Koirat.com

Rambon kakku tosiaan koostui maksalaatikosta (rusinattomasta), koirankekseistä koristeina ja nakki toimitti kynttilän virkaa

Mä löysin tänään uuden lempikauppani, nimittäin Murren Murkinan. Siellä oli hirveesti kaikkea pakasteruokaa, -lihaa ja -luita eikä mun mielestä hinnatkaan päätä huimaa. Nyt on pakastin taas täynnä (Ei kai tää nyt mennyt mainonnan puolelle... )

Käytiin juuri ottamassa rokotukset herralle. Rambo oli tosi hienosti lääkärissä ja eläinlääkäri kehui Rambon ulkomuotoa, kuulemma hyvärunkoinen ja lihaksikas Dieetti on purrut!

Meikäläinen pääsi eilen säikähtämään iltalenkillä. Rambo tapansa mukaan tallusteli edellä ja yhtäkkiä huomasin käärmeen hiekkatiellä Rambon kohdalla. Rambo oli huomannut sen myös ja oli just sen näkönen, et menee leikkimään ja katsomaan mikä se on. Ajattelin tietysti, että se on kyy ja jouduin turvautumaan paniikkiluoksetuloon että sain Rambon pois sieltä ja hihnaan. Mentiin siitä ohi ja katsoin tarkemmin, liero oli jäänyt paikoilleen ja se olikin vaskitsa. Mut kyllä siinä vähän sydän pomppas kurkkuun ja nyt mietin, että kiva jos Rambo haluaa oikeaankin kyyhyn joskus siihen törmätessään tutustua

Tsemppiä Eepille!
Sulla taitaa olla monenlaasta tilannetta päällä yhtä aikaa, eikä niin mukavia tilanteita

Rico on nyt 13vk ja aivan kauhia näykkiminen, pureminen ja hyppiminen on alkanu reilu viikko sitte. Mulle iski äsken epätoivo, että mitä jos tua ei ikinä lopukkaa ja sitte ku se on täyskokoonen, niin mä en saa siihen mitään kuria Ja se vie mua aivan 6-0.. Ja tualle toimii ainoastaan täys huomioimattomuus, joka tarkoottaa sitä, että niitä puraasuja pitää vaan kestää ja jos ei mitenkää reagoi, se lopettaa. Jos edes liikkuu, niin toinen innostuu. Toki yks ilta pihalla se lopetti reittä vasten hyppimisen, ku vaan jatkoo rauhas matkaa.. Mutta vaikiaa se oli, ku naskalit välillä uppos aika syvälle Mutta kuitenkaa sille riehumiselle ei näy loppua.. Joka päivä sitä pitää tehdä uudestaan ja uudestaan.. Vaikka kuinka koitan sitä lenkittää ja olla paljo pihalla, niin ei auta :/ Pitäis varmaan koittaa sitä vesisuihkepulloa, mutta jotenki on aika iso kynnys sen aloottamiseen. Onko monella siitä kokemusta? Niskasta kiinniotot ei auta sitte yhtään, toinen vaan innostuu.

Mutta silti pakko laittaa kuva, kuinka toinen vaan jaksaa hymyyllä :)



Sitte vähä poseerausta eiliseltä, ku käytiin mätsäreissä kattelemassa.

^No meilläkin se vesipullo toimi hetken mutta sitten vaan innostui siitäkin... Sit on tietty kolina purkit jne... niihin mä en ole koskaan lähtenyt, en tykkää koiran säikyttelystä koulutus metodina... vaikka äänille ei olekaan ikinä reagoinut kummemmin mutta toisin voisi tietty olla jos kolina purkilla olisin pennusta asti pelotellut. Jollekin toiki toimii, en mä sillä.

Seuraavan pennun kanssa aloitan kyllä naksutin koulutuksen heti pennusta, sillä on niiiin helppo palkita juuri oikeaan aikaan oikeasta toiminnasta. Varmasti Luna siis oppisi sen vieläkin mutta jotenkin tässä nyt niin monta juttua tulessa ettei ole saanut aikaiseksi.

