Koirat.com

Luulisin, että koirani on tosi stressaavan tilanteen alla joka on täysin minun syytäni kun en ole koiran käyttäytymistä/elekieltä ymmärtänyt ja tätä on jatkunut pitkään. Minulle vois päteä nyt sanonta "tieto lisää tuskaa".

Tilanteisiin olen lähtenyt tekemään korjausta, mutta kysymys onkin siinä, että teenkö oikein?

Koirahan on siis melkeimpä sen 24/7 valmiustilassa, eli kyseessä vissiin passiivinen väistyminen?
Esimerkkejä meidän tilanteesta:
Laitan kengät jalkaan >> koira heti pystyssä, liikkuu levottomasti ja ulisee
Avaan parvekkeen oven >> heti pystyssä, tulossa parvekkeelle
Ja on näitä muitakin.

Nyt olen siis tässä alkanut tekemään, että laitan kengät muuten vaan jalkaan ja menen vaikkapa katsomaan telkkaria. Sitten jossain vaiheessa kengät pois. Vähän ajan päästä kengät uudestaan jalkaan ja menen vaikka vessaan.

Eli olenko menossa oikeaan suuntaan? Kun eikö tarkoitus kuitenkin olis ettei sen tarvis olla tuossa valmiustilassa koko ajan ja reagoida tiettyihin asioihin. Esimerkiks että koira vois ymmärtää että laitan kengät jalkaan on samallalailla ihan luonnollinen asia kuin alkaisin vaikka lukemaan, tapahtuma johon ei sen kummemmin tarviis reagoida.

Johtajuuden näyttämistä olen myös alkanut tehostamaan, olen mennyt tässä johtajuushommassa ihan väärään suuntaan. Pahentanut vaan tilannetta. Jan Fennelin kirja on luettu, ja menen siinä olevien johtajuuden näyttämisen ohjeiden mukaan. :) Muutama päivä sitten olen aloittanut nämä korjaukset.

4-vuotias koira kyseessä.

Passiivinen väistymiskäyttäytyminen tulee uhkan ja kuormittamisen kautta. Eli teidän tapauksessa kyse ei ole siitä.

Toimit ihan oikein kun käytät huomioimattomuutta. Kannattaa vaan ajatella itseään ja omaa toimintaa kun on huomioimatta koiraa. Jos ajattelet koiraa, se ei ole "oikeaa" huomioimattomuutta.

Huomioimattomuutta käytetään väärin jos sillä koulutetaan koiraa kuitenkin johtajuusajatteluaikeissa. Koulutettaessa ihminen miettii seuraavaa vahvistehetkeä, jolloin koira pysyy aktivoituneena ja jopa tarjoaa rauhallisen NÄKÖISTÄ toimintaa. Koira ei välttämättä ole kuitenkaan rauhallinen vaan tarkkailee tiukasti mahdollisia vihjeitä tarjottavasta toiminnasta. Kun käytetään koulutettaessa huomioimattomuutta, koiran asenne omistajaa kohtaan ei välttämättä parane, koska koira saa omistajan toimimaan haluamallaan tavalla.

Johtajuusajattelun avulla saadaan koira oikeasti huokaisemaan, sillä omistaja ei ajattele koiraa vaan itseään. Antaa koiralle sitten kun itselle sopii ja koira huomaa että omistajaan ei voi vaikuttaa. Ero ajattelutavoilla on todella pieni mutta aivan oleellinen.

Elikä siis pitäiskö mun ensimmäisenä nimenomaan se johtajuuden näyttäminen tehdä, sitten vasta seuraava askel tähän passiiviseen väistymiseen? Kun oon tässä nyt oikeestaan näitä kahta asiaa tehnyt yhtäaikaa.

