Koirat.com

ääh. tuli tuplasti.

Danielle kirjoitti:


Ensi keskiviikkona muutetaankin sitten asuntoon, jossa on laminaattilattia, ja siellä sitä vaippaa on varmaan pakko pitää ainakin alkuun ettei mene lattia pilalle. En kyllä tiedä uskallanko luottaa siihen sisäsiisteyteen myöhemminkään. Toisaalta, eipä sitä vaippaakaan tekis mieli jatkuvasti pitää. Kun olen itse kotona, ei ongelmia edes onneksi ole.

Joo. suosittelen. Meillä sattu neiti pissaamaan laminaatti levyjen saumaan ja nehän turposi aivan mahottomasti. Kamalan näkönen lattia. ja Muutes pissa polttaa siihen sellasen läntin (jos ehtii olla siinä jonkin aikaa) joka näkyy tosi hyvin valoa vasten katsottaessa.

Minkä kokonen pentuaitaus pitäis havannankoiralla olla?

^ Riippuu mihin tarkoitukseen aitaus olisi, tai lähinnä milloin koira siellä joutuisi aikaansa viettämään :)

^
Aitaus rajoittaisi pennun liikkumatilaa kus se olisi yksin kotona ettei se pääsisi joka paikkaan tekemään tuhojaan tai tarpeitaan. Lähellä olevassa Mustissa&Mirissä olisi kasi erillaista aitausta toinen metallinen ja toinen oli nyloninen. Se nyloninen pitäisi ehkä vähemmän ääntä ja se kangnas oli kumminkin likaa ja kosteutta hylkivä. Kumpikohan olisi parempi.

Oon jo parille palstalle kirjotellut, mutta kirjotetaas vielä tännekin. Meille on siis kesän alussa tulossa koira ja nyt pohdinnan jälkeen ollaan päädytty joku havannaan tai kleinspitziin. Satuin vain palstaa lukiessani huomaamaan, että oli joidenkin koirilla ollut sisäsiisteysongelmia. Onko tää jotenkin tyypillistä tälle rodulle, vai pelkkää sattumaa? Tiedän, että pienille koirille sisäsiisteyden opettaminen ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin isoille, mutta satuin vain miettimään.
Sitten toinen kysymys. Turkki pidettäisiin lyhyenä jos meille havanna tulisi, mutta irtoaako karvaa paljonkin?

Minkälaisia narttujen ja urosten luonne erot on tässä rodussa? Vaikuttaa kuitenkin niin tasaiselta, iloiselta ja ''helpohkolta'', että vaikka narttua ollaan ajateltu ensikoiraksi niin uroskin voisi tulla tästä rodusta. Mutta olisi mukava kuulla minkälaisia nartut ja urokset yleensä on, ja tosiaan saada vastaukset noihin kysymyksiin ^

^^ Minä henkilökohtaisesti suosin aitauksen sijaan yhteen huoneeseen rajaamista. Koiran kasvaessa se tuskin kuitenkaan tulisi olemaan aitauksessa (?), joten mieluummin ehkä tekisin yhdestä huoneesta pentuturvallisen ja pitäisin siellä. Mutta jos haluaa aitauksen ostaa tai ei ole mahdollisuutta rajata tilaa, niin siitä on olemassa säännöt minkäkokoinen sen pitää olla. Havannankoiralle tuskin kovin suuri tosin. En muista mistä nämä säännöt löytyvät mutta google varmasti tietää. Ja minä en keksi mitään eroa sillä onko aitaus metallinen vai nyloninen.

Meillä Fionalla oli pentuna biltemasta ostettu aitaus (kompostiaitaus, maksoi muistaakseni 20e, harkitsemisen arvoinen jos päädyt aitauksen ostamaan), josta se ensin murtautui kaksi kertaa ulos ja kun tiet tukittiin niin se huusi kuin syötävä. Kun rajattiin se vain olohuoneeseen niin rauhoittui paljon helpommin.

^ Sisäsiisteysongelmia on käsittääkseni kaikissa pienissä roduissa. Meidän tapauksessa ongelmat aiheuttaa lantiorakko, joka ei mahdu kunnolla avautumaan -> sinne ei mahdu niin paljon virtsaa. En pitäisi havannaa mitenkään alttiimpana sisäsiisteysongelmiin kuin muitakaan pieniä rotuja.

Havannasta ei lähde karvaa juurikaan yhtään, oli se sitten pitkä tai lyhyt.

