Koirat.com

Niinno mun mielestä se on nimenomaan paras keino mikä omalle koiralle toimii ja tietysti henkilölle itselleen. Minä olen henkilönä sellainen että mä en kertakaikkiaan jaksais joka lenkille varustautua leluilla tai nameilla jotta päästään nätisti koiran ohi, tai että mun pitää opettaa koira ensin hyppimään ja sitten ei hyppimään jotta se ymmärtäisi näiden erot.
Molemmat omat koirani ovat oppineet että jos hyppää ja ärähdän - se ei ollut sallittua ja eivät toista tätä.
Kerron myös jos en pidä jostain käytösmallista - mm. komentaminen/haukkuminen ovikellolle. Kiellän /ärähdän ja toiminta loppuu. Sitten jos eritoten opetan koiraa esim. istumaan tai kulkemaan tien toista reunaa niin kehun tai palkkaan muuten. Useimmiten istuminen opetellaan pentuna kun odotetaan ruokaa/ulospääsyä ja tien reunassa kulkemisen olen opettanut vaan ohjaamalla koiran sinne ja sanon "REUNA, hyvä".
Taitaa olla temput (kieri,tanssi,maahan) ainoita joissa olen tarkoituksenmukaisesti palkannut sillä namilla.. Luoksetulossakin mulla palkkana on aina kehu tai sit vaikka se pallo/keppi.
Eli tämä tuskin on elämää kummallisempaa, meiltä vaan puuttuu jatkuva ehdollistaminen kaikkiin asentojen yksityiskohtiin. Mulle on sama meneekö se koira ohi kaula vinossa omistajaa tuijottaen vai meneekö se vaan ohi, pääasia että se menee ja pitää kuononsa kiinni.

Ehdollistamistahan sekin on kun koira saa pos. rankun (ärähdys) ja lopettaa toiminnan, josta seuraa omistajan "hyväksyntä" tai miten sen nyt paremmin sanois, anyway negatiivinen vahviste.
Täysin samaa asiaa ja teoriaa, toiset vaan käyttää naksuja ja nameja, toiset ärähdystä/nyppäisyä ja "rangaistuksen poistoa". Tulkinnat vaan on vähän erilaisia riippuen "metodista".

Muoks. Niin ja tosiaan tuon "namin" voi lukea myös leluna/keppinä/kehuna/hellyytenä/lumipallona/porkkanana tai minä tahansa muuna, mitä koira pitää palkkana. Meillä käytetään eniten nameja, koska sekopää-sheltti menee ihan kierroksille leikeistä ja isosisko taas ei välitä leluista, mutta sitä motivoi ruoka.

Noona kirjoitti:

Ehdollistamistahan sekin on kun koira saa pos. rankun (ärähdys) ja lopettaa toiminnan, josta seuraa omistajan "hyväksyntä" tai miten sen nyt paremmin sanois, anyway negatiivinen vahviste.
Täysin samaa asiaa ja teoriaa, toiset vaan käyttää naksuja ja nameja, toiset ärähdystä/nyppäisyä ja "rangaistuksen poistoa". Tulkinnat vaan on vähän erilaisia riippuen "metodista".

Muoks. Niin ja tosiaan tuon "namin" voi lukea myös leluna/keppinä/kehuna/hellyytenä/lumipallona/porkkanana tai minä tahansa muuna, mitä koira pitää palkkana. Meillä käytetään eniten nameja, koska sekopää-sheltti menee ihan kierroksille leikeistä ja isosisko taas ei välitä leluista, mutta sitä motivoi ruoka.

Toki mut tarkoitin tällä ehdollistamisella sitä tarkoituksenmukaista PELKKÄÄ positiivista tapaa, jolla ei kerrota koiralle kun se tekee väärin vaan se jätetään huomiotta - annetaan oikeasta käytöksestä palkka. Mun mielestä on tärkeää kertoa koiralle myös millon se tekee väärin ja mitä käytöstä ei hyväksytä.

Musta muutenkin tuntuu että monesti puhutaan samoista asioista mutta tehdään ne hieman eritavalla. Kuten tästä ohittamisesta, toiset imuttaa koiransa toisesta ohi namilla tai lelulla - mä en taas itse näe tätä "järkevänä" koska siinä herkästi palkataan väärästä asiasta ja siks toisekseen koiran täytyy pystyä kävelemään toisen ohi muutenkin! Toissapäivänä viimeksi näin saku-nartun joka ohitti meidät - se imutettiin namilla ohi (meni varmaan 5 namia ohituksen aikana) ja koira oli kokoajan häntä ja karvat pystyssä tuijottaen meidän koiraa. Eikös tässä vahvisteta juuri sitä kyttäysmielialaa? Jatkuvasta palkastakin pitäs joskus päästä eroon ja palkkana jatkossa toimii "hyvä".