Jos nyt lähen pelkästään jatkamaan sillä johtajuuden näyttämsiellä niin kauan, että koira tajuaa pitää minua johtajana. Sisällä kaikki näyttää menevän melkein hyvin, mutta ulkona sitten joutuu enemmän tekemään näitä johtajan eleitä. Esimerkiks koittaa päästä kulkeen aina edellä, joten joudun itse pysähtyyn melkein koko ajan jotta koira tulis sivulle ja matka voi jatkua.

Ja sitten kun näyttäis et tää johtajuuspuoli rupeis oleen kunnossa niin sitten alkaa korjaan tätä passiivista käyttäytymistä?

^Mitä ylipäätään tarkoitat passiivisella väistymisellä? Mikä oikeastaan on ongelmanne? uliseeko koira kun laitat kengät jalkaa siksi, että se luulee teidän lähtevän lenkille vai siksi, ettei se osaa olla yksin?

PampulainenKoira oppii koko ajan, koulutitpa sitä tietoisesti tai et eli koulutat koiraa koko ajan, halusitpa tai et, ihan sillä reagoitko sen toimintaan x vai et ja millä tavalla. Se on myös rauhallinen silloin kun se on rauhallinen ja that's it. Koiran voi varsin hyvin kouluttaa esim. rauhoittumaan käskystä.

Tulipa tuossa ekana mieleen että koirahan on lauma eläin, eli lauma kulkee yhdessä, kun avaat sen oven ja jos se on tulossa mukaan nii itse käsitän sen tilanteen niin että koira haluaa pysyä lauman mukana ja mennä sinne minne sinäkin, ja tuo kenkien laitto jalkaan luultavasti laukasee koirassa sen ns. pelon että lähdet pois, koira on yhistäny ne kengät yksin jäämiseen, mutta tuo on minun mielestä ihan hyvä "koulutus" että muuten vaan laitat ne kengät jalkaan. Onkos se koira sitten jännittynyt/peloissaan/kiihtynyt? jos on jotain näistä niin nuo sinun kertomasi asiat laukasee sen ja minun mielestä toimit nyt ihan oikein jatka vaan samaan malliin ja muistahan kehua kovasti jos tekee oikein.

ja sori...kirjotan puol kuolleena tätä tekstiä että saattaa olla sekava :D

Yksi esiin nouseva kysymys on, onko koirasi eroahdistunut. Silloin koira alkaa reagoimaan jo lähtöä ennustaviin tekoihin. Mitä tarkoitat johtajuudella? Oikeasti ei ole väliä kuka menee ovesta ensin, tai syö ensin. Eikä koiralle tarvitse omaa paikkaa erityisesti näyttää, jos koira on ahdistunnut niin se johtuu usein muusta kuin johtajuudesta. On toki tapauksia jossa jokin uhka tulee ja koira ei usko omistajan selviytyvän ja ottaa ohjat, mutta siitä voidaan olla montaa mieltä saako näin tapahtua. Nyt tarkotin sitä raiskaajaa tai tms.
'
Katso että koirallasi on tarpeeksi tekemistä, aktivointileluja, pelejä, luita, leluja ja toki myös riittävässti liikuntaa ja lepoa. Onhan koirasi terve?

Olet toiminnut oikein tuossa asioiden jatkamisessa, kysehän ei oppimisteorian osalta ole siitä että ei huomioida koiraa vaan tehdään asiaa x niin kauan että koira ei siihen enää reagoi, eli siedättämistä, jota voidaan nopeuttaa ja vahvistaa palkkaamalla.

-

Vuorisumu: Siis että se koira on siinä valmiustilassa koko ajan ja sit tulee se viettiärsyke, ja sitten koira tekee jotain et se pääsee siihen viettipäämäärään.

