Koirat.com

Hassua, alunperin haaveilin minäkin samojedista, mutta kun pentueita ei löytynyt lähialueilta niin rotu vaihtuikin suomenlapinkoiraan. Sattuikin sitten tulemaan pentueen vaalein poika, joka näyttää tätä nykyä aivan pienikokoiselta sammarilta, luonnekin on samanlainen. Mutta joskus haluaisin kyllä vielä ihan oikean, sen verran mahtavalta pakkaukselta vaikuttaa.

Juu!Kiitos vielä kerran ja se hoidoss koira oli tosiaan vasta alle vuoden!:)

Kehtaankohan vielä tännekin huudella..
no kehtaan!

Eli haluaisin koirankarvaa kehrättäväksi. Samojedilläkin olisi tosi upea karva. Tuolla collie-ketjussakin jo huutelin samasta aiheesta ja kysyin olisiko joku halunnut lähettää mulle karvoja.

Pasteen tähän vielä sen saman viestin jonka laitoin collie-ketjuun:

"Tää on nyt taas tätä innostusta ja hulluutta, mutta..
Haluaisiko joku lähettää mulle koiransa karvoja Ja olen ihan tosissani.
Mulla on ihan mieletön kehräysinto nyt päällä ja haluan kokeilla myös erilaisten koirankarvojen kehräämistä.
Eli jos joku haluaa/viitsii/jaksaa niin tänne saisi postitella ihan roppakaupalla karvaa! Mieluusti puhdasta, koirasta irti kammattua tai karstattua (eli ei saksilla leikattua). Sitten ei muuta kuin sanomalehteä ympäri, taikka paperipussi tai pieni pahvilaatikko tms (muovipussi EI sovi karvojen säilyttämiseen). Maksan tietty postikulut.
Tämä nyt ei siis ole mikään ostoilmoitus, joten saa varmaan julkaista ihan hyvin tällä palstalla. Kun tämä on vain ilmoitus että tälle hullulle saa lähettää koiransa karvat
Pistäkää vaikka yksäriä jos siltä tuntuu "

Jee mulle tulee hoitoo taas se ihana sammari!!=))JEEEEE!!:DDD

Mondial kirjoitti:

Kehtaankohan vielä tännekin huudella..
no kehtaan!

Eli haluaisin koirankarvaa kehrättäväksi. Samojedilläkin olisi tosi upea karva. Tuolla collie-ketjussakin jo huutelin samasta aiheesta ja kysyin olisiko joku halunnut lähettää mulle karvoja.

Pasteen tähän vielä sen saman viestin jonka laitoin collie-ketjuun:

"Tää on nyt taas tätä innostusta ja hulluutta, mutta..
Haluaisiko joku lähettää mulle koiransa karvoja Ja olen ihan tosissani.
Mulla on ihan mieletön kehräysinto nyt päällä ja haluan kokeilla myös erilaisten koirankarvojen kehräämistä.
Eli jos joku haluaa/viitsii/jaksaa niin tänne saisi postitella ihan roppakaupalla karvaa! Mieluusti puhdasta, koirasta irti kammattua tai karstattua (eli ei saksilla leikattua). Sitten ei muuta kuin sanomalehteä ympäri, taikka paperipussi tai pieni pahvilaatikko tms (muovipussi EI sovi karvojen säilyttämiseen). Maksan tietty postikulut.
Tämä nyt ei siis ole mikään ostoilmoitus, joten saa varmaan julkaista ihan hyvin tällä palstalla. Kun tämä on vain ilmoitus että tälle hullulle saa lähettää koiransa karvat
Pistäkää vaikka yksäriä jos siltä tuntuu "

Meidän Dessalla sattui juuri olemaan karvanlähtöaika viime kuussa. :/ Voi harmi kun meiltä olisi ainakin niitä löytynyt. :D Nyt koira on suurin piirtein jo tiputtanut kaikki pehmeät aluskarvat, mutta jos olet vielä ensi vuonna kiinnostunut niin voisin lähetellä karvaa. :) Dessalla on aina karvanlähtöajat suurin piirtein heinäkuun alussa.