Sunnuntaina piiitkästä aikaa agitreenit, odotan niitä ihan hirveesti... ja sit se menee kuitenkin penkin alla kun ollaan kummatkin niin innoissaan... No mutta jos pääsisi vaikka elokuussa starttaamaan virallisiin, nyt kesä-heinäkuussa meinasin mennä muutamat epikset harjoitukseksi, josko vaikka ei jännittäisi virallisissa sitten niin paljoa...

Kyllä meillä on ainakin opetettu EI sana ja pentu ymmärtää sen kyllä ja totteleekin jopa sitä PAITSI ainoona että sillon ei ymmärrä kun puree käsiä ja jalkoja, sillon sen korvat kuuroutuu..
Ja siis jos meillä ollaan jaloissa tai varpaissa kiinni niin juuri annetaan vaan lelua suuhun ja kehutaan sen jälkeen kun on lopettanut puremisen ja leikkii lelullaan, mutta jos istuu sohvalla niin lelua ei aina oo edes saatavilla, eikä se lelu oo Lulun mielestä läheskään niin mielenkiintoinen kun varpaat, eli alle 30 sek ja uudestaan kiinni varpaissa, ja tätähän on jatkettu koko päiväkin..

Mutta huomenna oliskin sitten mökille lähtö näin kesäkuun kunniaks Pääsee Lulukin kuluttamaan energiaansa pois ja leikkimään muutaman koirakaverin kanssa eikä vaan pureksi varpaita kaiken aikaan!! ja omistajakin pääsee vähän rentoutumaan metsän keskelle!

muoks. En sitten tiedä pitäiskö meidänkin kokeilla tuota suihkepulloa.. jos vaikka toimisikin

On jotenki lohduttavaa, että teillä muillaki pennunomistajilla on samaa puremisongelmaa
Ollu tänään tunnin vasta hereillä ja nyt oon jo naarmuilla.. Mutta ei täs auta ku lähtiä lenkille kuluttamaan pienen pienen ihanan, kiltin koiran energioita, että uskaltaa mennä itte töihin.

No voi harmi! Meijän mökkikoira seuralainen on sairastunu ripuliin tai johonkin tai siis on jo menossa parempaan suuntaan, mutta taitaa jäädä mökkeily sit väliin, kun en tiedä uskaltaako riskiä ottaa, kun Lululla ei kuitenkaan rokotuksiakaan ole vielä.. Ja kyllä varmaan tuollainen voi tarttua, jos on joku virus peräinen, ettei vaan siitä johdu että olis syöny jotain epäsopivaa, omistajakaan ei keksinyt mitään syytä.
Harmittaa kun niin odotettiin tätä mökkireissua, ja nyt se varmaan meneekin ihan puihin!!!

TIiättekö, Taavi oli pentuna ihan hirvee, oon varmaan kertonutkin. Se puri, oli villi, ei kuunnellut yhtään mitään ja oli todella ärsyttävä. Mä väänsin itkua usein sen takia etten saa siitä ikinä kunnon koiraa. Lopulta jouduin turvautumaan sylihoitoihin sen kanssa kun ei mitkään keinot tepsineet puremiseen eikä hepuleihin. Eli otin pennun kesken hepulia syliin, itse istuin lattialla. En puhunut sille koko aikana mitään, pidin vaan sylissä tiukassa mutta rauhallisessa otteessa. Pentu pääsi pois vaan jos oli rentoutunut, ei päässyt pois jos rimpuili tai itse yritti pois. Meni viikko niin hepulit laantui ja käytös alkoi muuttumaan. Tein tätä siis joka päivä vähintään kerran kun ei muu auttanut. Se varmaan jotenkin kaipas sitä, että se rauhotetaan kun ei itse sitä osannut. Muutamia kertoja kun olin sylihoitoa tehnyt niin se hipsi itse sylistä suoraan nukkumaan eikä jatkanut enää hepuleitaan.
Yleensä tein tota iltaisin kun Taavi sai joka ilta pikkupentuna ihan kauheet hepulit ja juoksi mun pientä yksiötä ympäri, se vaan juoksi hullun kiilto silmissä vaikka oltais olut ulkona miten paljon tahansa. Yritin myös ajoittaa ilta-ulkoilut hepuleiden ajankohtaan, mutta ei auttanut. Sylihoito lopulta rauhoitti tilanteen.