Esimerkkinä vaikka tämä:
Viettiärsyke >> Laitan kengät jalkaan (kenkine jalkaan laittamisen ääni) tai avaan parvekkeen oven (parvekkeen oven avaamisen ääni)
Viettikäyttäytyminen >> Ulisee, levoton
Viettipäämäärä >> Päästä ovesta ulos tai päästä ovesta parvekkeelle

Ollaan nyt tässä kenkien kanssa tehty monta kertaa päivässä tätä että laitan kengät jalkaan, menen vaikkapa vessaan. Muutaman kerran tulee sellasia että koira ei reagoi, yleensä aina sellasis tilanteis joissa se itse näkee että laitan ne kengät jalkaan. Välillä kun se aina reagoi siihen ärsykkeeseen, saattaa ulista vähän aikaa, ja liikkua levottomasti ja mennä ovenkin eteen makaan.

Tai jotenkin näin oon tän passiivisen käyttäytymisen käsittänyt? Voi olla tietenkin että oon jotenkin väärin tajunnut asian.

turhautunut: Koiran on stressin ala koko ajan. Sen käyttäytymisestä sen huomaa.

Yks päivä kun ei ns ollut vielä silmät auennu kunnolla. Kävin koiralle heittään keppiä metsän lähellä. No, koira oli tulossa luo, käskin sen tiputtaa kepin. Se tiputti, kutsin sen luokseni sillä että voisin silitellä sitä. No, koira oli sen olonen että koko ajan tahto päästä pois, ja päästin sen jos halus mennä haisteleen jotain tms. Haki uuden kepin, oli tulossa lähelleni, käskin tiputtaa kepin. Tätä samaa jatku, että lähelläni oli pian joku 10 eri koiran hakemaa keppiä.

Sisällä tämä menee niin, että kutsun koiran luokseni ja kehun sitä sit sen on pakko hakea lelu minulle (sillä muutama lelu lattialla pyörimässä), siinä silitys ja kehumisvaiheessa sillä tulee sellasia kiihtymisen merkkejä. Tosin oon alkanu tekeen että kun se sitä lelua tuo niin en välitä siitä enään. Se yleensä ulisee vähän aikaa ja menee makaan.

Mutta tässäkin tätä palkitsemis juttua oon miettinyt. Että missä vaiheissa kannattaa heti palkita?

zirppa: Kyllä mä voisin tuota eroahdistustakin hieman epäillä. Tiedostaa kun olen lähössä ulos mm: avaimien äänistä, kenkien äänistä, hupparin päälle laittamisesta. Koira on terve. Lekurilla käytiin just muutama päivä sitten.

Mutta luulis että tuo osittain johtuu siitä että koira ainakin ulkona enemmän haluaa itse olla se johtaja. Rähisee muille koirille, eli puolustaa minua. Ei halua että lähden ulos, koska olettaa etten selviä itse jos ulkona jotain pahaa tapahtuu. Mutta toi eroahdistus juttu ei ole kyllä mielessä käynyt. Täytyypi siitä alkaa lukemaan.

^ Hieman väsyneenä luen, joten mitä halusit koiran tekevän tuossa keppi hommassa? Kehu sanotaan silloin kun koira tekee haluttua asiaa, eli luokse tulossa->matkalla, vierellä olossa->kun saapuu vierelle, kepin annossa->silloin kun oma käsi osuukeppiin, lelun tuonnissa->kun on tuomassa. Olihan selkeesti :) Johtajuus(itse inhoa tuota sanaa) tuo suojelu, oletko varma ettei ole pelkoa? Minkälaisissa tilanteissa?kaikille koirille?joillekin tietyille? onko tehnyt aina? traumoja?ikäviä kokemuksia? haukkuuko kotona? ilmoittaako tulevista ihmisisatä?miten päästää sisään? haukkuuko ihmiset lenkillä? haukkuuko perään? jahtaako jotain, ihmistä, koiraa, autoa?

On olemassa myös turvallisuusvastuun siirtäminen, mitä käytetään kun koira vahtii ja se homma halutaan siirtää omistyajalle. Tuo vietti homma ei nyt jotenkinkuulostannut järkevältä, siis tarkoitan nyt sana valintaa, koska koiran toiminta on reaktion johonkin mikä tarkoittaa jotain koiralle. Tässä en näe että se olisi viettiä. Ei nyt pahalla sanottuna.

