Koirat.com

Meillä on kanssa ongelmana tuo näykkiminen, mut eiköhän se pennulta oo ihan normaalia.. Ite ainakin pyrin, etten ressais vielä mistään noin pienen pennun kanssa.
Mut oon ite miettiny et miten kaikilla muilla toimii tuo huomiotta jättäminen, koska jos meillä jätetään heti huomioitta tai lähetään tilanteesta pois kun pentu nappaa ranteeseen, niin Lulu juoksee perään ja ottaa joko puntista tai varpaista kiinni ja leikkii sit niillä Ja jos lähdetään toiseen huoneeseen se siirtyy kaluamaan pöydän/tuolin tai sohvan jalkaa, ihan mistä kiinni saa. Ja eihän nyt sitäkään saa järsiä, joten pakko on aina mennä ottamaan pois ja kieltämään?? Usein siis me käytetäänkin vaan kieltosanaa "EI!" ja tungetaan pennun suuhun joku lelu, mitä saa purra niin paljon kun haluaa.. Täytyy myöntää, että vaikka yritän välttää niskasta kiinniottamista niin muutaman kerran joutunu ottaan kun menny niin paljon hermot ja sattunu ku toinen on purru, ja siihen on kyllä siltä hetkeltä puremiset loppunu..
Ja meillä kans kökitään ulkona suurin osa ajasta ja ihmetellään kaikkia hajuja, mä yleensä sen anna istuskella siiinä jonkin aikaa, kunnes yritän hoputtaa sitten eteenpäin, sit mennää taas 20 metriä ja taas istuskellaan Mutta tuleepahan tosiaan ainakin ulkona oltua niinkuin eepi78 sanoikin...

Lulu kasto tänään VAHINGOSSA talviturkkinsa, tai no joutu ekan kerran veteen. Oltiin miehen ja sen kavereiden kanssa yhdessä rannassa kalassa ja mies kalasteli sitten sellaisella kallion päällä missä on vähän syvempää. No meijän Luluhan meni innoissaan sinne sen mukana eikä ihan tajunnut että reuna loppuu joskus ja tipahti veteen Voi että se oli niin raasun näköinen kun nousi ylös vedestä ja en tiedä miks mutta sitä hävetti kauheesti kun pojat vähän naureskeli sille, se juoksi puun taakse piiloon istuskelemaan, tais raukka myös pelästyä vähän No mä sitten lohduttelin sitä ja kuivailin sitä pyyhkeeseen kun vesi oli kuitenkin sen verran kylmää.. Toivotaan ettei tuu mitää vilustumisia Tyytyväisenä meni sitten myöhemmin kahlaileen rantaveteen uudestaan!

Rellan kans tein niin että jämähin paikalleen ja sitten keksin sille muuta tekemistä. Ja aina ko lopetti sen kielletyn asian tekemisen, niin kehuin tietenkin ja viskasin vaikka lelun sille. :) Aika nopeasti se tajus, vaikka vieläki (ikää nyt 10½kk) se yrittää lahkeita hamuta välillä ko ne lepattaa kivasti... :D

Ollaan nyt parina päivänä käyty useamman tunnin (tänään 4-5 tuntia) lammen rannalla rämpimislenkki minun kaverin kanssa kun se on samalla kalastanu ja olen ollu seurana. Voin kyllä sanoa, että ompa ihanan väsyny koira. Tänään oltiin vielä koko päivä agilitykisoissakin, joten on ainaki touhuttu.

Jos toimintaa ei ole tarpeeksi niin tuo rupeaa tekemään semmosta pientä kiusaa kuten kiskasee vaateläjän sohvanreunalta lattialle, käväsee nykimässä housunlahjetta, hakee jonku kielletyn tavaran ja pyörii sen kanssa ympäriinsä. Ei se ihan tyhmä ole, täytyy myöntää.

Jos mulla johonkin hajoaa pää, niin tohon kiellettyjen tavaroiden varasteluun.

Kaikista inhottavinta on se, että mä oon alusta asti koittanu olla huomioimatta sitä. Mutta kun ei aina voi olla. Kerran se nappas mun kännykän pöydältä hampaisiinsa niin ei sitä voinu olla huomioimatta. Sinneppä meni se kännykkä, kerran puras näytöstä ni riitti.