Havannoissa ei minun mielestäni ole juurikaan luonne-eroja urosten ja narttujen välillä. Tiedän narttuja sekä uroksia, jotka ovat maailmaa rakastavia ja sitten tiedän molemmista sukupuolista myös niitä varautuneempia yksilöitä. Voi olla tosin että joku jolla on enemmän kokemusta on eri mieltä, itselleni vain on jäänyt tällainen kuva. Luonne tosiaan yleensä on juuri tuollainen iloinen, kaikkia rakastava, miellyttämisenhaluinen ja helppo. Itse en tässä rodussa keskittyisi luonne-eroihin sukupuolta miettiessä, vaan miettisin niitä itse sukupuolien eroja eli juoksuja ja pissan lipittämistä, jne.

Havannankoira ei ainakaan ole niin haukkuherkkä kuin kleinspitz, jos jotain eroja halutaan etsiä mutta tämän varmaan tiesitkin jo :). Hava sitten taas erityisesti lyhyessä turkissa vilustuu helpommin pienilläkin pakkasilla aluskarvan puutteen takia.

Mä en kyllä osaa vastata tuohon sisäsiisteys kysymykseen kun mulla ei ole kokemusta kuin tuosta omasta koirasta.

Havannan turkista ei irtoa karvaa kuin silloin kun sita kammataan. Meillä kaikki karvapallerot joita nurkissa pyöriin on lähtösin meidän perhosesta ei havasta.

Kannattaa oikeasti miettiä että kumman rodun valitset. Noiden rotujen turkinhoidossa on todella suuri ero. Meidän havan turkki on todella helposti takussa ja harjata saa päivittäin vaikka se lyhyt onkin. JOku innostuu rapsuttamaan neitiä kunnoilla niin saan heti olla kamman kans selvittämässä takkuja.

ssanna kirjoitti:

Meidän havan turkki on todella helposti takussa ja harjata saa päivittäin vaikka se lyhyt onkin. JOku innostuu rapsuttamaan neitiä kunnoilla niin saan heti olla kamman kans selvittämässä takkuja.

Meillä taas kammataan tosi harvoin (tämä siis myös lyhyessä turkissa). Turkki on nyt semmoinen 7cm pitkä ja nyt vasta alkaa takkuja syntymään. Tosin pidän pesuvälit lyhyestä turkista huolimatta aika lyhyinä, pesen vähintään kerran kuukaudessa.

Täällä olisi suht uusi havannan omistaja Paavo muutti meille ilostuttamaan elämäämme 23.12. ja on nyt 16 viikkoinen. Paavo on melko arka tapaus. Uusia ihmisiä kohtaan on todella varautunut (varsinkin miehiä). Ja eilisessä pentuleikkikoulussa oli arka myös toisten pentujen seurassa. Onko teillä muilla havannan omistajilla kokemusta tällaisesta "ujopiimästä"? Olin luullut, että havannalaiset ovat avoimia muita koiria ja ihmisiä kohtaan... Muuttuukohan Paavon käytös iän myötä, vai onkohan aina yhtä arka.

Minulla myös on se kokemus, että lyhyessä turkissa olevaa havannaakin saa kammata suht usein, jos haluaa välttää pahemman takuttumisen. Meillä on nyt kammattu kerran viikossa, ja takkuja aina jonkin verran löytyy. No, en tiedä onko kerran viikossa sitten usein.

Tuosta luonteesta sen verran, että niitä eroja löytyy saman pentueen sisältäkin, vaikka olisivat samaa sukupuoltakin. Itselleni on sattunut sellainen "omistaja on ihanin maailmassa, ja muut ihmiset toiseksi ihanimpia" tapaus, mutta on niitäkin havannoja, jotka eivät ole koko ajan kylki kyljessä kiinni ja nuolemassa naamaa, niinkuin meillä. Välillä tämä on kyllä vähän rasittavaakin, kun tuntuu, ettei vessaankaan saisi mennä yksin.

Sisäsiisteysongelmia on varmaan molemmilla sukupuolilla jonkin verran. Sisäsiisteyskasvatuksen kanssa kannattaa tietysti olla alusta asti sinnikäs, ja satsata siihen. Uroksella usein auttaa kastrointi. Meillä nuo sisäsiisteysongelmat liittyvät eniten yksinjäämiseen, eli meillä paras apu olisi varmaan yksinjäämisharjoitukset. Rakenteelliset poikkeavuudet ovat käsittääkseni melko harvinaisia kuitenkin.