^
Siis ei tuossa keppihommassa ollut muu kuin katsoa että kuinka stressin alla se koira toimii. Jotenka varmaan joutuu nuo kepin/lelujen heitot jättään pois. Kun on varmaan tosi stressaavaa koiralle.

Niin mä en oikein tiiä mistä sitten tuo remmirähinäkin on tullut. Jos yllättäen jostain tulee koira, sillon reagoi kaikista voimakkaimmin eli lähtee kiskaseen ja haukkuu. Sitten taas oon huomannut, että kun ohitetaan toinen koira, jos kävellään ohitusaikana, koira rähisee, kun ollaan pysähdytty on välillä ollut hiljaa, välillä rähissyt. Aina tehnyt. Niin ja kun koira näkee sen toisen koiran jo kaukana, tapittaa sitä ja menee kävely matalammaksi tai pää menee matalaksi, sitten karvat nousee myös pystyyn niskasta häntään asti. Koirahan tuli mulle 3 vuotiaana ja kuulemma edellisessä kodissa ollut samaa käyttäytymistä. Traumoista en tiedä, enkä oikeastaan ollenkaan siitä elämästä siihen asti kun on tullut kolmi vuotiaaksi. Mutta ei ole ainakan tääällä olon aikana mitään traumaattisia asioita tapahtunut. Ainakaan ei tule mieleen mitään sellaista asiaa, jostak oira olis saanut trauman. Päästää ihmiset tosi positiivisella mielellä sisään, ei ole koskaan koira näyttänyt agressiivisuutta ihmisille, tosin välillä joillekin jotain murinantapaista päästänyt mutta häntä on heilunut samalla.

Ei lähde jahtaamaan ketään. Tai no jos kyseessä on tuttu ihminen, joka esim tullut lenkille mukaan ja alkaa vaikkapa käveleen pari metriä edempänä niin koira alkaa vetään. Eli vissiin haluaa lauman saada kasaan?

Itsekin hieman väsynyt joten voi olla jotkut selitykset vähän epämääräisiä. Täytyypä palailla huomenna. :)

Vitsi, mitenkähän tässä kannattais lähteä sitten toimimaan? Toi eroahdistus voi kyl tosiaan olla sellane mikä tällä mein koiralla on. Kun alan miettiin, niin yleensä juurikin reagoi sellasiin ääniin/asioihin ulisemalla ja levottomuudella jotka viittaa siihen, että olisin lähdössä jonnekin. Esimerkiks just kenkien laitto, avainten ääni.. sitten parvekkeen oven avaaminen, jotta koiran täytyy myös päästä parvekkeelle. Sitten jos itse käyn kaupassa ja jätän koiran kaverille tai annan hihnan hänelle, niin koira alkaa uliseen kauheesti kun oon itse poissa. Sit kun jätän kaupan pihaan, alkaa jo heti siinä vaiheessa haukkuun kun lähden kaupan ovien suuntaan käveleen.

Huomasin myös erään asian. Äsken silittäessäni koiraa huomasin, että aina kun aloin otsasta silittään sitä niin rupes läähättään, heti kun siirsin käden esim kaulalle niin läähätys loppu? Eli stressaako se jotenkin minun silittämisestä?

Huoh. Kauhee huomata kuinka koira oikeesti on kärsinyt. Nytkin tässä kun olen sen antanut tehdä omiaan ja olla omissa oloissa, niin se melkein 5min välein järsii itsestään yhtä ja samaa kohtaa. Läähättää monta kertaa päivässä, sekä haukottelee yms. :(

No, asioille tulee muutos. Kunhan itsekin oppii nuo kaikki, miten pitää tehdä. Esimerkiks kun mulla just se palkitsemisjuttu on vielä vähän hakusessa. Sillai et välil saattaa unohtaa palkita, välillä ei tiedä missä vaiheessa olis pitänyt palkita > palkitsen vahingossa liian myöhään ym. Koira on kuitenkin erittäin rakas minulle, joten ei kiinnosta se kauanko tässä asioiden korjaantumisessa menee vaan se että omistan joskus vielä iloisen koiran jonka ei tarvitse stressata mistään.