Heti kun päästän vapaaks ulos niin siitä näkee miten se menee ikkunalautoja ja pöytiä haistellen, että missä ois jotain varastettavaa. Yleensä löytää jonkun pesuharjan tai muovikauhan ja sit tulee esittelemään sitä että "hahaa mulla onkin jotain mitä ei sais, etkä takuulla saa kiinni!" ja sit lähtee pakoon. Ja mä en lähde sen perään enkä kiellä vaan oon täysin huomioimatta, mutta ei.. joka kerta sama juttu kun päästän vapaaks. Ei siinä muuten ois mitään, mutta ei sen noitakaan tavaroita tarvis silppua. Ärsyttääääää!

Kannattaa harjoitella vaikka sisällä koiran kanssa esineen luovutusta niin sit kun se koira ottaa kielletyn esineen tuo sen käskystä takaisin. Tai sit ei tuo

elinann_ Mäkin oon kokeillu tota et heti ku se lopettaa puremisen niin kehun kun se on tehny oikein, mut pentu innostuu siitä uudestaan ja on taas sormissa ja kaikessa mahdollisessa kiinni tiedä kohta enään mitä pitäis tehdä, ellei tuo EI sana ala mennä perille!!

Meille pysyy vessan ovi visusti aina kiinni, koska Lulu rakastaa meijän vessanpönttöharjaa.. Se pyrkii aina samaan aikaan vessaan ku kaikki muutkin sinne menee että pääsis varastamaan sen, joskus kun ovi on jäänykkin auki se ampaisee sinne samantien ja juoksentelee sitten ympäri kämppää esitellen hienoa aarretta
Pyritään aina päivän mittaan myös väsyttään koira niin että illalla sit nukkuu tyytyväisenä eikä tee mitään tuhmuuksia enää, että saa itsekin sit iltaisin rauhottua

Ja tää kuva ei nyt liity milläkään laille aiheeseen, mutta oli nii ihana niin oli pakko laittaa

iso koira vahtii pikku koiran nukkumista

eepi78 kirjoitti:

Kannattaa harjoitella vaikka sisällä koiran kanssa esineen luovutusta niin sit kun se koira ottaa kielletyn esineen tuo sen käskystä takaisin. Tai sit ei tuo

Jep, näin mäkin oletin! Kyllä se sisällä tuo nätisti käskystä ja jättää ottamatta tavaran jos käsken kääntyä pois. Mutta ulkona ei vois vähempää kiinnostaa mitä mä käsken Siellä on niin paljon tilaa juosta että pinkasee vaan tosi nopeesti pois kun tietää että ei ois saanu tehdä noin. Oon todennu helpommaks siivota pihalta kaikki irtotavarat mitä se ei sais ottaa ennen ku päästän koiran..

Ja toi vessaharja.. Se oli niiiiiiin hieno aarre meillä kans. Toinen on tyhjät vessapaperirullat.. oi että mitä aarteita

Voi miltä Lulu on mahtanut näyttää ekalla "uintireissullaan"

Meillä oli myös pentuna vessaharja suuri aarre ja se pureskeltiinkin sitten ihan muodottomaksi. Nykyisin vessaharjaa pidetään pyykkikoneen päällä, sillä vieläkin se olisi kiva lelu

Rambo oli pentuna mahdoton iltavilliintyjä. Iltapissan jälkeen se aina sai iltahepulin ja paineli ympäri kämppää, väsymyksestä ei tietoakaan. Siinä sitä sitten lähdettiin vielä toiselle iltapisulle, jonka jälkeen saattoi jo pentu nukahtaa

^^ joo se oli kyl niin reppana!! harmi kun en kuvaa äkänny ottamaan vaikka olis ollu kamera mukana, se vaan ihmetteli kun vesi olikin niin märkää

Ei varmasti eepi tarkoittanut että kaikkeen tehoaa se huomioimattomuus, mutta luulenpa että tarkoitti ihmiseen kohdistuvasta kielletystä tekemisestä. Eiköhän eepi ole Taavia komentanut jos jotain kännykkää vaikka kaluaa tms.

Luna on kanssa parhaiten lopettanut vasten hyppimiset ja käsien kaluamiset huomioimattomuudella, tosin tekee näitä vieläkin niille ketkä sen siltä sallivat, että kokonaan ei asia tuollakaan lailla saatu kitkettyä, mutta tämäkin ihan hyvä jo.