Siihen saa varautua, että Havanna tykkää kiipeillä (sohvan selkänoja on meillä ihan ykköspaikka), ja tutkia paikkoja. Tilda ainakin kiipeilee pöydille poissaollessani, eli ruokaa tms. ei kannata jättää ulottuville.

muoks.jpar: Tilda on aina ollut melkoisen ujo toisten koirien seurassa. Mekin aikanaan kävimme pentujen leikkitunnilla, mutta Tilda pyöri vain jaloissani, tai istui vieressäni sohvalla ja katseli kun toiset leikkivät. Yhä nyt aikuisenakin se tulee yleensä jalkoihini, kun vieras koira tulee tekemään tuttavuutta. Tilda ei myöskään koskaan ärähdä, jos toinen koira on liian tuttavallinen tms, vaan turvautuu aina minuun. Tildaa on kyllä sosiaalistettu, ja se on saanut tavata toisia koiria koko ikänsä. En ole ollut ylisuojeleva tms, vaam antanut mahdollisuuden tutustua toisiin. Tildalla onneksi on seuraa toisesta koirastani. Muutaman muunkin koiran se on kaverikseen kelpuuttanut. Ihmisistä Tilda sen sijaan lähtökohtaisesti tykkää.

Paavo on onneksi vielä nuori koira, joten toivoa on, että se vielä rohkaistuu. Tutustuta koiraasi kiltteihin koiriin, aluksi vaikka vain yhteen kerrallaan. En suosittele koirapuistoja, koska siellä olevista koirista ei aina tiedä miten ne käyttäytyvät. Kaikki koirathan eivät edes pidä pennuista. Olisi hyvä, että kokemukset olisivat mahdollisimman positiivisia, ettei pahoja säikähdyksiä pääsisi syntymään. Voi olla, että nämä neuvot ovat ihan itsestäänselvyyksiä, mutta varalta laitoin. Mukavia hetkiä pennun kanssa!

Kävimme uudestaan pentuleikkikoulussa. Tällä kertaa Paavo jopa innostui hetkeksi leikkimään. Mustaa villakoiraa arasteli, mutta kun villakoira poistui paikalta innostui leikkimään valkoisen kääpiösnautserin kanssa :) Vanhempieni westien kanssa myös haluaisi leikkiä, mutta westie ei ole lainkaan innostunut asiasta... Eli nyt näyttää siltä, että pelko liittyy toisen koiran väriin. Tummat pelottavat, mutta valkoiset ovat ok!
Paavo on myös sellainen tapaus, että minä olen ihanin ihminen maailmassa. Seuraa joka paikkaan (myös vessaan) ja jos jätän alakertaan kun menen käymään yläkerrassa, itkee perään. Minun jälkeeni tärkeysjärjestyksessä tulee pienempi poikani, jonka kanssa Paavo rakastaa leikkiä. Sitten tulee vanhempi poika ja viimeisenä mies. Miestä arastelee edelleen, vaikka Paavo on ollut meillä jo kuukauden verran...
Mutta huomattavaa edistystä on tapahtunut. Pystymme jopa tekemään ihan kunnon lenkkejä, ilman että säikkyy jokaista ihmistä, ääntä ja koiraa :)

Täällä uusvanha havannanomistaja. Joskus oon kuulunu tällekki forumille, mutta en oo aikoihin ehtiny tänne ja unohtunut tunnukset, joten uus piti tehä. Mutta moi vaan kaikille tasapuolisesti!

jpar: Mukava kuulla, että teillä ollaan rohkaistuttu jo hieman. Siitä se lähtee.

Tuo, että koira "ei tykkää" tietyn värisistä, kokoisista tai rotuisista on yllättävän yleistä. Tai ainakin niitä väitteitä kuulee paljon. Meilläkin haukutaan isoille, mustille koirille kaikista eniten. Tiedä sitten mistä sellainen johtuu. Itse olen yrittänyt suhtautua mahdollisimman neutraalisti kaikkiin koiriin ohitustilanteissa ja vastaavissa, ettei koirat ainakaan siitä saisi lisää vettä myllyynsä, mutta osittain ne omat reaktiot ovat tietysti tiedostamattomiakin. Ja eiköhän koiran saamat kokemuksetkin vaikuta osaltaan. Meillä ainakin on enemmän leikitty samankokoisten kanssa, joten niitä hyviä kokemuksia isommista ei ole ehkä samalla tavalla tullut. Koulutuksella, sosiaalistamisella ym. voi tietysti tehdä paljonkin asialle.