lueskelin tuolla bernien ketjua,ja tulipa mieleeni,että voikohan sammarin karvat ajella kesäks ? ja millon se kannattas sitte tehä,että ehtii kasvaa takasin loppu syksyyn mennessä ? joo oon vähä aikasessa,muttamutta

ja sitte ihan mielenkiinnosta: minkäs kokosia ja painosia teijän sammarit on ? tää nuori poika täällä,on 62cm ja 28-30kg :]

Vilpuri kirjoitti:

lueskelin tuolla bernien ketjua,ja tulipa mieleeni,että voikohan sammarin karvat ajella kesäks ? ja millon se kannattas sitte tehä,että ehtii kasvaa takasin loppu syksyyn mennessä ? joo oon vähä aikasessa,muttamutta

ja sitte ihan mielenkiinnosta: minkäs kokosia ja painosia teijän sammarit on ? tää nuori poika täällä,on 62cm ja 28-30kg :]

En oikein suosittelisi ajamaan sammarin turkkia ilman mitään erityistä syytä. Turkki on siitä erityinen, että kesällä jäähdyttää sekä viilentää ja talvella lämmittää koiraa. Kesän kuumuuden takia ei kannata ajaa turkkia, koska se vain pahentaisi asiaa. ;) Myös turkin kasteleminen läpikotaisin viilentämiseksi ei ole hyvä idea, kannattaa vain tassut ja vatsa. :)

Dessan säkä on nyt 54cm ja painaa n. 20kg. :) Tuskin siitä enää suuremmaksi kasvaa, kun neiti täyttää huhtikuussa 3v. ;)

Tykätkää kaikki Facebookiin kirjautuneet!

samojedinkoira Dessa :) kiitos!

Haaveissa niin samojedi.. En pysty tähän elämäntilanteeseen vielä ottamaan toista koiraa mutta toivottavasti sitten kun sille on aikaa ja resursseja! Rodun sopivuus vielä mietinnässä. Olis kiva jos voisitte auttaa mua pohdinnassa vastaamalla kysymyksiin!

Tulisiko urossamojedi isona toimeen urosjapaninpystykorvani kanssa, joka itse tykkää toisista koirista sukupuoleen katsomatta? Ja kissojen kanssa varmaankin tulee toimeen jos on niiden kanssa pienestä pitäen? Lähipiirissäni on monta kissaa, joiden en halua joutuvan koiran suuhun.

Onko "koirapuistokoira"? Japsin kanssa viihdytään siellä paljon.

Paljonko tarvitsee liikuntaa? Kävellään Japsin kanssa 2,5h päivässä, josta osa ajasta leikitään siellä koirapuistossa. Onko liian vähän Samojedille?

Miten huomionhakuisia ovat, pysyykö seinät pystyssä jos joku päivä ei pysty sen kanssa leikkimään lenkkien lisäksi (selitinköhän hassusti :D)? Jaksaako olla ainakin 6h tarvittaessa yksin kaverikoiran kanssa opetettuna?

Tällä hetkellä asun 32 neliön avaran pohjaratkaisun kerrostaloyksiössä kaupungissa. Talyhtiössä hissi. Pelto- ja metsälenkkialueet ovat vieressä. Ahdistuuko se tämän kokoluokan tiloissa japsin kanssa vai odotanko pari vuotta että on ainakin kaksio?

Miten rodun hermot, japsini menee onnellisena junissa, busseissa ja metrossa - oikein sosialistettuna yleisesti kestääkö rotu tuollaisia paikkoja?

^Itse olen kysellyt kasvattajalta suunilleen samat kysymykset kuin mitä itse olet kirjaillut viestiisi :)

Meillä on poikkeuksena se, että kyseessä on ensimmäinen koira ja lapsiperheeseen.

Sain vastaukseksi häneltä ja monelta muultakin suunilleen saman kertomuksen kysymyksiini.

Samojedi rakastaa perhettään ja olisi aina menossa mukana, jos voisi itse päättää. Pärjää silti yksikseen työpäivän, kunhan saa olla sen jälkeen perheensä kanssa tekemisissä.

Itse pystyn tarjoaamaan koiralle pissalenkkien lisäksi arkisin max.3h lenkitystä vapaana ja hihnassa, viikonloppuisin runsaammin ja tähän vastattiin, että ei haittaa jos silloin tällöin jää vähemmäksikin, kunhan muistaa antaa nenälle ja hoksottimille puuhaa.
Lisäksi olen suunitellut vetopuuhia vähintäänkin talvella ja kenties kesälläkin jossain muodossa jos vain välineistöt saan hommattua ja tämähän on siis monesti varsin mieluista puuhaa sammarille, tässäkin on sitten olemassa vetämisestä enemmän innostuneita yksilöitä ja sitten niitä, joille se ei ole mitenkään ehdottoman välttämätöntä.

