Koirat.com

onnea näyttelyyn teille!
Ei meidänkään tyttö ole tuhdissa kunnossa, ihan hyvässä mun mielestä, strategiset mitat taitaa olla tällä hetkellä 54 cm ja 27 kg. Toivon että useampikin tuomari ottaisi tuon linjan että "sakottaisi" ylipainosta kehässä, oli kyllä kauhean näköistä kun jotkut lyllersivät sielä eikä liikkeitäkään näkynyt...
Luulin tosiaan jo että juoksut ovat ihan ohi, kun käytiin lenkillä terrieri-pojan kanssa ja hän ei yhtään reagoinut tyttöön. no avo otti sitten tytön mukaan raksalle missä oli westie-poika, ja se oli mennyt ihan sekaisin, ulvonut, nylkyttänyt ilmaa ja kaikkea liikkuvaa...eli ei ne ehkä ihan vielä ole lopussa :/ saapi nähdä miten meidän näyttelyt menee nyt viikonloppuna, en kyllä odota ihmeitä.
Meillä olisi syksyllä taipparit edessä, ja voi elämä kun en tiedä niistä mitään! ollaan vaan harjoiteltu noutoja vedestä/ maalta ja jälkeä, mutta sitäkin kuulema väärin kun mulla on tyttö aina liinassa jäljellä eikä se joudu noutamaan kaatoa mulle... eli todella hyvin tullaan varmaan onnistumaan niissä!

Juu, taipparijäljellä koiran pitää jäljestää ja noutaa kani vapaana. Lisäksi taippareihin kuuluu vesinouto (tai tarkemmin 2, yksi lokki heitetään rannalta, toinen pidemmältä veneestä) ja hakuruutu, jossa on 6 varista etsittävänä ja noudettavana.

Meillä oli kanssa tarkoitus mennä syksyllä, mutta taitaapi jäädä kevääseen... Variksia on niin mahdoton saada, että tuo koira on edelleen ylipäänsä nähnyt sellaista kerran. Fasaaninsiivillä on harjoiteltu, edelleen joskus vähän miettii ottaisiko sitä suuhun vai eikö. Lokki tulee kyllä rantaan, mutta maalla ei sitä nosta. Taippareissahan nyt ei sinällään tarvitsekaan, mutta ei anna kovin suurta luottoa että variksiakaan varmasti noutaisi...

Lisäksi meidän ongelmana on jaksaminen, hakuruudusta Neva jaksaa hyvänä päivänä noutaa ehkä 3 damia, sitten alkaa haahuilu. Ja tuo työskentelee kuitenkin sen verran rauhallisesti, että varmaan se laitettaisiin noutamaan enempi, siitä näkee sokeakin kepillään koputtelemalla, että into selvästi hiipuu loppua kohti. Palautukset ovat kyllä parantuneet keväästä huimasti, jos jossain on edistytty.

Niin, pupun on jäljestänyt ja houkuttelun jälkeen myös palauttanut kertaalleen. Olen ollut laiska tuota edes harjoittelemaan. Jäljestämisessä meillä ei varmaan olisi mitään ongelmaa, se on tuo riistan palauttaminen jos on.

Neva tykkää jäljestämisestä aivan kahelina, se on selvästi tuon laji. Ite oon vaan laiska... Verijälkeä ollaan kyllä testattu viimeksi pikkupentuna, mutta meillä oli pk-jäljen kurssi tuossa vähän aikaa sitten, ja meni todella mukavasti. Kepitkin nousevat hyvin, ainoa ongelma on että tahtoo välillä jatkaa matkaa keppi suussa, kun on kiire etenemään. Pitäisi taas terästäytyä koittamaan sitä verijälkeäkin, jos se menisi yhtä mallikkaasti, siinä voisi olla matalampi kynnys uskaltautua kokeeseenkin koittamaan... Joskus. Ehkä.

Ragetti: niin siis en tarkoittanutkaan, että epäilisin sinun koiraasi lihavaksi! Muotoilin TAAS kerran lauseeni todella huonosti...