Meillä tota neitiä ei voi palkata millään, se menee kaikesta kierroksille.. Nami kädessä jos erehdyn olemaan niin tekee kaikki temput putkeen ja riehuu.. Helpommin sujuu ohituskin kun sanoo vaan "ei".. Luoksetulossa neidille on aina riittänyt vaan rapsut ja kehu.
Mitä tohon sakuun tulee niin sille samoin, ainoa että luoksetuloa "reenaan" mettässä samalla kun viskon keppiä. "Hae keppi, hienoo! .. Tuo TÄNNE!" " Hyvä poika" ja uusi heitto. Mutta toikin tulee kyllä jos käsken vaan luokse ja laitan kiinni, koskaan ei ole jäänyt lällättämään.

Ja mikään ei ole niin rasittavaa kun eräs nainen joka opettaa koiraansa ohittamaan vinkulelun avulla. Juoksevat ohi ja nainen vinguttaa lelua, toi meidän jätkähän menee ihan kierroksille siitä vinkulelusta.

Koskaan ei oo mikään hyvin

Maiza kirjoitti:

Minä olen henkilönä sellainen että mä en kertakaikkiaan jaksais joka lenkille varustautua leluilla tai nameilla jotta päästään nätisti koiran ohi, tai että mun pitää opettaa koira ensin hyppimään ja sitten ei hyppimään jotta se ymmärtäisi näiden erot.

Tollaisesta metodista en ole vielä kuullutkaan että koira pitäisi opettaa hyppimään että se osaisi olla hyppimättä? Mielestäni yksinkertaisempaa tehdä epätoivotusta käytöksestä kannattamatonta. Mä en myöskään koe hirmuisen rasittava kanniskella taskussani paria nappulan murusta lenkille lähtiessäni. Kun koira OSAA jonkin asian x, on parempikin palkita epäsäännöllisesti. Koiran motivaatiota lisää se, ettei se tiedä koska "päävoitto" tulee. Kehua toki voi joka kerta.

Maiza kirjoitti:

myös jos en pidä jostain käytösmallista - mm. komentaminen/haukkuminen ovikellolle. Kiellän /ärähdän ja toiminta loppuu.

Hienoa jos teillä toimii näin. Mä voisin karjua tuolle snautseriterrieeririlleni vaikka kitapurjeet lepattaen, purkittaa ja soittaa torvea eikä se vaikuttaisi siihen pätkääkään. Helpommaksi olen katsonut opettaa vaihtoehtoisen toimintatavan. Ovikellosta saa ilmoittaa, hyvä, mutta sitten on syytä hakeutua omalle paikalleen odottamaan lisäohjeita.

Mua huvittaa eniten tässä johtajuusteoriat vs. käyttäytymistieteisiin perustuva lähestyminen - keskustelussa se, että monessa asiassa toiset puhuvat aidasta ja toiset seipäästä. Esim. monet eivät ymmärrä vaikkapa ärähdyksen/remmistä nyppäisyn olevan ihan puhdas positiivinen rankaisu. Tai selätyksen olevan yhdistelmä positiivista rankaisua (koira painetaan maahan = pos. rank.) ja negatiivista vahvistetta (koiran "alistuttua" paine otetaan pois = neg. vahviste). Johtajuusteoriaan turvaavat siis pääsääntöisesti samaan rankaisujen ja vahvisteiden nelikenttään kuin me "kukkahatutkin", painottaen vain eri kohtia.

Itseäni häiritsee nyt hiukan yksi asia eli tuo selättäminen. Meillä tuo ainakin perustuu siihen toisen koiran haluun alistua toiselle, ei siis fyysiseen voiman käyttöön. Leikkiessä ne kyllä retuuttavat toisiaan niskasta ja kurkusta, mutta se selälläänkin oleva voi hallita sitä leikkiä. Meillä esim. tuo narttu on mieluummin selällään ja napsii sieltä potkien samalla. Kuitenkin loppupeleissä se on se, joka päättää asioista.