Meillä kyllä puututtiin kiellettyjen esineiden kaluamisiin ihan kielloilla ja kyllä, myös sillä fyysisellä tasolla, eli niskasta kiinni ottamisella.
Olenpahan Lunan joutunut ns. selättämäänkin pahimpina teini aikoina kun oikeasti alkoi pomottaa mua ihan kympillä. Silloin "keskusteltiin" Lunan kanssa kerran, että mites sen pitikään käyttäytyä. Tästä nyt ollaan montaa mieltä ja yritin minäkin sitä välttää loppuun asti, mutta Luna on sen verta kova koira(nyt jopa ihan luonnetestattukin kovapäiseksi) ollut(varsinkin teininä) että pakko oli ottaa fyysisemmät keinot käyttöön. Mutta tasapainoinen koira siitä on silti tullut ja veikkaan että tasapainoisempi kuin silloin jos en olisi tuota "puhuttelua" sen kanssa tehnyt aikoinaan. Pehmeämmälel koiralle sitten tietysti vähän erilaiset keinot kehiin.

Niin ja meillä toimi suihkupullo ihan pentuna myös vahvikkeena kielloille eli kielto ja vesipullosta suihkasu kun teki jotain ei sallittua. Lopulta kasvoi tästä ja vesipullosta tuli suurin leikkikaveri , joten eläinlääkärin neuvosta lisättiin veden sekaan etikkaa ja suihkittiin sitä sohvaan ja sängynreunaan(näitä siis murkkuiässä tahalleen kävi näpsimässä meidän silmien alla) ja niin loppui sekin touhu. Etikka vettä ei tietysti koskaan koiraan päin suihkittu mutta pelkästään se haju sieltä pullosta sai Lunan lopettamaan. Ja nykyäänkin kun samaista suihkupulloa sille näyttä se alkaa haukkua ja vetää hepuleita pullon ympärillä, ihan niin kuin pentunakin eli haluisi leikkiä sillä, mutta muistaa että siinä oli sitä öklöä ainetta kerran. Ja vaikka siis siinä olisikin vain nyt sitä vettä, mutta joko se muistaa tai sitten koiran nenä haistaa pullosta edelleen sen etikan.

Olen mäkin "joutunut" Ramboa selättämään useammankin kerran, nämä tapahtuivat lähinnä tässä talven aikana kun herralla alkoi murkkuikä puskea pintaan ja piti testata rajojaan. Rambokin on niin itsepäinen, että en usko että tilanteista olisin selvinnyt voittajana ilman selättämistä. Jokainen tietysti tekee koiralleen miten huvittaa (tietyissä rajoissa siis)

Voisin laittaa taas muutamia kuvia.



Rambo, Kerttu-sisko ja iipun Pedro


Rambo ja "kummitäti" Luna




Rambo 1 vee :)


Ja vielä hupia viikonloppuun :D

Kääk,meillä on maanantaina ensimmäinen möllitoko!!

Ei siis niin, että kehuu pelkästään vaan näin yksinkertaistettuna:

Koira riekkuu jaloissa, käsissä, lahkeissa tms --> kielto ja huomiotta jättäminen tai mahdollisesti heilutellaan sen edessä sellaista lelua, mihin sen pitäisi tarttua --> koira lopettaa --> kehutaan ja heitetään sille sellanen lelu, mitä se saa repiä ja riepotella niin paljon kuin vain jaksaa. (:

Toisaalta tuo Rella on ollu niin helppo koira, että minusta tuntuu ku sen kans ei olis tarvinnu mitään opetellakaan, aika taipuisa ja totellut helpolla (apsoon verrattuna ainakin). Lenkillä heittelin silloinkin kun se oli ihan pieni, keppejä ja sen omia leluja niin, ettei sen sielläkään ole tarvinnu roikkua lahkeissa tai jahdata käsiä ja kaikkea mahdollista.

Eikä koira voi tietää ei-sanaa ellei sitä ole sille opetettu niinku nyt kuulostaa. Ei se luonnostaan tiedä, että "ei" tarkoittaa samaa kuin lopeta se, mitä olet tekemässä. Samanlainen käsky se on kuin vaikka "istu" tai "maahan".