Meillä Luna on aika raskas luustoltaankin jo, että alle 30 kiloa tuon rakenteella näyttää jo varmaan aliravitulta. Lunan paino repsahti hurjaan nousuun tossa viime vuoden lopulla kun olin viimesillään raskaana ja lenkit oli yhtä lyllertämistä. Sitten synnärillä kun oltiin melkein viikko niin Luna oli hoidossa vanhemmillani ja lihoi varmaan 4 kiloa!! Saldo oli siis tammikuussa jo 38 kiloa!!! No siitä pikku hiljaa ollaan painoa tiputettu ja viime mittauksella se oli 33 ja risat. 30 on se tavoite mihin pyritään jotta koiran olisi hyvä olla.
Luulen, että se on saavutettu kyllä jo syyskuun näyttelyyn. Riippuu hirveesti siitä tuomaristakin, että mitä ulkonäköihannetta hän vaalii...

Säkä on siis 54-55cm, tarkkaa mittaa en ole koskaan saanut.

Mä voisin kans syksyllä kävästä jossain näyttelyssä jos saan Taaville esittäjän. Vaikka eipä se sen ulkonäkö miksikään muutu muutamassa kuukaudessa.. Viimeksi tosiaan sai huonon ja ei se siitä paranna vaikka mitä tekis. Tietty ravaamista voi harjotella kun viimeks sillä sojotti jalat joka suuntaan kun juoksi kehässä. Mutta veikkaan ettei sieltä H.ta parempaa tuu siltikään.

Me kotiuduttiin mökiltä äsken. Meni ihan hyvin se reissu paitsi että jouduttiin kaverin kanssa pitämään koirat koko ajan kiinni jossain puussa tai sisällä jossain. Taavi kun innostui kaverin narttua pökkimään jo lähtiessä auton takatilassa, oli pakko pysähtyä ottamaan alkumatkasta Taavi ulos mun jalkatilaan, siinä se sit reissasi mennen tullen 4h. Niin kauan meni hyvin sisällä kun koirat oli kiinni, heti kun päästi irti keskenään niin Taavi roikkui Renan selässä. Eikä rauhottunu vaikka koitettiin kattoa pitkän aikaa ettei se muka kauaa jaksa pökkiä, mutta jaksoi se.
Jännä sinänsä kun on ne ennenkin leikkineet koirapuistossa keskenään eikä Taavi oo koittanut selkään kuin muutaman kerran ja se siitä. En tiiä sit voiko se vaikuttaa, että nyt Renalla on ollu jo kahdet juoksut, vähän pohdittiin voisko se tuoksua urosten nenään paremmalle kuin ennen.

Taavi pääsi uimaankin taas, mökkiranta oli vähän huono kun ei ollut kunnon rantaa vaan ois pitäny laiturilta mennä uimaan, Taavihan ei siitä menny joten käytiin uimarannalla ja siellä sitten ui mielellään. Mökin vieressä oli lampi jossa ei ollut oikein kunnon paikkaa mistä olis edes koira päässyt ylös takaisin maihin, joten en viittiny siellä uittaa, Taavi kun hätääntyy jos ei pääse ylös mistään kunnolla.

Nyt on väsynyt ukkeli, nukkui jo autossa taas pää mun sylissä vaikka asento olikin pikkasen hankala. Eikä mikään maailman turvallisin tapa matkustaa koiralle, mutta minkäs teet, hyvin se meni kaikesta huolimatta.