Moikka!
Osaisikos kukaan vinkata millainen kaulapanta olisi hyvä havannalle? Vai kenties valjaat? Meillä on tällä hetkellä puolikiristyvä leveähkö panta, joka jää ikävästi karvoihin kiinni

Meillä oli kans ongelmia sopivan pannan etsimisessä. Tällä hetkellä meillä on tälläinen puolikuristava. Ei tuo ainakaan takuta turkkia niin pahasti kuin esin nylon pannat.

Meillä oli myös tuollainen kapea panta, mutta Paavo tuppaa vetämään sen verran, että päätin ostaa leveän pannan. Onko kellään kokemuksia valjaista, vai onko se ihan mahdoton ajatus laittaa pitkäturkkiselle havannalle valjaat?

ssanna kirjoitti:

Meillä oli kans ongelmia sopivan pannan etsimisessä. Tällä hetkellä meillä on tälläinen puolikuristava. Ei tuo ainakaan takuta turkkia niin pahasti kuin esin nylon pannat.

Heippa,
meillä oli Cotonilla puolikuristava panta, ja se ketju osa värjäsi karvan mustaksi, kannattaa seurailla. :) Eihän se haittaa sinällään, mutta se värjäymä ei lähtenyt shampoollakaan pois.
Mulla on 10kk ikäisellä havanna penskalla valjaat käytössä.
Se vetää pihalla kun hinaaja eikä miltein koskaan kävele, aina juoksee. Elämäniloa täynnä ja pidetään paljon vapana
Mutta tosiaan siksi valjaat, kun käytimme pennun lääkärissä niin lääkäri huomasi että henkitorvi on vaurioitunut. Ja tämä juuri vetämisen vuoksi.
Onhan valjaat turvallisemmat muutenkin.

meillä on nyt 3vkoa käytetty, ei takkuja.

Piti heti rekisteröityä kun tälläinen havanna -sivu tuli vastaan :) Samoja kokemuksia rodusta löytyy myös meiltä, kuin mitä täällä on kirjoitettu. Ensimmäinen koira oli Coton de tulearin "Tico", jonka seuraksi sitten 2003 otettiin Havannatyttö "Nana". Nyt Nana on ollut yksikseen ilman kaveria jo useamman vuoden. Tico muistaakseni hankittiin kun olin ala-asteella ja Nana lukioaikana, kun asuin vielä kotona. Ja äitini seuraksi Nana jäikin asumaan pääasiassa kun muutto pieneen kerrostaloyksiöön tuli eteen. Nyt ollaankin sitten miehen kanssa menossa katsomaan havannan tyttöpentua eli saattaa olla, että pentu tulee toukokuun alussa taloon ja Nana saa kaverin :)

Eroja cotonin ja havannan välillä löytyy ainakin oman kokemuksen pohjalta ja koiria verrattaessa. Luonteeltaan havanna on vielä sosiaalisempi, iloisempi, leikkisämpi, kujeilevampi ja hakee enemmän läheisyyttä. Mielestäni havanna on myös ollut helpompi luonteeltaan kouluttaa. Toki vaikutusta voi olla yksilölläkin, Tico oli varsinainen jäärä välillä ja ei niin avoin.

Turkki on cotonilla kyllä tiheämpi, pumpulimaisempi, tuuheampi ja mielestäni ehkä hieman helpompi hoidettava. Nanan turkki kyllä menee juuresta todella helposti takkuun ja huovuttuu, tiheällä harjaamisella ja takunpoistoaineen käytöllä helpompaa kuitenkin selvästi. Saksiakin ollaan kuitenkin jouduttu käyttämään kun tilanne on ollut paha. Nana on väritykseltään musta-valkoinen. Valkoista on tassuissa, hännän päässä, mahan alla, rinnassa ja kuonossa. Hieman myös otsatukassa.

Mielestäni koira on helpompi opettaa sisäsiistiksi kesäaikaan kun talvella, en omasta kokemuksesta sanoisi että kyse on rodusta. Nana tuli meille hiihtolomalla ja kokonaan sisäsiistiksi oppiminen kesti 9 kk, vaikka oli kaveri ns. näyttämässä esimerkkiä. Meillä oli tila jaettu pienemmäksi yksin oloa opetellessa siten, että molemmat koirat olivat portin kautta näköyhteydessä toisiinsa mutta kumpikin vain yhdessa huoneessa rajallisessa tilassa. Koko taloon eivät päässeet juoksentelemaan. Nana oli todella villi pentuna joten halusimme vanhemmalle koiralle tarjota omaa rauhaa mutta kuitenkin pitää ne yhdessä. Pikku hiljaa otettiin samaan tilaan ja lopulta poistettiin portit kokonaan.

