ajo. Nyttemmin haukkuminen on selvästi vähentynyt ja liittyy enemmän kotiin ja kotipiiriin. Esim.eilen iltakävelyllä melkein kaikki autot pääsivät ohi ilman mitään reaktiota. Olin oikein ihmeissäni jaj samalla uskoni siihen,että kasvaminen pois pentuiästä auttaa asiaa. Nyt ikää on 1v 3kk.Tietysti asia voi olla toinen, jos koira on kovin arka ja pelokas. Minusta Sulo ei ole arka, päinvastoin, vaan haukkuminen on enemmän oman alueen ja oman lauman puolustamista. Ollaan tietysti kyllä koko ajan myös kielletty haukkuminen. Parhaaksi siinä on osoittautunut vain lyhyt shhh..., vihaisen katseen kera, ilman mitään kommenttia. Toisinaan haukku loppuu, toisinaan ei. Mutta kaiken kaikkiaan ollaan kyllä menossa parempaan suuntaan. Pitää vaan olla kärsivällinen.
En kuitenkaan ole mikään asiantuntija ja koirakin on eka coton. Kunhan nyt omaa koiraani olen yrittänyt ymmärtää:)

Moikka kaikille!

Me ollaan Vilin kanssa menossa ensimmäisiin KV koiranäyttelyihin Joensuuhun, silloin ollaan toki vielä pentuluokassa, mutta stressaan jo nyt hieman niistä. Match show meni ihan hyvin kun otin sen rennommin itsekkin. Mietin tässä, että mitä kaikkea te cottonin omistajat otatte aina näyttelypaikalle tarvikkeita mukaan? Ja mitä muuta pitää ottaa juuri cottonin omistajana huomioon näyttelyissä?

Olen toki kiertänyt joskus isän kanssa koiranäyttelyissä ja nähnyt niitä kisailijoita joilla on cottoneita, mutta siitä on vuosia ja muisti huono..

Moikka vaan kaikki cottonin omistajat!

Vihdoin minäkin pääsin liittymään tähän keskusteluun, sillä meille on tulossa ensi kuussa cottonin tyttöpentu! Jonkin aikaa on tullut täällä koirat.com:ssa pyörittyä ja eri keskusteluja luettua, mutta vasta nyt tuli rekisteröidyttyä. Liityinkin jo tuonne pennunodottajiin. Ensi viikolla mennään katsomaan meidän pikkuista, eikä kyllä millään malttaisi odottaa sinne asti. :)
Tulen varmasti kirjoittelemaan tänne myöhemmin lisää, mutta täytyykin nyt ajatuksen kanssa lukea tämä ketju läpi, jospa saisi lisää hyviä vinkkejä. :)

^^ Mulla on aina mukana kampa ja 2 erilaista harjaa. Sit tietty näyttelyremmi, sakset kaiken varmuuden vuoksi, näyttelylaput sekä koiran paperit, numeropidike. Perusjutut pitänee myös muistaa, eli namit, vettä, kuppi. Tieten mulla on sit telttaa, trimmipöytää, boksia, kevythäkkiä jajaja. ku kahden koiran kanssa kiertelee.

Eipä sitä cottonin kanssa mitään sen erikoisempia huomioonotettavia juttuja oo näyttelyissä kuin mitä muillakaan. Tietty ennen kehää käydä huolellisesti turkki läpi vielä ettei oo takun takkua siellä turkissa. Kotona ennen näyttelyä siistiä tassukarvat. Tukka olisi hyvä kammata ylös kehään mennessä. Seisottaessa häntä alhaalla.

Me oltiin lauantaina näyttelyssä molempien kanssa. Vanhempi oli ekaa kertaa sitten kolmen vuoden näyttelytauon jälkeen kehässä, ja pääsikin ekaa kertaa veteraaneihin. Vaatimaton comeback eli se oli kuin olikin vet eri1 sa, pu1, rop & rop-veteraani! Tyyne teki samat perässä, eli nuo eri1 sa, pn1, sert & vsp.