Oon yhteyttä ottanut jollekin koiraterapeutille, tosin eipä ole vastannut. Sellainen, että hän tekee ihan kotikäynnin ja sitten siitä lähetään miettiin asioita uudestaan. Kun varmasti olis kuitenkin hyvä, että joku kokenut koiraihminen ihan näkis tuon omin silmin ja se miten se käyttäytyy.

feather kirjoitti:

Vuorisumu: Siis että se koira on siinä valmiustilassa koko ajan ja sit tulee se viettiärsyke, ja sitten koira tekee jotain et se pääsee siihen viettipäämäärään.

Esimerkkinä vaikka tämä:
Viettiärsyke >> Laitan kengät jalkaan (kenkine jalkaan laittamisen ääni) tai avaan parvekkeen oven (parvekkeen oven avaamisen ääni)
Viettikäyttäytyminen >> Ulisee, levoton
Viettipäämäärä >> Päästä ovesta ulos tai päästä ovesta parvekkeelle

Ollaan nyt tässä kenkien kanssa tehty monta kertaa päivässä tätä että laitan kengät jalkaan, menen vaikkapa vessaan. Muutaman kerran tulee sellasia että koira ei reagoi, yleensä aina sellasis tilanteis joissa se itse näkee että laitan ne kengät jalkaan. Välillä kun se aina reagoi siihen ärsykkeeseen, saattaa ulista vähän aikaa, ja liikkua levottomasti ja mennä ovenkin eteen makaan.

Tai jotenkin näin oon tän passiivisen käyttäytymisen käsittänyt? Voi olla tietenkin että oon jotenkin väärin tajunnut asian.

Mä en kyllä vieläkään ymmärtänyt, että mitä passiivista tuossa käyttäytymisessä on? Koira vaikuttaa ennemminkin olevan (stressin vuoksi?) liian aktiivinen kuin passiivinen. En nyt ole ihan hirveän syvällisesti viettiteorioihin perehtynyt, mutta tietääkseni koirien viettivalikoimaan ei kuulu viettiä, jonka viettipäämäärä olisi ovesta ulospääseminen. Jos tuota käytöstä nyt välttämättä haluaa jonkun vietin alle laittaa, niin laumavietin, mutta siinä koiran päämäärä on lauman koossapysyminen ja "laumanjohtajan" hyväksyntä.

(Jos kuitenkin tarkoitat termillä samaa kuin "väistäminen passiivisuuteen", niin sitä tuo kuvailemas toiminta ei todellakaan tarkoita, sillä siinä koira nimenomaan muuttuu asian x (esim. ohjaajan antama pakote) vuoksi passiiviseksi, eli lopettaa tekemisen)

Kuulostaa nyt kuitenkin siltä, että koirallasi on ainakin jokinasteinen eroahdistus -> yksinolon opettelusta löytyy oma ketjunsa tältäkin palstalta.

Mitä palkitsemiseen tulee, niin periaate nyt on varsin yksinkertainen, eli palkitset koiran silloin, kun se toimii haluamallasi tavalla. Ennen sitä, sinun täytyy tottakai tietää miten haluat koiran käyttäytyvän, jotta voit ajoittaa palkitsemisen oikeaan hetkeen.

Jos olet heitellyt koirallesi paljon keppejä, niin siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, että se sinulle niitä sitten kantaa, koska keppien hakeminen on siitä mukavaa ja se on aina aiemmin saanut sinut heittämään sille kepin kun se on sinulle sellaisen tuonut ts. olet palkinnut sitä kepin tuomisesta heittämällä sille keppiä.