Uros uros yhdistelmästä en osaa sanoa, mutta ei pitäisi luonteeltaan olla niitä sukupuolirasistisimpia rotuja ;D Eli riippuu täysin yksilöstä, kuten hyvin monessa muussakin rodussa.
Riistavietti ei ole kovin vahva, mutta poikkeuksiakin löytyy, kasvattaja yleensä osaa kertoa tästä enemmän ja kannattaa kysellä, yleisimmin olen kuullut kerrottavan kokemuksia "tuossa on jokin eläin, ollaanko kavereita" tyylisistä kohtaamisista. Pennusta saakka opetettu koira ei tuttuihin käy hampaillaan. :)

Koirapuistoilu on varmasti mieleistä puuhaa sammarillekkin.
Oikein sosiaalistettu ja terveen pään omaava sammari kestää normaali elämään kuuluvat asiat.

Kannattaa käydä lukemassa lisää täältä yhdisyksen sivuilta ja kasvattajat kertovat mielellään lisää kun rohkeasti ottaa yhteyttä. :)

Jos samojedin omistavilla on korjailtavaa kirjoitukseeni niin heti vaan korjaamaan.

Heippa samojedinkoirien omistajat! Tämä ketju ei ole ollut vähään aikaan aktiivinen, mutta kokeillaas josko joku huomaisi tämän ja vastaisi.

Miten teidän koirilla ilmenee arjessa itsepäisyys/miellyttämishalun puuttuminen? Meillä on miehen kanssa pohdinnassa seuraavan koiran rotu, ja ollaan mietitty samojedia yhtenä vaihtoehtona. Meillä on kokemusta vain suomenlapinkoirasta, joka on todella tottelevainen ilman kehuja suurempaa palkkiota ja menisi vaikka solmuun (siis jos osaisi ) miellyttääkseen omistajiaan. Tottelee myös ulkona irrallaan eikä poistu meidän lähettyviltä. Miten erilaista elämä samojedin kanssa olisi tässä mielessä?

No meillä ei voida pitää irti- lähtee lintujen tms. perään. Muutaman kerran Mango on päässy irti liian suuresta kaulapannasta, eikä se kyllä tehny muuta kuin juoksi noin viiden metrin päähän ja pysähtyi. Sitten tuli kutsusta luokse. Ei kyllä esim. koirapuistossa lähde kauas koska haluaa pitää lauman kasassa (myös muut koirat) . Itsepäisyyttä meillä on se että haukutaan päin naamaa eikä millään haluta olla hiljaa. Ei myöskään tule luokse jos tajuaa että on harjaus/kynnenleikkuu/pesu aika... Muuten kyllä tehään vaikka mitä ja Mangon mielestä on ihan superhauskaa oppia uusia asioita ja tehdä omistajan kanssa juttuja. Varsinkin jos saa namun palkaksi. Samojedi on yleisesti miellyttämishaluinen, mutta pentuna ei välttämättä kiinnosta mikään- ei vaikka saisi pihvin palkaksi (se kyllä otetaan vastaan, mutta sen takia ei tehdä mitään). Myöskin urokset saattaa olla vähän itsepäisempiä.

^Kiitos paljon valaisevasta vastauksesta! No nyt tuli sitten tietysti miljoona lisäkysymystä mieleen:

Onko tuo Mangon lintujen perään lähteminen riistaviettiä/paimennusviettiä, vai innostuuko se muuten vain pakoon pyrähtävistä pikkueläimistä? Voisiko sitä pitää esmes aitaamattomalla mökkitontilla vapaana jos sille opettaisi "reviirin" rajat, vai lähtisikö silmän välttäessä vaeltelemaan omille teilleen tai moikkaamaan naapureita jos sellaisia on lähistöllä? Tuo on kyllä positiivista, että tulee käskystä luokse. Palkataanko sitä tuolloin jotenkin, vai tuleeko se luokse ihan vain miellyttääkseen? Totteleeko se sinun lisäksi muita ihmisiä?