Jep, toki mä koiraa oon kieltänyt/kiellän edelleen jos mun nähden tekee sellaista kiellettyä mihin pitää puuttua heti. Mutta kaikkeen se ei-sana ei ole auttanut. nykyäänhän tuo tottelee jo kuiskaustakin tai jopa sormen nostamista, mutta pentuna oli ihan eri asia. Sai karjua Eitä niin paljon kun sielusta lähti eikä pentu ollut moksiskaan, joten monien kokeiltujen juttujen jälkeen se huomioimattomuus vaan toimi meillä parhaiten. Ja siksi sitä ehdottelen muillekin että kannattaa kokeilla, kaikki kun ei välttämättä tajua että huomiotta jättäminen tehoaa ja voi olla rangaistus sille koiralle. Kun joissain tapauksissa se ei-sanakin on sitä huomiota, esim just päin hyppimiset ja muut, Taavi ainakin koki että kieltokin on palkkio hyppimisestä, joten koin parhaaksi siinäkin vaan kääntää selän ja olla niinkuin en oliskaan ja kas, viikko meni niin lakkas hyppimästä mun päälle. Ja ei:n reagoimattomuus tulee hyvin esille siinä, että Taavi söi mun crocksin joskus nuorempana mun nenän edessä eikä ollut moksiskaan vaikka huusin mitä. Se vaan repi siitä palasia irti ja sen jälkeen heilutti häntäänsä. Oli vissiin hyvä kenkä. Ei myöskään irti-sanaa totellut nuorempana yhtään vaikka kyllä tiesi mitä se tarkoitti. nykyään tottelee, jos ei heti niin parin kerran jälkeen viimeistään.

Mulla alkoi sit hyvin kesäloma, käytin tänään 5v marsuherra Keken eläinlääkärissä kun se alkoi pissaamaan punaista pissaa ja ripuloimaan (ottaakohan se mallia Taavista..), pissatulehdus diagnoosina ja ennuste huono marsun korkean iän takia. Ja plussaa vielä se, että oon lähdössä maanantaina mökille, vuokramökki jota ei voi enää perua kun on maksettu, joten mun tuurilla tuo marsu kuolee sitä tänne ja vaikka mulla hoitajia käykin joka päivä niin eipä se paljon auta jos tuo menee huonoon kuntoon kun ei täällä koko aikaa ketään ole. Ja edelleenkin mä olen sitä mieltä, ettei Taavillakaan kaikki ole kunnossa, mutta koska sillä ei ole mitään akuuttia niin päätin viedä marsun ensin ja hyvä niin koska marsut menee äkkiä huonoon kuntoon jos vaan jää tarkkailemaan.

Minä opetin Saimille "EI"-sanan seuraavasti. Kun pentu puuhasi jotain kiellettyä (yritti esim. jyrsiä lattialistaa tms.), niin läpsäytin käsiäni tai tömistin jalkojani tai pidin jotain kummallista ääntä, että pentu kiinnitti huomion minuun ja toiminta loppui. Heti kun olin tömistänyt, sanoin "EI". Ja kun loppui -> kehu. Tietty jos oli jotain arvokkaampaa menossa suuhun (kännykkää tms.) niin kaivoin sen vain tylysti kitusista pois. Onneksi koirien kanssa on monta tapaa tehdä asioita eikä yksi ole se ainoa oikea. Tuo toimi Saimilla ja jospa neuvoista olis hyötyä muillekin :)

Muoks. Tosin täällä puitiin tuota puremisongelmaa enemmänkin kuin EI-sanan perille menoa.. Mutta tulipahan nyt jaettua tämäkin kokemus Meillä ei ollut oikein järjestälmällistä tapaa opettaa tuota pentuajan puremista pois. Joskus kiljahdettiin kun näykki, joskus mentiin tilanteesta pois ja joskus kiellettiin. Joskus myös laitettiin kädet tuohon pennun pään ympärille (hankala selittää miten se oikein tehtiin) ja tuijjotettiin tiukasti. Pureminen kyllä loppui melkoi pian kuitenkin, kun hampaat alkoi vaihtumaan. Lahkeissa ei roikkunut oikeastaan koskaan, paitsi kun laittoi housuja tai sukkia jalkaan. Siihen ei sen kummemmin puututtu, kuin että mentiin vain pennun ulottumattomiin pukemaan, jos rupesi sukkia/lahkeita jahtaamaan.

Muoksmuoks. Korjasin tuota koulutusmetodia vähän, kun ilmaisin ekaksi vähän huonosti.