Mikäli koira nyt siis stressaa koko ajan, niin ensinnäkin sille pitäisi opettaa, että yksin jääminen on ihan ok. Sinä tulet kyllä takaisin. Sen lisäksi koira tarvitsee sopivasti liikuntaa ja aivotyötä ja vastapainoksi tietenkin lepoa ja lisäksi sopivaa ruokaa. Saalisleikit, kuten keppien heittely tosiaan nostattavat koiran stressitasoa, joten keppien heittelyn voisi vähentää esim. yhteen kertaan viikossa ja korvata sen esim. jäljestyksen harjoittelulla, mikä vastaavasti taas rauhoittaa koiraa. Ruokailun puolesta, esim. luiden kaluaminen laskee koiran stressitasoa.

^ Siis on varmasti mahollista että olen tuon passiivisen väistämisen ymmärtänyt väärin. :)

Mutta eikö tuo kepin heittokin sitten ole sille stressaavaa jos se koko ajan haluaa päästä sen "pakenevan asian" eli kepin perään? Kun yleensähän tuo tekee sillai että se ei aina sitä keppiä mulle tuo vaan menee mun ohi ja jää jonnekin kauemmas. Elikä oon aina käseknyt sen luokse, tuomaan sen kepin mulle, että voisko tää just meinata että se näkee että sen on pakko tehdä tää asia eli tuoda se keppi? Aina välillä jos kauemmas ollaan menty heitteleen keppiä ja ollaan oltu kauan niin oon vettä ja vesikipon ottanut mukaan. Sitten koitan saada koiran juomaan, niin ei millään meinaa haluta vaan hakee aina sen kepin kun koitan sitä kipolle käskeä. Ja yleensä mun pitää itse olla kaukana kepistä ja olla paikoillaan että koira suostuu vettä kiposta juomaan. Heti jos liikahdan vaikka askeleenkin niin heti reagoi ja on hakemassa kepin. Ja jos se vaikka olis ihan vähän ehtinyt juomaan ja liikahdan, reagoi heti hakemalla sen kepin.. sitten kun en liikahda oon vaan paikoillaan niin juo sitten kauemmin. Sitten välillä jos kauan ollaan keppiä heitetty, ja menee makaan johonkin ja tulen silittämään niin heti olis nousemassa ja ottamassa sen kepin ja vissiin lähössä kauemmas. Eli vois todeta että se vois kepin peräs juosta ittensä vaikka kuoliaaks.

Mulla voi vähän nää selitykset olla huonoja ja kun olen just varmaan ymmärtänyt joitakin termejä väärin. Ja välillä kun koittaa jotain miettiä niin onkin kaikki ihan sotkuna päässä. :D

Mutta siis tosiaan nyt ollaan kuitenkin lähetty sillä että saatan kengät muuten vaan laittaa jalkaan yms. sillai että se alkaa ymmärtämään että sen ei tarvitse reagoida näihin kengän laittoihin, hupparin päälle laittoihin yms. Kun lähden ilman koiraa ulos, en kiinnitä sen käyttäytymiseen huomiota. Ja kun olen jossain ollut ja tulen kotiin, niin en kiinnitä siihen huomiota, vasta sitten kun on mennyt maate. Sitten kun lähen ulos sillai että otan koiran. Käsken sen istumaan ja ottamaan katsekontaktin, laitan pannan, jos alkaa heti levottomaksi ja ulisee niin en kiinnitä huomiota vaan ootan niin kauan että rauhottuu ja sitten lähetään ulos.

Ulkona sit olen pyrkinyt siihen että jos koira yrittää neuvoa reittiä niin pysähdyn, ja olen niin kauan että on tullut viereen, yleensä tuleekin aina vasemmalle puolen, välillä tosin kestää siinä tulemisessa. Mutta sitten jos sattuu haisteleen ja kulkee edellä niin saa tehdä niin että en rupee pysähteleen, mutta sitten kun ei enää haistele ja jos alkaa kulkee edellä eikä odoita niin sitten pysähdys. Oon koittanut aina kehua kun se haistelee jotain, eli ei kiinnitä huomiota pahemmin muihin asioihin. Yleensä se paljon sillai haisteleekin, mutta ehkä puolet lenkin ajasta sit on valppaana.