No ilmota Taavi tänne mihin Lunan kanssa mennään.
Sitä en tiedä uskallanko luvata kehään menosta Taavin kanssa koska siinä on jotenkin kauheet paineet(siis mun omasta mielestäni). Mutta seuraa saat ainakin. Mun yksi kaveri lupasi tulla kyllä mun seuraksi ja itse ajattelin uskaltaa kehään Lunan kanssa... mutta katotaan mitä tapahtuu sinä päivänä... ehkä joudun nakittaa mun kaverin kuitenkin kehään. No en usko, että niin käy, jotenkin kun sen kerran uskalsi itse mennä kehään niin nyt tuntuisi jotenkin hassulta jos joku muu esittäis sen... vaikka en mikään mestari esittäjä olekaan. Ja äsken tossa testasin, niin hyvin tuo Luna jopa seisoi tossa pihalla kun harjoittelin. Täytyy vaan ottaa ihan vallan nakkeja taskuun, niiden eteen näköjään teke oikeesti mitä vaan. Mutta tilanne on taas toinen siellä kaikkien katseiden alla ja toisten koirien ympäröimänä.

Niin ja Ragetti, voitko laittaa vaikka yksärinä(täällä ei kait nimiä saanut paljastaa) mulle sen tuomarin nimen keneltä saitte hyvät arvostelut ja kuka suosi vähän sporttisempia labbiksia?

En viitsinyt enää kolmatta uutta viestiä laittaa, niin pistämpä lupaamani treenivideon näytille tähän samaan viestiin... älkää välittäkö minusta lylleröstä...
Treeniä

Luntaic: juu en mä siitä ajattellutkaan, että olisit "haukkunut" neitiä lihavaksi, kirjoitin vaan muuten että kyllä näköjään voi joskus pärjätä hieman hennomman labbiksen kanssa :) tuo on silti todella kompaktin näköinen vaikka on sutjakassa kunnossa.
Laitan sulle sen tuomarin nimen yv:nä kunhan saan sen kaivettua jostain, oli virolainen ja suht nuori.
Täytyy tähän lisätä että itsellä ei ole juuri yhtään kokemusta näyttelykehästä, mutta ajattelen sen niin että leikkiähän tuo vain on, ja kaikki tuomarit on myös ihmisiä ja niillä on kaikilla oma katsomuksensa. onhan vaikka kuinka monta esimerkkiä joissa koira on yhdeltä tuomarilta saanut H:n ja on haukuttu maanrakoon ja seuraavalta tuomari on antanut ERI:n ja ylistetty taivaisiin, eli yhdestä kerrasta ei kannata lannistua (tai edes kymmenestä)

meidän neiti noutaa tosi hyvin vedestä, palauttaa hyvin luokse. ainoa ongelma meillä on välillä se yli-innokkuus ja siihen liittyvä piippaus. Noutaa myös hyvin ruudusta, mutta välillä on niin innokas että ei keri etsiä kunnolla, vaan hätääntyy ja rupeaa söhläämään ja palaa aina luokse näyttäen siltä että "mammaa, ei sielä enää ole mitään!!"
täytyy todella alkaa harjoitella tota vapaana jäljestämistä, se on täysin mennyt multa ohi...

Meiltä taas uusia kuvia mökiltä.

Taavi vahtii kaverin lasta:)




Ja sit pakollinen uintikuva kun kerran se nykyään ui:)


Oooo soooleemiiiioooo!!!! Taavi laulaa vissiin serenaadia..




Ainiin, lisään tähän samaan viestiin vielä.
Tänään aamulla kävi alkerran 80-kiloinen sekarotuinen uros Taavin kimppuun, mies ei jaksanut pidellä koiraansa ja pääsi irti ja juoksi suoraan kohti. taavissa ei ole jälkiä, mutta rapun edessä on pari veritippaa eli kyseiseen koiraan varmaan tuli jotain jälkiä Taavin toimesta. oonko mä nyt vastuussa jos sillä on jotain vekkejä jossain? Mies kyllä näytti säikähtäneen sen verran pahasti että lähti äkkiä rappuun kun saatiin koirat erilleen, kysyi että ei kai Taaviin tullut mitään ja kun sanoin että en usko, kiitos paksun turkin niin meni sisälle. Tämä sama mies ei pysty yhtään hallitsemaan koiraansa, talvella lensi mahalaskua koiran perässä kun koira näki meidät vähän matkan päässä ja lähti vetämään. Kerran talvella uli myös koirapuiston aidan yli Taavin luo (onneksi Taavi oli pienten puolella eli yksi aita oli vielä välissä) ja mies ei saa koiraa edes käskyillä kuriin. Tätä oon pelänny niin kauan kun tässä on asuttu, Taavi kun ei tykkää uroksista, etenkään tollasista jättikokoisista ja tuo uros ei myöskään pidä muista uroksista. Muuten sekin on kiltti kuin mikä. Mun oma mielipide on se, että jos ei koira ole hallinnassa ja on tiedossa että sitä ei pysty pitelemään niin on ihan oma moka jos koira pääsee irti ja toinen koira puree sitä tms. Koska tuo ei tosiaankaan ollut eka kerta, eli mies kyllä satavarmasti tietää ettei pysty koiraansa pitelemään.