Olen minäkin pistänyt tuon uroksen pentuna selälleen, kun se veti sen päiväiset kierrokset ja yritti repiä farkut kappaleiksi. Tuo selällään piteleminen oli kuitenkin se ainut asento, jossa sain sitä pideltyä aloillaan ilman että se pääsi minua pureskelemaan. Tätäkin käytin vain koiran rauhoittamiseen. Se tosin tehosi siinä määrin, että pentu ei enää roikkunut lahkeissa koko aikaa. En kuitenkaan näe alistaneeni, vaan vain laskeneeni ne kierrokset alas.

On minuakin neuvottu pistämään meidän ensimmäistä narttua selälleen, se kun tykkäsi tehdä omiaan agility-treeneissä. En kuitenkaan nähnyt tuolla väkisin maassa pidolla olevan mitään vaikutusta asiaan. Koira käskettiin vapauttaa, kun se nuoleskelee huuliaan.

Eli siis mitä yritän sanoa on se, että minun mielestäni selättäminen toimii alistavana vain silloin, kun koira itse kellahtaa selälleen ilman, että sitä pitää väkisin sinne painaa.

Rebel ; Näitäkin neuvoja olen kuullut että jos koira hyppii, se sana pitää opettaa sille jotta voi kieltää hyppimisen. Makes no sense, kyl mulla koirat ymmärtää jos ärähdän että se nyt ei ollu ihan toivottua. Jos olisin noissa tilanteissa huomiotta niin toi saku olis ainakin kaatanut mut sata kertaa enkä näin raskaana halua ottaa mitään riskiä että toi pomppii mun mahaa vasten.

Mun mielestä taas on hankalaa kanniskella niitä namuja/leluja koska täällä tulee lenkin aikana kieltämättä 20 koiraa vastaan ja noita on mulla usein kaksi. Koen helpommaksi kieltää noita tuijottamasta kun leikkiä jotain väkkyrää kun toinen koira on 67cm korkee ja toinen 30cm.. Muutenkin tuntuu olevan hankalaa tollasen japsin namittaminen selkä kipeenä.

Ja mun koirille ainakin riittää hyvin pitkälle se kehukin, ei ne tartte sitä lelua/namia arkipäiväsissä tilanteissa. En ymmärrä että eikö kukaan oikeasti usko sitä että näinkin saa koiran toimimaan, mulla on useita ihmisiä koirineen tämän tarpeentullen osoittamassa.

Ja mitä tulee ovikelloon tai mihin tahansa niin noi mun koirat nyt vaan KUUNTELEE mua oli tilanne mikä tahansa. Mitä nyt toi murkkuikänen kokeilee, mut tyhmähän semmonen koira on joka ei koskaan kokeile.

Tämä nyt on toiminut meillä ja todella monella muulla tutullani, joten voisiko olla mahdollista että tämäKIN toimii oikein tehtynä, siinä missä joillekin toimii pelkkä pos.vahvistaminen?

Kiazi kirjoitti:


Olen minäkin pistänyt tuon uroksen pentuna selälleen, kun se veti sen päiväiset kierrokset ja yritti repiä farkut kappaleiksi. Tuo selällään piteleminen oli kuitenkin se ainut asento, jossa sain sitä pideltyä aloillaan ilman että se pääsi minua pureskelemaan. Tätäkin käytin vain koiran rauhoittamiseen. Se tosin tehosi siinä määrin, että pentu ei enää roikkunut lahkeissa koko aikaa. En kuitenkaan näe alistaneeni, vaan vain laskeneeni ne kierrokset alas.

Tässä on taas kyse mielestäni siitä aidasta ja aidanseipäästä. Itsekin olen ylikierroksille mennyttä pentua pidellyt aloillaan kunnes se rauhoittuu, eikä tällä siis ole mitään tekemistä jonkun mystisen hierarkian kannalta. Samoin pentukoirille yleensäkin pyrin opettamaan, että kun pidetään kiinni/ollaan sylissä, riehumalla ei pääse minnekään. Sylistä pääsee pois vain rauhoittumalla. Tälläkin pyrin siihen, että jo pennusta koira oppii, että voi vaikuttaa minun tekemisiini omalla käytöksellään.

Kiazi kirjoitti:

On minuakin neuvottu pistämään meidän ensimmäistä narttua selälleen, se kun tykkäsi tehdä omiaan agility-treeneissä. En kuitenkaan nähnyt tuolla väkisin maassa pidolla olevan mitään vaikutusta asiaan. Koira käskettiin vapauttaa, kun se nuoleskelee huuliaan.

Aikamoisia ohjeita..vielä AGILITY treeneissä..Huh.