Mua varoiteltiin joskus, että lapinkoira voi olla liian herkkähaukkuinen kerrostaloon, mutta onnistuin kouluttamaan omaani sen verran, ettei pidä sisätiloissa meteliä satunnaista pöhähdystä/haukahdusta lukuunottamatta (kun rappukäytävästä kuuluu epäilyttäviä ääniä ). No, silloin harvoin kun ovikello soi, niin se alkaa haukkua innostuneesti. Muuten se kyllä juttelee ihmisille ahkerasti kuristen ja mölisten, muttei onneksi niin äänekkäästi, että naapureita häiritsisi. Mitä mieltä olet, pystyisikö samojedin opettamaan olemaan riittävän hiljainen kerrostaloasumiseen?

Samojedeissä kyllä kiehtoo erityisesti niiden iloisuus ja tuo mitä sanoit, että tykkäävät touhuilla juttuja omistajan kanssa. Kun sanoit, ettei niitä pentuna välttämättä kiinnosta mikään, niin miten sellaista olisi sitten paras opettaa pienenä (esmes oma nimi, peruskäskyt, sisäsiisteys, mihin hampaita saa käyttää ja mihin ei)? Vai opetellaanko vaan kärsivällisesti niin pitkään, kunnes korvat alkaa jossain vaiheessa iän myötä löytyä?

Tulevatko aikuiset samojedit muuten kuinka hyvin toimeen toisten saman sukupuolen edustajien kanssa? Lapparithan (etenkin urokset) tahtoo usein tykätä vähän kyttyrää muista samaa sukupuolta olevista koirista. Myös omani, mikä on harmillista.

Pahoittelut tästä kysymystulvasta ja hirmuisesti kiitoksia, mikäli jaksat vastata! Ja tottakai, jos löytyy muitakin samojedien omistajia jotka jaksaisivat vastata, niin olisi aivan ihanaa!

Mä luulen että haluu vaan paimentaa. Kerran se sai oravan kiinni kun silmä vältti ja eihän se sille muuta tehny kun silmät loistaen nuolas sen selkäkarvat pystyyn ja anto jatkaa matkaa Mut kärpäset ym. jahdataan kyllä sisällä ja syödään. Aitaamattomalla mökkitontilla se varmaan lähtisi naapureita moikkaamaan, mutta ei minnekään haahuilemaan (ja saahan senkin koulutettua).

Koirapuistossa jos lähden kävelemään portille Mango lähtee heti seuraamaan vaikken edes pyydä. Luoksetulosta kehutaan (pentu-aikana käyttäisin varmaan herkkuja motivoinnissa), mutta esim. hoitoon jätettäessä se jää haukkumaan meidän perään hetkeksi (kunnes huomion kiinnittää muualle) eli ihan selkeästi haluaa kuuluaa laumaan. Mango tottelee aina sitä henkilöä jolla se on, eli myös hoitajia itseni ja miehen lisäksi.

Samojedi on herkkähaukkuinen, mutta Mango haukkuu innostuessaan ja paimentaessaan, ei ollenkaan rapun äänille/ovikellolle. Itse asumme myös kerrostalossa (jossa muut koirat pitää vielä enemmän meteliä....) ja kyllä samojedin voi kouluttaa vähähaukkuiseksi :)

Mango tuli meille vasta vuoden ikäisenä joten pentu-ajan koulutuksesta ei ole muuta kokemusta kuin mitä olen nähnyt. Tuttava sanoi että hänen samojedinsa on aika itsepäinen eikä herkut kiinnosta ollenkaan koulutuksessa. Pikkuhiljaa heilläkin alkanut sujumaan- kun pentuaika menee ohi ja koiran korvat aukeavat :) Tiukka ja kärsivällinen saa olla, mutta se on varmaan teille ollut tuttua. Samojedi ei tee mitään ilkeyttään/aggresiivisuuttaan. Pieniä kepposia se voi tehdä, mutta kaikki hyväntuulisesti, ei tarkoituksessa tuhota tms. Jos samojedi tuhoaa tavaroita se tarvitsee vaan lisää liikuntaa/ tai purtavaa (luita ja reippaita lenkkejä). Myös vetäminen vähentyy pidempien lenkkien myötä :) Mango on nykyään niiiin paljon rauhallisempi kun tuli meille, pilke silmäkulmassa sillä on toki edelleen.