Vilma kirjoitti:

Vilma sai E:n

Siis minkä? E:n?

Ja onnitellut kun Taavi nykyään ui!

^Kiitti
Se vaan ykskaks meni tänä kesänä pallon perässä uimaan, viime kesänähän varsinaisesti ekan kerran elämässään kunnolla ui vaikka silloinkin piti ensin ohjata mahan alta syvemmälle kunnes hoksasi että uiminen on kivaa. Tänä kesänä koitin vaan että meneekö ja sinnehän se pallon perässä ui ja siitä asti on sen tehnyt. Tarttee vaan jonkun mitä hakea, ei oikein mene ilman mitään uimaan. Mutta pääasia on, että ui ilman pakottamista. On se valtava helpotus ollut näillä helteillä, heti lopettaa läähättämisen kun käy uimassa. Ja ehkä uimisella saadaan myös sitä puuttuvaa lihasta kasaan kun sillä ei kuulemma niitä lihaksia ole

pöh, plöniräpäivä. saatiin H, tytöllä hampaat vinksinvonksin suussa, ja liikeradat kuin norsulla. lisäksi tuomarin mielestä liian pieni, hento ja niukkakarvainen. Mutta ei se mittään, kokeillaan kohta uudestaan ja katsotaan miten silloin käy :) ja tyttö oli kuitenkin todella reipas kehässä, anto kattoo hampaat todella hienosti, ja muutenkin mun mielestä kehäkäyttäytyminen oli melkein parasta tähän mennessä.
Tuomari oli kyllä todella tiukka, ei jaellut juurikaan EH: ta tai ERI:ä, ja suosi selvästi isoja ja massiivisia tyyppejä. Ensimmäisen kerran kun näin että joku saa hylätyn!! oli käyttölinjainen labbis, todella siro mutta ei muuta vikaa, liikkui hyvin ym.

Ragetti: näin se valitettavasti menee, arpapeliä tuo tuomarointi näyttelyissä... toinen tykkää leivästä ja toinen makkarasta... saa nähdä mistä toi tuomari tykkää mille meen nyt Lunaa sitten näyttämään... Joko H tai EH, mielummin toi EH

joo, niinhän se on, onhan tuomaritkin vaan ihmisiä eikä mitään ylijumalia :) mekin ollaan muuten tulossa tuonne masteryn syysnäyttelyyn

niin ja hei, meidän tyttö täyttää huomenna vuoden!!! herrajee, juurihan me haettiin se pentulaatikosta...

Ragetti: No sielä sitten törmätään varmaankin.

Mä en tiedä kehtaanko ilmoittaa Taavia tohon näyttelyyn. Ensinnäkin pitäis olla se esittäjä tiedossa taas jälleen ja toisekseen en usko, että H:ta parempaa tulee saamaan. Viittikö maksaa siitä, että koira haukutaan taas lyttyyn kaikin puolin kun kaikki on tiedossa mitä ne sanoo.

No mut hei Eepi, luuletko, että mä meen hakemaan sinne EH:ta parempaa? Ja silti väh. kerran vuodessa ajattelin kokeilla uutta tuomaria... josko sporttisempi kelpaisi joskus jollekin ja saataisiin ERI... mutta ei ainakaan pety kun ei mene sillä "nyt saadaan väh. serti"-asenteella.