Me tosiaan lähdetään maanantai-aamuna kohti Keski-Suomea mökille, sama mökki kun aiemminkin ja Taavi saa taas olla vapaana. Saa nähdä meneekö se uimaan. Vahingosta viisastuneena otan kyllä kipulääkkeet sille mukaan, yks vuosi kun sai sen vesihännän siellä keskellä korpea eikä ollut mitään kipulääkettä antaa sille. Marsu-asia on vielä auki, harmittaa jos joudun antibioottikuurin jättämään kesken, mutta ei auta. En mä sitä autottomana voi mukaankaan ottaa kun junalla matkustetaan ja Taavissa ja kasseissa on tarpeeks viemistä.

Mulla on koirakuume (käyttislabbis-/chessiekuume). Tuntuu, että se ei voi edes olla mahdollista, koska Rellakin on vasta 10½kk (ja noita koiria kuitenkin on...), mutta on kuitenki. Tuo on niin naurettavan helppo koira ollu kaikin puolin, siis ei tuhoamisia, se murkkuiän alkuki tais olla ja mennä, kun nyt on taas niin loistavan hieno, tottelevainen ja kiltti pieni lääppis. Ja rauhallinen tuo on myös, ei turhia rieku ja löntystelee vaan aina kiltisti mukana joka paikassa. Ei mulla voi olla koirakuumetta, eihän?

Mulla aika kultaa muistot vasta näin viiden vuoden jälkeen pentu-ajasta Ja mä lohduttaudun sillä ettei toista yhtä riiviötä pentua voi yksinkertaisesti olla olemassa mitä Taavi oli. Se ei vaan ole mahdollista mitenkään

Hellou kaikille!

Rinon ja Reinon tapaaminen oli..hmm..vauhdikas. Alkuun telmimistä ja sitten alettiin jo tikkaamaan hampailla. Rino olikin sitten osan ajasta "jäähyllä" omassa kämpässään. Jätkä kävi Reinon päälle kuin yleinen syyttäjä. Välillä kokeiltiin, että mites yhteiselo sujuu ja eikun taas hampaita... Mutta veljekset kuin ilvekset! Ihan samojen asioiden kanssa painitaan.
Eilen annoin matolääkkeen (Canex) ja tänään sitten on Rinolla ollut vatsa löysällä ja iltapäivästä tuli jo ripulia. Itse olen ihan sydän syrjällään ja vahtaan pojan jokaista liikettä. Tämä kuumuuskin sekoittaa. Onneksi poika juo ihan hyvin. Voiko matolääke vaikuttaa näin? Onko kellään kokemusta? Toisaalta poika syökin ihan kaiken ulkona, joten en yhtään ihmettele, jos sieltä on tullut jotain.

^mä muistelisin että Lunalla meni joskus Axilurista vatsa sekaisin, siis oksensi ja ripuloi... meni monta vuotta kunnes uskalsin taas kokeille, mutta ei sitten toisella kerralla tullut mitään.

Meillä Taavilla menee aina vatsa sekaisin matolääkkeestä. Drontal compia oon nyt käyttänyt ja nuorempana sitä tahnaa, joka kerta pakki sekaisin, mutta onneks kestää vaan sen pari päivää.

Lisään vielä, että marsun hoito järjestyi niin että saa kaikki piikit ajallaan. Yks stressitekijä pois mökkilomasta. Nyt vielä jännään pysyykö marsu hengissä sen ajan, ois aika ikävää mun kavereille jos sen tila huononis viikon aikana ja joku joutuis viemään sen viimeiselle piikille.