^Mut eikö just tossa oo kielletty ei-sanalla sitä että pentu on lopettanut jo toiminnan? Vai ymmärsinkö väärin? Eli jos se ei enää tee sitä kiellettyä vaan on just lopettanut niin eikö silloin pitäis vahvistaa sitä lopettamista eli kehua tms. Vähän sama kun kaverin koira ulvoi yks päivä parvekkeella kun olin niillä käymässä, kaverin siskon lapsi kävi kieltämässä koiraa aina siinä vaiheessa kun koira oli jo lopettanut ulvomisen ja oli jo hiljaa. Mun mielestä se kielsi hiljaa olemasta. Mutta ehkä mullakin voi olla vähän omalaatuiset tavat kouluttaa koiraa, mä ensinnäkin oon enemmän positiivisen vahvistamisen kannalla enkä kauheesti halua viljellä ei-sanaa ja rankaisuja. Mieluummin ohjaan toiminnot sallittuun tekemiseen ja palkkaan siitä ja jätän kielletyt omaan arvoonsa noteeraamatta mitenkään. Taavin kanssa on toiminut, mutta voi olla ettei enää seuraavan kanssa toimikaan.

^Sori, ilmaisin vähän huonosti. Siis ei-sanan pitäisi tosiaan tulla heti, kun on tömistetty/taputettu/tms. ja pennun pitäisi juuri silloin lopettaa toiminta (on siis turha käyttää sanaa, jos tietää ettei pentu kiinnitä tömistelyyn huomiota). Ja kun toiminta on loppunut -> kehu. Kiitos Eepi kun korjasit. En ajatuksissani huomannut mitä kirjoittelin.

Nyt uunissa porisee Yrjölän puuro. Saa nähdä minkäköhän makusta siitä tulee . Tai no tolle kyl menee kaikki alas ettei mulla mitää stressiä ole. Huh...

Upeita kuvia Rambosta! Varsinkin toi "synttärikakku" -kuva! Onks siinä nakki ja maksalaatikko vai mikä? Ihana!

Mä oon nyt kulettanu tota pikkusta ilman hihnaa. Jotenkin mun logiikalla ajattelin et se oppis kulkee paremmin mun vierellä että se osaa ensin seurata ilman hihnaa ja sitte hihnan kanssa. Ei me paljon lenkkejä olla tehty mut mitä tos naapurustoa ja metikköö koluttu.

Aavehamsteri: Sori jos oon pilkuntarkka, mutta niinhän sitä pitääkin koiran kanssa olla. Ne on niin nopeita oppimaan myös ne väärät tavat. Oon kuullut niin paljon juttuja missä on väärässä kohtaa reagoitu koiran kouluttamisessa ja koira on just oppinut ne väärät tavat ja sit on ihmetelty että miks koira käyttäytyy tietyllä tavalla. esimerkkinä yks kaveri joka opetti koiralleen sivulle tuloa. Kun koira ei tullut niin se rankaisi siitä sinä vaiheessa kun koira tuli lopulta sivulle ja ihmetteli jatkossakin kun koira ei ikinä tule käskystä sivulle.

Mäkin olen käyttänyt tota huomioimatta jättämistä ja haukkuminen ainakin on loppunut ja kerjääminen. Näykkimiseen ei oo oikeestaa auttanut.. Ainakaan vielä. Ja siis näykkimiseen tarkoitan et olen sanonut ei ja antanut lelun ja kehunu jos on lopettanu ja jos on ollu oikeen villillä päällä niin olen mennyt sit sohvalle istumaan tai toiseen huoneeseen.

Eepi78 toivottavasti sun Marsu tervehtyy. Mullakin on ollu noita jyrsijöitä ja se on totta että niiden tila sit menee helposti/nopeesti tosi huonoksi. Ehkä sulla on kaveri kenen luoksi voit viedä sen? Kuka pystyy tarkkailla sitä kun oot poissa?

Mä haluun tietää miten veljesten Reinon ja Rinon tapaaminen meni? :)

Eepi: ei mitään! Hyvä vain kun huomautit asiasta, kun en itse huomannut kirjoittaneeni metodiani siihen oikein. Jos pentua olisi ekaksi virheellisesti kirjoittamallani tavalla opettanut, niin siinä olisi juurikin käynyt niin kuin sanoit.

No mä tässä just epätoivoisesti yritän saada tuota marsua hoitoon jollekin, mutta aika huonolta näyttää. Pitkin sattua just tähän saumaan, ois sairastunut vaikka vasta viikon päästä. Tai viikko sitten. Ja kaverit varmaan mielellään ottais hoitoon yhden marsun jos sitä ei tarttis pistellä, mutta harva mun kavereista edes uskaltaa ottaa noita marsuja syliin niin vaikee on löytää joku joka pistäiskin lisäksi. Itse pistelen koska teen sitä ihmisille työkseni, vaikka voi olla vähän haastavampaa pistää rimpuilevaa marsua kuin ihmistä..