Mutta en mä ajatellut ton näyttelyn jälkeen mennä enää tänä vuonna. Ensi vuonna voisi taas katsoa jonkun näyttelyn. Ehkä jopa jonkun pienen jos löytäisi jostain...

Tänään ois sitten niin kun treenit. Onneksi on vähän viileempi. Mä tossa jo mietin, että uskaltaiskohan sitä mölleihin... Jos ottais kaksi strattia niin ei jäisi vaan siihen yhden strartin varaan.

Luonnetestiin yritän kovasti tänä vuonna päästä, mutta tuntuu olevan vaikeeta sinnekin päästä... Meinaan vepe-paikkaa olen myös kärkkynyt jo viime kesästä, eikä vieläkään tärpännyt!!

Mäkin oon kytännyt noita luonnetestejä. Mä niin kovasti haluaisin tietää onko noilla Taavin kokemilla asioilla (ihmisen hyökkäys meitä kohti silloin muutama vuosi sitten, noi irtokoirien päälletulot yms) vaikutusta siellä oleviin juttuihin. Sehän on ihan vainoharhainen vieläkin hitaasti lähestyviä ihmisiä ja lippispäisiä miehiä kohtaan. Ja siitäkin miehen hyökkäyksestä on vissiin jo kolme vuotta, tiukasti ne tapahtumat juurtuu tuon aivoihin. Luonnetestissä sais sit sen ammattilaisten arvion siitä onko toi ihan hermoheikko koira, että päässä viiraa (välillä oon sitä mieltä itse) vai onko ne ihan normaaleja juttuja mitkä johtuu niistä kokemuksista. Mä en kyllä missään vaiheessa näe normaalina sitä, että koira murisee ja haukkuu hulluna rauhallisesti lähestyvää lippalakkipäistä miestä kiva on aina selitellä että juu, ei tää vihainen oo, se vaan pelkää ja puolustaa. Arvatkaa kuinka moni uskoo.. rauhottuuhan tuo aina sit jos ihminen alkaa sille juttelemaan eikä tuijota suoraan silmiin, mutta se rauhottuminenkin voi kestää kauan siitä puolustus-tilasta. Eli se palautuminen on hidasta. No, pitää vaan jatkaa niiden testien kyttäämistä ja katella mahtuisko johonkin joskus.

Onko niihin luonnetesteihin tosiaan niin vaikea päästä? :O Meillä sekä Ainon että Iitun testipaikat ovat tärpänneet heti ensimmäisellä yrittämällä sopivaan testiin, on vain katsottu tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Voiko meillä olla käynyt vain keksi kertaa tosi hyvä tuuri? :D

No nyt kun pääsin valittamasta niin sain Lunalle paikan luonnetestiin 4.9. Tuusulan kennelkerhon järkkäämä, eikä etusijalla ollut ketään/mitään rotuja, joten siksipä sinne paikankin sain.

Ja siis oon parina vuotena ollut jonossa, juurikin sellaisiin testeihin missä on jotkut yhdistyksen jäsenet/rodut olleet etusijalla, eikä ilm. päivän jälkeen ikinä paikkoja ole meille auennut.

Tänään heräsin lapsenkin takia jo seittemältä, jolloin tälle henkilölle pystyi alkaa soittamaan. Ja puoli kahdeksalta hän vihdoin vastasi(oli varattuna) ja paikkoja oli vielä sillekin päivälle mikä meille kävi.

Mutta toisaalta on ehkä hyväkin, ettei päästy aiemmpina vuosina, sillä nyt Luna on ehkä tasapainoisin kuin koskaan aiemmin. Ei ole juoksuja/murkkuikiä sekoittamassa pakkaa ja hormonaalinen toipuminen sterilisaatiostakin on nyt tasoittunut. Nyt Luna on ehkä löytänyt itsensä... Joo ja siis en inhimillistä koiraani, tuo nyt vaan oli ihan vitsiksi tarkoitettu... ehkä voisi sanoa, että Luna on kasvanut aikuiseksi! Menihän siihen 4 ja puoli vuotta.

