Koirat.com

^Teillähän on lykky käynyt, jos koira vain MELKEIN sekoaa onnesta :D Meidän pöhkö kun on onnesta sijoiltaan aina kun: on aamu, joku avaa jääkaapin, mennään pihalle, on ruoka-aika, saa juosta vapaana, jossain on vettä, otetaan esiin lelu, joku puhuu sille, tulee vieraita.

Mutta siltä varalta että joku lagottoa harkitseva lukee tätä, niin pitää vähän pehmittää viestiä ;) Eli juu, kaikesta tuo meidän pöhlö tykkää ja elää ilosena ja onnellisena ja on kauhia häslä. Mutta on myös erittäin helppo koira arjessa, ei aiheuta mitään ongelmia, on hyväntahtoinen, mainio harrastuskoira. Ja onpahan motivointikin superhelppoa.
Eikä lagotto saa mikään lässykkä mun mielestä ollakaan. Pitää löytyä virtaa ja intoa! Vaikka kyllä tuo suurimman osan päivästä torkkuu sängyn alla tai sylissä (pentuna ei tykännyt sylitellä, nykyään kiipeää aamuisin sänkyyn halittavaksi kuin räsynukke ja tulee ihan viereen jos ollaan sohvalla <3)

Aika monella tuntuis olevan tuo yhdistelmä, että yks lagotto ja yks perro? Oon myös tavannut "Pegoton" ;) (siis 50-50 perro-lagotto). Ite on oo koskaan tosissani perroa harkinnut, en tiedä miksi se ei sytytä tai tunnu omalta. Ehkä oon tavannut liian vakavia yksilöitä, tai liian kipakoita narttuja.

Meillä sit taas porukat ei tahtonu pehmitä ollenkaan lagotolle, kun he tota koiraa hankki ja rotuja ehdottelin. Liian häsliä :D Mutta niin meillä vaan nyt on tuo lagotto ja siis on tuo ihana. Helppo arjessa, helppo motivoida, ei juur riistaviettiä, sopivan kokoinen...

Perrot tuntuu yleisesti ottaen olevan hieman vakavampia ja ehkä vähän vähemmän sekoan-ilosta-jokaisesta-asiasta-!!!1- tyyppisiä, mitä lagotot taas on. Puolensa ja puolensa. Mä tykkään harrastaa ton vakavamielen kanssa, koska se ei jatkuvasti yritä keksiä mun hauskuutuskeinoja, vaan tekee "rehdisti" vaan töitä. Eikä sekään siis muuten ole mikään erityisen vakava, leikkii paljon ton nuoremman kanssa ja on huumorintajuinen, mut tuntuu ehkä vähemmän tuuliviiriltä. :) Ja ton nuoremman kanssa on sit kiva opetella kaikkia temppuja, koska se kokoajan touhottaa jotakin, jolloin sille on helppo sheipata juttuja.

Mistä kukakin tykkää

Olen 11w. tyttö ja olen täysin hullaantunut espanjan vesikoiriin. Meillä on kohta 2v. valkkari mutta kun se on vanhempi ja ns. rauhottunu ja aikuistunut saan oman koiran.
Miulla ei ole ikinä ollut koiraa mutta kokemusta on serkkujen koirista ja meillä on kotona aina ollut koiria. Haluaisin nartun. Voisitteko kertoa perroista enemmän esim. miten suhtautuu (yleisesti ottaen) muihin koiriin tai ihmisiin. Onko kovaa saalistusviettiä ja haukkuuko paljon. Kuinka hyvin helposti tai huonosti se on koulutettavissa. Miten sellaista esitetään näyttelyissä, tai pärjääkö agilityssä?? Kiitos jos joku vastaa!! (Miten työ muuten saatte noita siistejä hymiöitä?? ;)) )

Holly10 kirjoitti:

! (Miten työ muuten saatte noita siistejä hymiöitä?? ;)) )

Kun olet kirjoittamassa omaa viestiäsi, siinä viestikentän oikeassa alareunassa on +näytä hymiöt Siitä vaan klikkaat hymiötä, minkä haluat lisätä viestiisi.