Mitä muita samojedeja oon tapaamisissa seurannut niin muutamaa pörinää lukuunottamatta kaikki riehuu keskenään tasapuolisesti, urokset ja nartut sekaisin ja saman sukupuolen kanssa. Tappeluita en oo koskaan nähnyt/kuullut- samyt on niin huumorintajuisia ja nauravia

Ps. Tiedän aivan upeita kasvattajia jos samojediin päädytte

^Kiitos tuhannesti, että jaksoit vastata! Tämmöisten kokemusten kuuleminen, nimenomaan omistajien kertomana, auttaa meitä tosi paljon näissä mietinnöissä (rotumääritelmät kertoo loppujen lopuksi kovin vähän). Koiran hankinta ei ole meille toistaiseksi ihan ajankohtaista ja parin rodun väliltä vielä mietitään, mutta ottaisin silti mieluusti vastaan hyviä vinkkejä kasvattajista! Pääsisi sitten tutustumaan vähän heidän kasvatteihin/kasvatustyöhön, mikäli löytyvät netistä tai käyvät pk-seudulla/muualla Etelä-Suomessa näyttelyissä. :)

^Ei mitään :) Mieluusti kerron tosta hymyilevästä lumipallosta! Pistin sulle yksäriä :)

Hei! En tiedä kuinka paljon poikkeaa aiheesta, mutta päätinpä kirjottaa kuitenkin aikani kuluksi Mun vanhemmilla on samojedi, joka muutaman kuukauden päästä täyttää 2 vuotta. Edellinen samojedi kuoli jäätyään auton alle syyskuussa 2010, ikää olisi tullut tammikuussa 10v. :( Lisäksi siskollani on ollut yhteensä 3 samojedia, tällä hetkellä 1.

Mutta mitä voin sanoa samojediä miettivälle omasta kokemuksestani;
-Kaikki rodun edustajat eivät ole haukkuherkkiä, sillä oikeastaan meidän perheen viidestä samojedista vain yksi on ollut haukkuherkkä. En sano, etteikö koskaan haukkuisi, mutta ilman syytä räksyttämistä ei ole meillä ollut.
-Aika herkkämahaisia, verraten omaan vuoden ikäiseen sekarotuiseen jonka maha ei ole vielä kertaakaan ollut sekaisin (*koputtaa puuta*)
-Vanhempieni koiria on kiinnostaneet erityisesti oravat. Varsinkin edesmennyt Aatu saattoi istua parikin tuntia puuta tuijottaen, vaikka orava olisi jo kaukana
-Tottelevaisia, mutta myös itsepäisiä toisinaan. Esim. Aku, joka asustaa siis vanhemmillani. Pysyy irti pihassa ja lenkillä tulee luokse käskystä. Mutta kynsien leikkaaminen on hyvin hermoja kiristävää, koska koira ei anna edes tassuihinsa koskea (liika rapsuttaminenkin ottaa jo kipeää, niin herkkä kaveri ). Kynsien leikkuu onnistuu jo pikkuhiljaa paremmin, kahdessa vuodessa ehtii tapahtua
-Itse pidän sammareiden turkista, koska karvaa tipu koko ajan (toisin kuin omalta koiraltani ) Toki yhteen kampauskertaan saa varata tunnin-tai useamman


Tässä päällimmäiset ajatukset sammareista, en kuitenkaan yleistä, vaan tällaisia on ollut meidän perheen karvapallot. Ihanan symppiksiä koiria!

^Kiitos paljon, että kirjoitit kokemuksiasi! Kuulostaa aika tutulta, vaikka nykyinen koiramme ei olekaan samojedi. Tiputtavatko samojedit muuten turkkinsa kerran vai kahdesti vuodessa? Vai onko se yksilökohtaista niinkuin lapinkoirilla?

Kahdesti vuodessa ainakin näillä tapauksilla.
Vanhempieni edesmenneellä Aatulla oli niin valtava turkki, että sitä karvaa sit lähti heti muovipussillinen kerralla.
Me kerättiin karvat paperipussiin ja sen jälkeen sukulainen kehräsi niistä lankaa (sekaan lampaan villaa)

Kuvassa Asterix "Aatu"