Mä annoin Mooseksella matolääkkeen heti ku ripuli oli loppunut ja ei tullu mitää... ?? Kannattaa hakee apteekista ripuli lääkkeet meillä ne autto :) Mä vein Mooseksen lääkäriin ku sillä oli ollu pari päivää ripuli ja ne laitto sille tipan ku toinen oli vähän kuivunut. Varmaa syönyt jotai maasta? Multaa tms.. Ku tän on pakko noukkii maasta kaiken minkä saa, tupakantumppeja ja sun muuta..

Meillä vähä sama ton Mooseksen kanssa, kun tapas mun veljen koirat. Koko ajan räksyttämässä ja puremassa. Onko se alistamista vai ???

Mooses myös menetti talviturkkinsa tänään. Oltiin tossa keravan keskustassa ja siellä on kirjaston vieressä iso vesi suihku. joku lapsi oli siellä uimahousut jalassa niin ajattelin et ehkä mä voisin Mooseksenki sinne laittaa. Se oli siitä reunasta ihan matalaa että pysty kävellä ja muualta vähän syvempää niin varmaan puoltuntia jakso Mooses leikkiä. Uikin :D Jee!! Tänään uni maittaa!

Eepi78 noni hyvä! Nauti mökkilomasta! Kyl sun kaveri sit ilmoittelee miten sun pikkunen voi!

Olis kyl niin ihanaa päästä mökille!

Mä niin odotan mökkiviikkoa, kerran vuodessa pääsee sinne ja Taavikin saa olla vapaana miten haluaa. Ja mä odotan et se menee uimaan, meinasin että pesen sen nyt ennen sinne lähtöä, mutta turhaan mä sen teen kun meinaan saada sen järveen uimaan niin puhdistuu noi kaupungin katupölyt turkista. Ällöttää kun sitä vähänkin silittää niin käsissä on sellanen harmaa kerros kun turkki on ihan pölyinen.

Hyvää sunnuntaipäivää kaikille!

Täällä vatsavaivat jo helpottaneet. Rino herätti klo 5 aamulla. Nopeasti käytiin ulkona ja taas petiin pienen protestin kera...
Eilen punnittiin meidän "pikkuinen" ja painoa on kertynyt about 10 kg. Hurja on tuo kasvuvauhti ja poika ei kuitenkaan vaikuta pullealta. Saimme kasvattajalta ohjeen lisätä ruuan määrää kun poika vaikutti valokuvissa hoikahkolta. Säkäkorkeutta yritettiin mitata aamulla, mutta jätkä sai sellaiset hepulit nähtyään mittanauhan, että jätettiin mittaus parempaan ajankohtaan.
Tänään luvassa autoiluun totuttamista. Juhannuksena olisi tarkoitus lähteä pitemmälle reissulle.

Meillä punnittiin Mooses kun se oli 11vk vanha ja ukko paino silloin 11kiloo :) Ens viikolla saa rokotukset. Sitte vois käydä koirapuistossa, saa nähdä alkaako toi ärisee muille koirille.. toivottavasti ei.

Kiva kun koiralla pitää olla mökillä kauhee lääke-arsenaali mukana varmuuden vuoksi. On Rimadyliä kipuun, kortisonia, kyypakkaus (tosin jätän jomman kumman pois kun kyypakkauksessakin on kortisonia, mukana lähinnä itikan pistojen varalle), haiman vajaatoimintaan lääke, korvatipat, ripulilääke (tunnetusti jos sitäkään ei oo mukana niin sitä tarvitaan), ja sit vielä sen omat nappulat pariks päiväks. Saa kyllä syödä lihaa ja seitiä sit muina päivinä, mä en ala taas kantamaan viikon nappuloita mukanani. Ongelmahan tässä on se, että kaikki pitää olla mukana jo valmiiksi kun autoa ei ole joten ei sit niin vaan saa haettua mitään kun on 8km lähimpään kauppaan.