Nyt taas pentua harkitessa sama tilan rajaaminen olisi varmasti edessä havannan pennun kanssa. Teimme syksyllä rempan rivariimme ja laminaatti laitettiin lattiaan + meillä on porrastettu ratkaisu. Joten turvallisinta/viisainta olisi varmasti rajata koira yksin ollessa sisääntulotasoon ja laittaa mahdollisesti muovimatto laminaatin päälle siihen osalle. Mitä muuta voisi keksiä, että lattia ei olisi heti pilalla? Monesti Nana ja Ticonkin kanssa pentuna sattui niin, että pissi oli vain 1/3 sanomalehden päällä. Ja jos se kovinkin pitkään siinä lattialla ehtii olla niin varmasti on pontit irronneet.

Havannan ujoudesta vielä sen verran, että Nana on ollut pienestä pitäen hieman arka varsinkin uusien ihmisten, koirien & tilanteiden kanssa. Ticosta oli selkeästi turvaa Nanalle mutta yksin jäätyään on esim. lenkillä käydessä muuttunut aremmaksi ja päättänyt kääntyä kesken kotiin, jos tuntematon koira tulee vastaan. Ollaan yritetty sosiaalistaa ja ottaa erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin mukaan mutta kokonaan arkuutta ei ole saatu kitkettyä. En kuitenkaan usko että havannat yleisesti olisi arkoja luonteeltaan vaan lähinnä joku asia saattaa laukaista arkuuden enemmän esille ja jos tilannetta ei saa korjattua voi arkuus jäädä pysyväksi. Nana oli pentuna ainakin niin villi ja oikea ravelo, joka ei pahemmin pelännyt mitään.

Juoksuista taisi olla puhetta niin muistaakseni Nanalla on alkanut 1-1,4 iässä. Väliä on ollut n. puoli vuotta mutta nyt vanhetessa pidentynyt 9 kk ja aika lyhentynyt muutenkin. Myös Nanalla oli ensimmäisten juoksujen aikaan selkeää masentuneisuutta & omaan rauhaan vetäytymistä. Ruokahalu on edelleen aina juoksujen aikaan pieni ja vähentynyt melkein olemattomiin. Aina Nanan normaali iloinen & seurallinen luonne on kuitenkin tullut takaisin juoksujen loputtua. Rahoittunutkin Nana on todella paljon aikuiseksi kasvaessaan, vaikka silti onkin leikkisä. Yltiöimäinen juoksentelu ja riehuuntuminen on kuitenkin loppunut. Ticolla ei niin selkästi luonne muuttunut, oli aika rauhallinen jo pennusta asti.

Onko teillä muilla ollut ongelmia havannan polvien tai silmien kanssa? Nanalla on toisen asteen patella luxaatio toisessa jalassa. Ja yllättäen alkoi hampaita putoamaan alle 8 vuoden iässä, vaikka lääkärillä on säännöllisesti tarkastettu ja itse hampaita huollettu, hammasluita ja napsuja sun muuta annettu. Ientulehdus oli kuitenkin ollut ja 9 hammasta samalla kertaa jouduttiin poistamaan! Nyt pienellä on harvahampaat. Onneksi ei ole elämää vaikeuttanut ja syöminenin onnistuu isoja luita lukuunottamatta. Oletteko te havannalaisten omistajat kuinka ahkeria hampaiden pesijöitä? Ja kuinka hampaiden pesun opettaminen on sujunut?

Mitä materiaalia teidän valjaat on?

majju kirjoitti:

Heippa,
meillä oli Cotonilla puolikuristava panta, ja se ketju osa värjäsi karvan mustaksi, kannattaa seurailla. :) Eihän se haittaa sinällään, mutta se värjäymä ei lähtenyt shampoollakaan pois.
Mulla on 10kk ikäisellä havanna penskalla valjaat käytössä.
Se vetää pihalla kun hinaaja eikä miltein koskaan kävele, aina juoksee. Elämäniloa täynnä ja pidetään paljon vapana
Mutta tosiaan siksi valjaat, kun käytimme pennun lääkärissä niin lääkäri huomasi että henkitorvi on vaurioitunut. Ja tämä juuri vetämisen vuoksi.
Onhan valjaat turvallisemmat muutenkin.

meillä on nyt 3vkoa käytetty, ei takkuja.