Holly10 kirjoitti:

Olen 11w. tyttö ja olen täysin hullaantunut espanjan vesikoiriin. Meillä on kohta 2v. valkkari mutta kun se on vanhempi ja ns. rauhottunu ja aikuistunut saan oman koiran.
Miulla ei ole ikinä ollut koiraa mutta kokemusta on serkkujen koirista ja meillä on kotona aina ollut koiria. Haluaisin nartun. Voisitteko kertoa perroista enemmän esim. miten suhtautuu (yleisesti ottaen) muihin koiriin tai ihmisiin. Onko kovaa saalistusviettiä ja haukkuuko paljon. Kuinka hyvin helposti tai huonosti se on koulutettavissa. Miten sellaista esitetään näyttelyissä, tai pärjääkö agilityssä?? Kiitos jos joku vastaa!! (Miten työ muuten saatte noita siistejä hymiöitä?? ;)) )

Selaa keskustelu läpi. Mielestäni mä oon aika moneen kysymykseen täällä vastannutkin.

Moikka! Meille muutti joulun alla Tuisku-pentu, ikää nyt reilut 13vkoa. On kertakaikkiaan vienyt sydämen Tytteli on hieman arka, mutta onneksi pentutapaamisissa rohkaistui leikkiin myös.
Olisi kiva kuulla, mitä ruokaa suositte? Tosi mielellämme tapaisimme myös muita perroja, etenkin Tampereen seudulla.

Heips!

Kysyisin vielä hieman lisätietoa noista perron ja lagoton eroista. Tuo vakavuus on ilmeisesti aika "suuri" erottava tekijä, mitä muita käytännön eroja perrolla ja lagotolla on? Mitkä koet rotujen hyviksi ja huonoiksi puoliksi?

Perroissa (miten se taipuu -.-) on ilmeisesti jonkin verran arkuutta, olenko ymmärtänyt oikein? Jos olen, niin ilmeneekö lagotolla samanlaisia ongelmia? Minkä koette molempien rotujen huonoimmaksi puoleksi kokonaisvaltaisesti?

Hankalia kysymyksiä näin illan mittaan tuleekin mieleen ;)

esss` kirjoitti:

Heips!

Kysyisin vielä hieman lisätietoa noista perron ja lagoton eroista. Tuo vakavuus on ilmeisesti aika "suuri" erottava tekijä, mitä muita käytännön eroja perrolla ja lagotolla on? Mitkä koet rotujen hyviksi ja huonoiksi puoliksi?

Perroissa (miten se taipuu -.-) on ilmeisesti jonkin verran arkuutta, olenko ymmärtänyt oikein? Jos olen, niin ilmeneekö lagotolla samanlaisia ongelmia? Minkä koette molempien rotujen huonoimmaksi puoleksi kokonaisvaltaisesti?

Hankalia kysymyksiä näin illan mittaan tuleekin mieleen ;)

Arkuutta esiintyy kyllä, mutta esimerkiks pidättyväisyys on helppo sekottaa arkuuteen. Oma perro näyttää henkistä keskisormea vieraille ihmisille, mutta ei se silti pelkää. Se ei vaan halua, että siihen kosketaan ennen kun ollaan tutustuttu kunnolla ja se tekee aina aloitteen. Monet sanoo että ompa arka koira kun väistää kosketusta, mutta se ei vaan halua olla paapottavana. Sillä ei ole mitään ongelmaa kulkea kaupungilla/ihmisruuhkassa ja aksassakin muut voi leikkiä sen kanssa jos se on tarpeeks korkeassa vietissä. Mutta siis joo kannattaa kiinnittää vanhempien luonteeseen huomiota ja _paljon_, koska arkojakin löytyy.

Omaa kokemusta on vaan tosta yhdestä lagotosta enkä kovin lagottopiireissä pyöri, mutta ainakin meidän italiaano tykkää enemmän vieraista. Ensin vähän haistelee ja tarkkailee, mutta puolessa minuutissa pusuttelee kaikki vieraat.

Koirasosiaalisuudessa taas roolit on toisinpäin: perron mielestä vieraat koirat on ihan parasta, mutta lagotto alkaa helposti murisemaan ja irvistelemään jos sitä ei pidä hallinnassa. Ja sekään ei pelkää muita koiria, se vaan ei tykkää.

Perron hyviä puolia on harrastuskoiramaisuus: se on jotain seurakoiran ja aktiivisen harrastuskoiran välistä. Töitä sen kanssa saa tehdä ja motivointi on vaikeampaa kuin vaikkapa kelpien tai bortsun, mutta kyllä siitä kelpo harrastuskoiran saa! Mutkattomia kavereita arjessa.

Huonoja puolia on huono terveydentila: A-lonkkasia on suhteellisen vähän ja mikään C-lonkkanen perro ei ole harvinaisuus. D-lonkkasiakin käytetään jalostukseen. Vanhempien luonteeseen erityishuomiota koska pääkoppa ei todellakaan ole kaikilla kunnossa. Luonteen puolesta vahtivietti voi olla ylikorostunut, liika pidättyväisyys, arkuus... Onhan näitä huonojakin puolia.