ja ainiin, mun piti tännekin hehkuttaa, että tänään oltiin tuolla tien päällä Taavin kanssa niin yks nainen tuli kysymään että voisko hän hetken ohitella koiransa kanssa meitä kun Taavi oli hiljaa sen koira huusi kun näki Taavin. Siinä se ohitteli muutaman kerran ja koitti saada koiraansa hiljaiseksi. Taavi piti muhun kontaktin koko ajan, välillä vilkas tätä koiraa, mutta sit taas katsoi mua. Hienosti istui koko ajan mun edessä ja oli kontaktissa. Ja tää nainen kiitti lopuks ja sanoi, että he tarttee just tällasta harjotusta kun hänen koiransa on juuri erotettu kaveristaan ja ei oikein osaa olla yksin eli aina kun näkee koiran niin alkaa huuto ja pitäis päästä luokse. Kerroin naiselle, että Taavikin on oikeestaan ex-remmirähjä eikä todellakaan vielä vuosi sitten ois käyttäytynyt näin kun joku ohittelee parin metrin päästä. Saatiin kehuja hienosta käytöksestä ja tsemppasin naista koiransa kanssa että jatkaa samaan malliin ja paljon toistoja vaan niin kyllä se siitä.
Tuli niin hyvä mieli, että kerrankin Taavi on voinut auttaa jotain ohituksessa olemalla mallikelpoinen ohitettava eikä provosoi toista siihen huonoon käytökseen. Olin niin ylpee, meidän pitkä taival ja iso työ on tuottanut tuloksen kamalasta remmirähjästä kunnon koirakansalaiseen

Kiva kuulla tosiaan et muillakin samanlaisia ongelmia :) me oltiin viikonloppu reissussa (lakkiaiset), ja Laku oli porukoilla hoidossa. Hyvin oli mennyt, ei ongelmia.
Äsken kokeiltiin suihkupulloa siihen kun Laku aina hyppää nojaamaan sohvan reunaa vasten. Ei oikein auttanu :DD sai suihkuttaa mistä suunnasta ja mihin tahansa ni ei mitään reaktiota :D ei menny alas, mut ei myöskään ärsyyntyny/pelänny pulloa tms. Raukka oli jo sen verran märkä et päädyttiin siihen ettei tää oo ehkä ihan meidän juttu :D
Matolääkkeen annoin tänään myös (Axilur), saa nähä tuleeko mitään sivuvaikutuksia.

Jooh agilitykouluttajamme oli sitä mieltä että olisimme jo kisavalmiita! Heinäkuussa parit möllit vielä niin elokuussa viim. startataan sitten ihan virallisissa kisoissa!

Ja sitten suunnataankin vepe treeneihin tästä kohta! Katotaan mitä sieltä sanotaan...

Meni meinaan noi agilitytreenit niin kivasti eilen vaikka loppua kohden rupesikin hyppyvoima Lunalta loppumaan kun oli niin vähän koiria ja kauhian kuuma niin ei enää puhti meinannut 60cm hypyissä riittää... No josko se tästä keräisi kesän mittaan noita lihaksia jotta hypytkin jaksaisi paremmin... toki siis kahdella ensimmäisellä kerralla hyppäsi hyvin, mutta kun vuoro tuli uudestaan niin nopeasti niin ei kerennyt palautua. Ja vepessä tietysti lihaskuntoa kohotetaan ihan kunnolla, kun viime treeneissäkin ui varmaan yhteensä sen 300 metriä.

Vepe on varmaan kesäkuumallakin aika kiitollinen harrastus. Voi kun mekin päästäisiin testaamaan, mutta ei Neva ole mitenkään labbismaisen vesipeto, vaikka uikin. Minua se pelastaa järvestä (tulee tarjoamaan takapuolta josta pitää ottaa kiinni, että vetää rantaan), muut tuskin kiinnostavat. Ei mene uimaan myöskään jos samalla uitetaan muita koiria.