Iino: Haluutko kertoa vähän miten testi etenee? Luin kyllä juuri Koirammelehden viimeisimmästä numerosta luonnetesti jutun, mutta olisi kiva kuulla ihan jonkun omakohtaisia kokemuksia. Ja miten ne pisteet nyt menikään vai saako sieltä jonkun erillisen arvion myös koirasta, siis ettei vaan lätkäistä pistelappua käteen ja heippa.

Lunatic kirjoitti:


Iino: Haluutko kertoa vähän miten testi etenee? Luin kyllä juuri Koirammelehden viimeisimmästä numerosta luonnetesti jutun, mutta olisi kiva kuulla ihan jonkun omakohtaisia kokemuksia. Ja miten ne pisteet nyt menikään vai saako sieltä jonkun erillisen arvion myös koirasta, siis ettei vaan lätkäistä pistelappua käteen ja heippa.

Tuota noin, mitäs sitä nyt sanoisi. :D Koiran ohjaajalla on helppo homma. Tekee vain mitä tuomari käskee tekemään ja hommana on suureksi osaksi vain pitää hihnan toisesta päästä kiinni. :) Ohjaajaa ohjeistetaan kyllä hyvin.
Ne pisteethän menee -3...+3 ja miinuspuolen luvut on ei toivottua käytöstä. Jokaisella kohdalla on oma kertoimensa (esim. hermorakenteella on kerroin 35 kun taas joissan muissa kohdissa on vaan 1) ja sitten siitä kertyvät ne pisteet sen mukaan miten koira käyttäytyy. Tuo +3 tuloshan ei monessakaan kohdassa ole se "suurin teho" vaan se halutuin ominaisuus. Testin loputtua tuomari antaa suullisen arvion koirasta, joka on ollut ainakin meidän otuksien tapauksissa hyvin selventävä (suosittelen muuten ottamaan vähintään sen videolle! Vaikka itse olisin halunnut koko testin, jos olisi ollut mahdollista). Ainostahan sanottiin, että nyt teillä on paperilla todiste luupääkoirasta. :D

Tässä vaikka esimerkkinä Ainon tulos:

Toimintakyky: Kohtuullinen +1
Terävyys: Pieni ilmanjäljelle jäävää puolustushalua +1
Puolustushalu: Haluton +1
Taisteluhalu: Kohtuullinen +2
Hermorakenne: Hieman rauhaton +1
Temperamentti: Erittäin vilkas +1
Kovuus: Kohtuullisen kova +3
Luoksepäästävyys: Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +3
Laukaisukokematon

Loppupisteet 154

Molempien koirien kohdalla tuo oli kovin mukava kokemus. :) Ainohan ei mistään tuommoisista hätkähdä, mutta Iitun kohdalla huomasi kuinka tuomarit lopettivat koiran paineistamisen oikeaan kohtaan. Se kun on hieman herkempi tapaus ja paineistui sen verran kuitenkin testin edetessä, että tuomarien piti ottaa se huomioon. Missään vaiheessa ei tarvinut pelätä, että koiraa olisi rasitettu liikaa.
Testi on molemmilla koirilla alkanut sillä että tuomari on hieman kysellyt koirasta ja sen elämästä ja loppuneet laukauksiin (kai siksi, ettei herkempien vahva reagointi tähän vääristä muita tuloksia).
Tuohan on vain yksi päivä koiran elämästä, mutta pieniä poikkeuksia lukuunottamatta sekä Ainon että Iitun testi on pitänyt hyvin paikkansa (Ainolla esim. puolustushalu ja tulos laukaisukokematon epäilyttää).

Tässä pari vanhaa kuvaa. Ensin ei olla edes huomattu mikä ihmeen kelkka sieltä lähestyykään.


"Ei hemmetti, mikä tuo on?"


"Kerrassaan mielenkiintoista!" (Aino siis meni suoraan tutkimaan kelkkaa)


Tynnyrillä