Esim voin vaikka kertoa tästä kun nyt tuossa jokunen aika sit käytiin lenkkillä:
Menin itse ovista ekoina. Kun päästiin ulos, yritti hieman vetää tai sillai koitti kulkea edelläni, pysähdyin ja tuli viereen. Kehuin, ja jatkettiin matkaa. Ja aina kun kulki hienosti vetämättä niin kehuin ja välillä heitin herkkupaloja. Ja sitten kun haistelikin maata niin aina kehuin välillä ja heitin herkkupalan. Tosin saako tässä jos se maata haistelee niin kehua sitä? Ettei sillä mene sekasin, että kun se haistelee sillä ei oo sitä kontaktia minuun ja sitten taas kun pitää välillä kontaktia niin saa herkun. Mutta jatketaan. Muutamassa risteyksessä (kuten yleensä aina) koittaa päättää suunnan. Eli jos vaikka tulee käännökset tien päässä vasemmalle ja oikealle, koira tällä hetkellä kävelee vasemmalla puolellani, ,saattaa alkaa ihan väkisin kiskoon niinkun viistoon eli kun haluaa sinne oikealle lähteä. Tähän oon sitten aina tehnyt, että kun se lähtee sinne toiseen suuntaan pysähdyn ja ootan että tulee takas viereen. Noniin, mutta matka jatkuu. Yhdessä vaiheessa näki koiran kauempana, koitin saada katsekontaktia ja sainkin aina hetkeksi, mutta vilkuili välillä toisen koiran suuntaan..MUTTA koirallani ei karvat noussut edes pystyyn, eikä haukkunut/murissut! Ainiin ja siitä vielä piti sanoa, että koirahan läähättki koko matkan paitsi niissä tilanteissa kun haisteli tai sain katsekontaktin hetkeksi.

Ja oon huomannu tässä että nytkin kun se tuossa makas rauhassa, kutsuin sen luokseni ja heitin herkkupalan ja silittelin sitä ja aloin kehumaan niin rupes heti läähättään ja oli hakemassa lelua.

Vuorisumu kirjoitti:
PampulainenKoira oppii koko ajan, koulutitpa sitä tietoisesti tai et eli koulutat koiraa koko ajan, halusitpa tai et, ihan sillä reagoitko sen toimintaan x vai et ja millä tavalla. Se on myös rauhallinen silloin kun se on rauhallinen ja that's it. Koiran voi varsin hyvin kouluttaa esim. rauhoittumaan käskystä.

Kyllähän minä sen tiedät että oppii.:) Moni ei vaan ota huomioon sitä että koira myös keskustelee koko ajan ja tekee johtopäätöksiä omistajan toiminnasta. Mielestäni aloittajan ei kannata sekoittaa eri metodeita. Valitsee suunnan, tekee suunnitelman ja alkaa noudattamaan itsevarmasti jotakin linjaa. Vaikkapa yhden kouluttajan avulla. Moni tie vie perille. Ei vaan kannata sekoittaa päätä sotkemalla johtajuutta ja kouluttamista niin kauan kun ei osaa eriyttää niitä toisistaan. Kun tiededään mitä on mikäkin(mikä on kouluttamista ja ja mikä omistajan asennetta), asiat nivoutuvat mukavasti yhteen ja tukevat toinen toisiaan.

Olen siis ehdottomasti positiivisen koulutuksen kannalla niin kauan kun puhutaan kouluttamisesta. Johtajuus on kuitenkin asenne, johon ei kannata koulutusta sotkea niin kauan kun johtajuus on hakusessa. Ei siis kannata yrittää olla johtaja jos ei pysty jokaisella askeleella todella olemaan sitä. Epävarma johtaja joka yrittää kovasti näyttää joltain, näyttää heikolta koiran mielestä.