Lagotosta on vaikea vielä mennä sanomaan. Tykkään tuosta sosiaalisuudesta ja innokkuudesta tehdä töitä, mut sit taas toi sählääminen ottaa välillä pannuun. Lagotto ei oikein tiedä miten päin se olisi kun joku liikkuu, puhuu, katsoo sitä, lähtee ulos ym. :D Nopeasti se kyllä oppii, mutta keskittyminen herpaantuu tämän tästä.

Kiitos MAD kattavasta vastauksesta! Muidenkin mielipiteitä ottaisin mielellään vastaan! :)

Voisiko joku auttaa alkuun perron etsimisessä? Mihin asioihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota perroa valittaessa? Osaako joku vinkata vaikka yksärillä kasvattajaa joka miellyttää itseä ja vielä perustelut päälle, miksi näin :)

Pistin yksäriä. :)

Kiitos, perille tuli ja vastattu on :))

Olisin kiinnostunut kuulemaan lagottojen omistajia ,millainen rotu on käytönnössä. Itse olen miettinyt harrastus- sekä seurakoiraa itselleni. Ja lagotto on kirjojen perusteella mielenkiintoinen rotu. Sekä ulkomuoto että luonne olisivat oikein mukavat. Lagottohan on energinen rotu eli miten aktivoitte koiraanne? Ja mitä harrastatte vai harrastuksianne on vain lenkkeily ja koti tottis?

Selaile ketju läpi, aika paljon on tullut vastauksia sun kysymyksiin.

Lagoton kanssa harrastan agilityä ja temppuilua. Itella on perronarttu ykkösharrastuskoirana, joten tuo lagotto pääsee treenailemaan aika harvakseltaan. Katsotaan, millainen agilitykoira siitä paljastuu kun päästään lisää treenaamaan ;)

Onko näin ettei ruskean lagoton turkkia saisi ajaa koneella vaan pitäisi leikata saksilla, jotta turkki ei vaalenisi?

En oo ikinä kuullut tollasta :D jos se turkki on vaaletakseen niin kai se on ihan sama millä sen leikkaa? En tajua miten se trimmausväline vaikuttais siihen vaalenemiseen..

Itselläkin toi väite meni ydin fysikaan puolelle, mutta tämän väitteen väittäjä oli eräs kasvattaja.

Jep, mutta kasvattajiakin on erilaisia. Tiedän yhden shelttikasvattajan jonka mielestä vastakarvaan silittäminen tuuhentaa karvaa. Siis joo, näyttää koira silloin ihan pöllähtäneeltä pallolta, mutta ei mene minun kaaliin miten se määrällisesti lisää karvaa. Hänen kasvattamiaan sijoitusnarttuja täytyy silittää vastakarvaan, että karvaa tulee lisää. Jepjep

Kasvattajiakin on siis suuntaan jos toiseen. Tavallisia ihmisiä nekin on ja välillä tuntuu että osalta on jäänyt maalaisjärki jonnekin.

MAD kirjoitti:

En oo ikinä kuullut tollasta :D jos se turkki on vaaletakseen niin kai se on ihan sama millä sen leikkaa? En tajua miten se trimmausväline vaikuttais siihen vaalenemiseen..

Kuulostaa kyllä aika erikoiselta näin vääränrotuisenkin mielestä.
Sen verran kommentoisin tähän karvan vaalenemiseen, että esim tällä omalla rodulla mikä on karkeakarvainen ja nyppimällä trimmattava niin saksiminen (tai koneella ajaminen) ihan oikeesti vaalentaa karvoja jos sitä turkkia koko ajan saksii. Nyrkkisääntönä on, että jos nyt saksit, niin seuraavalla kerralla on taas se kohta nypittävä.

Ja haluaisin tietää millaisia lenkkejä teette lagoton kanssa? Riittäsikö aamulla n. 15-30min ,koulun jälkeen n.15-30min ,iltapäivällä 1-2h ,joka vapaana pellolla/metsässä ja illalla viel n.15-30 min iltalenkki. Ja kuinka paljon risuja ja muita metsän aarteita turkkiin tarttuu? Ja kuinka helposti ne saa pois ja miten ne otetaan pois?

Itse lenkkeilen n. 2h päivässä, joten eiköhän nuo määrät ole ihan ok lagotolle :) Turkki kerää risuja ja talvisin lunta, risut selvitetään turkista irti ja lumi sulaa omia aikojaan.