Me käväistiin tuossa taippareitakin koittamassa - ei mennyt läpi, mikä ei sinällään ollut yllätys, mutta miksi ne eivät menneet läpi oli kyllä yllätys. Nevallahan on ollut aina sama nouto-ongelma, eli into hiipuu hakuruudussa parin noudon jälkeen, aina, eikä tahtoisi sitten millään enää lähteä. No nyt ei ollut kyllä innossa mitään sanomista, sinnehän se paineli harja hulmuten, mutta sen sijaan ei sitten totellut yhtään mitään. Tein varmasti itsekin virheen siinä, että koska se oli jo autosta otettaessa tosi täpinöissään, annoin sille tavallaan köyttä enkä rajoittanut riekkumista kun kerrankin tuntui intoa olevan. Eli nelivetoa siirryttiin paikasta toiseen jne. Hakuruutu meiltä katkesi oikeastaan siihen, että Neva ei irronnut tarpeeksi pitkälle, vaan haki leveälti etualueelta. Mutta sehän kävi myös morjestamassa yleisöä ja tutkimassa tuomarin eväät kun ei siis uskonut pillitystä. Eli meillä meni aika siihen että yritin saada sitä oikealle alueelle. Olin ajatellut, että käydään nyt kertaalleen koittamassa, ja jos ei mene, niin sitten ei mene. Nyt kuitenkin kun tuo meni miten meni, niin käytäneen ehkä vielä jossain vaiheessa testaamassa... kun meidän läpäisemättömyys johtui nyt kyllä ihan koulutuksellisista asioista, ja ne ovat korjattavissa, jos nyt hakuinto oliskin vaikeampi ongelma selättää. Pillitreeniä ja pidempiä ruutuja erilaisessa maastossa. Sitten jos/kun jaksan.

Barffauksesta vielä, muistelen että Rosalie1:n Sakulla olisi ollut myös muuta kuin ruoka-allergiaa? Jos viitsisit millään vähän avata että miten te olette ruokavaliossa edenneet ja mitä Saku nyt syö, niin kuulisin mielellään. Mehän käytiin taas hakemassa Nevalle dropit rokotusten yhteydessä, kun mm. tassut helottivat. Nyt saatiin vaan Medrolit ja Nizoral-shampoota, kun ei kuulemma ole niin hyvä elimistölle syöttää nizoral-kuureja perätysten... on tuo nyt taas onneksi helpottanutkin. Ja onneksi ei nyt ole ollut korvissa mitään ihmeempiä, sitä on tosi kurja katsoa kun ne korvat niin selvästi sitten vaivaavat eikä mistään tule mitään. Nevalla saattaa kuulemma olla ruoka-aine-allergian lisäksi siitepölyallergiaa tai muuten vaan atooppinen ihotyyppi, tai näiden yhdistelmä.

Nythän olen Nevan ruokavaliota rajoittanut niin, että syö heppaa, lammasta, kanaa, hirveä joskus ja riisiä. Ja siihen heitän sekaan öljyä ja Multidogia. Mutta kun vaivat eivät palanneet mitenkään loogisesti minkään aineen lisäyksen jälkeen, niin olen taas ihmeissäni että mihin suuntaan edetään. Mistä ihmeestä minä voin tietää että reagoiko se nyt sitten kanaan vai ulkona pöllyävään voikukkaan vai naapurin kissaan. Tai jos se on kaikille näille lievästi allerginen ja oireet ilmaantuvat sitten kun yhdistelmiä on tarpeeksi. Lisäksi kun minä en nyt lopultakaan tiedä onko tuollainen ruokavalio ns loppuelämäksi riittävä. Nappulaa haluaisin syöttää osittain, mutta nyt en uskalla kun siinä on aina sitten niin monta raaka-aine vaihtoehtoa johon koira voi reagoida. Me käydään Nevan kanssa myös mm. patikkareissuilla ja vaelluksilla joskus, minne on vaikea rahdata lihoja, niin senkin takia olisi kiva löytää nyt jotain mitä se voi ihan oikeasti syödä että päästäisiin asiassa eteenpäin. Voi huokaus sentään. Hepalle se ei todennäköisesti voi olla allerginen, kaikki muu on edelleen kysymysmerkkiä.