Sijaistoiminnot kyseisellä koiralla johtuvat mielestäni siitä että omistaja on epävarma.

Passiivinen väistämiskyttäytyminen käynnistyy, kun koira esimerkiksi saa turpiinsa ja turpiin saaminen jatkuu vaikka koira on väistänyt aktiivisesti, toiminnan jatkuessa koira siirtyy passiiviseen väistämiskäyttäytymiseen, joka lamaannuttaa koiran. Aloittajan toiminnassa kyse ei ole siis siitä, oletan.

Osaisko joku selkeyttää tätä asiaa: kun kutsun koiran luokseni annan herkkupalan ja kehun, se näyttää stressaavan tilannetta kun silitän sitä haluaa pois ja välillä lähteekin hakeen lelun, välillä sit haukottelee ja läähättää. Elikä eikö sillä ole hyvä olla jos silitän sitä ja olen sen lähellä vaan tuntee olonsa stressaantuneeksi? :(

Anna sille vain makupala luoksetulon tottelemisesta. Ei koiraa välttämättä tarvitse silittää. Jos tahdot siihen kuitenkin koskea, hiero ja taputtele mielummin.

Selvä homma. Toivottavasti tuo koira nyt joskus pystyis ottaan rennosti. Kauheaa kun sitä nyt huomaa kuinka paljon se oikeasti stressaa ja aiemmin vaan luullut että normaalia käytöstä, niinkun just esim kun järsii itseään niin olettanut että sillä vaan kutiaa joku kohta tai kun ulkonakin jo kävelyvauhdissa alkaa läähätys että olis kuuma. :(

Pitäis vaan joku asiantunteva ihminen saada käymään kylässä joka näkis koiran käyttäytymiset niin sisällä kuin ulkonakin. Ja muutenkin ehkä omin silmin nähdä se että missä vaiheessa se herkku aina annetaan, tai sillai kun joissakin tilanteissa varmaan tarvii just tosi nopeasti antaa se palkkio. Mutta siinä se onkin kun en oikeastaan tunne ketään sellasia joilla iihan kunnon kokemus koirista ja sähköpostia laitoin ihan jollekin maksulliselle koirakouluttajalle joka tekee kotikäynnit vaan ei ole vastausta vielä kuulunut. :(

Vähän kun meinaa välillä olla sellasta että ei tiiä että tekeekö jossain tilanteessa oikein. Sitten vaikka palkitseekin jossain tietyssä tilanteessa ja myöhemmin samassa tilanteessa ei reagoikaan mitenkään koiran käytökseen. Niin eihän tuo koira varmaan sitten mitään selkoa saa, että miten sen nyt pitäis olla.

^Onhan sulla DAP jos seinässä? Se rauhoitti ainakin meillä mua hermostuneesti läähättäen seurannutta koiraa välittömästi, ja oli tosi iso apu sen rentoutumisen opettelussa.

Mitä tuo DAP tarkoittaa? En ole kuullut semmoisesta ikinä. :o

Kirjoitit että koira järsii itseään jatkuvasti samasta paikasta, haukottelee yms. Voiskos olla siis lihaskipuja, huonot lonkat, allergiaa tms. Sen tyyppiset asiat saa kyllä koirat käyttäytymään "oudosti", väistämään kosketusta ja järsimään/nuolemaan itseään.

^ Tuokin kyllä mahdollista. Tuolla nimittäin on hammasoperaatio tässä muutamien viikkojen päästä joten varmaan tuosta hampaastakin sitä kipua voi säteillä. :/ Täytyy jossain vaiheessa lääkärillä käyttää ihan noissa kaikissa kuvauksissa yms. jotta sitten olis se selvyys että koira on terve. Vaikka kyllähän tuo siis syö ja juo normaalisti ja on pirteä tapaus.