Koirat.com

Meillä ei pennulla tunnu ruoka maistuvan. Syö vähän, närppii nappuloitansa aina muutaman, jauheliha ei kelvannut ollenkaan ja noi nappulat on kuitenkin samoja Royal Caninin mitä on kasvattajallakin syönyt, samoin jauhelihaa on siellä maistanut. On toki saanut nameja palkkiona jonkun verran, eli eikö sillä sitten vaan ole nälkä, vai onko uuteen kotiin asettuminen ja pitkä lentomatka pistänyt Sisun pään niin sekaisin, ettei ruoka maita.. :O missä vaiheessa tästä syömättömyydestä olisi syytä ryhtyä huolestumaan?

Energiaa sillä kyllä piisaa hereilläoloaikana ihan riittämiin, eli ei ole apaattinen tms, mutta nukkuu toki usean tunnin päikkäreitä useasti päivässä.

Heippa!

Saisikos 10 viikkoisen corgin omistaja liittyä keskusteluun? ;) Täällä asustaa sellainen vintiö että varmasti tekisi hyvää vaihdella kokemuksia ja kuulumisia tuon pojan kommelluksista. Tosiaan Maxim on sunnuntaina 10vko täyttänyt Welsh Corgi Pembroke uros, tullut meille kolmisen viikkoa sitten. Riiviöhän se on.. kaikkea on kiva pureskella ja kissan kanssa on kiva painia ;)

http://www.koirat.com/kuva/maxim_10_vko_78980

^^ Ihan hyvin pentu voi oireilla vielä matkaa ja uutta kotia. Pari päivää voit varmasti huoletta seurata. Ei yksikään koira ole tehnyt niin totaalista nälkälakkoa, että olisi siihen kuollut. Meillä tahtoi olla ruokahaluttomuutta pari päivää sitten, kun kotiutumisesta oli mennyt parisen viikkoa. Teeskentelin syöväni vuorollani samasta kiposta kuin pentu ja kas, ruoka alkoi maittaa hyvällä ruokahalulla. Mä olin kans alkuun ihmeissäni nukkumisen määrästä, mutta parin tunnin päikkärit ovat ihan normaalit. Ja niiden päälle voi nukkua toiset parin tunnin päikkärit, jos vähän touhuaa välissä...

Meillä lähestyy ensimmäinen madotus kotioloissa. Pitäisi saada pentu punnittua järkevästi. Riittääköhän tarkkuudeksi sylipunnitus hankilövaakalla?

Mustissa ja Mirrissä on monesti vaaka. Mä myös livahdin eläinlääkäriin punnitsemaan. Mutta jos ei pääse niin varmasti tuloksen saa ihan sylissä punnitsemallakin.

Tack! Kokeilemme sylipunnitusta, kun M&M-käynti on ohjelmassa vasta ensi viikolla.

mannaa, kiitos rohkaisusta. Niinhän se kai on, ettei pentu itseään nälkään tapa, mutta pahaa se tekee silti katsoa vierestä kun yks vaan näykkii ruokaansa. Kamalia epävarmuuden hetkiä omassa päässä, varmaan hyvää treenausta vanhemmuuteen..

Meillä ruoan kanssa ei ole ollut ongelmia (corgi kun on, niin menee vaikka pikkukivet jos niitä tarjoaisi..), mutta nukkumisen määrä yllätti kyllä itsenikin. Ihan vasta tulleena tuntui että sammahteli jatkuvasti :') Nyt vähentynyt kun on oppinut nukkumaan yönsä kunnolla, päivisin nukkuu kun olen töissä, illalla nopeat pikapäikkärit saattaa vauhdissa kiskaista ennen yöunia.

Onko teillä kokeiltu kynsien leikkuuta? Meillä muuten tosi reipas pentu, mutta arvaapa kun kynsileikkurit naksahtaa, niin kiljuu kun pieni sika

Mä leikkaan tassukarvat ja kynnet kerran viikossa. Aluksi pentu rimpuilee, mutta lopulta nukahtaa syliin, kun hommaa hoidetaan. Teen yleensä peräkkäisinä päivinä ja reippaasti vain kaikki tassut kerrallaan. Leikkaan sen verran vähän, että voin olla varma, etten leikkaa kynnen ytimeen. Vaikka pentu aluksi ulvoo pelkät sakset nähdessään, annan ulvoa. Homma hoidetaan joka tapauksessa. Leikkaan kynnet ja karvat silloin, kun pentu on menossa omalle pedille nukkumaan. Silloin tiedän sen olevan taatusti kyllin väsynyt kyseiseen operaatioon.

Meidän pentu pistää ihan kunnon rähinän päälle hyvin herkästi. Tänään aamulla kun hoidin sen tassussa olevaa haavaa niin tuo päätti ettei siihen saa koskea. Siinä sit oli sentin päässä mun naamasta hampaat irvessä rähjäävää koiranpentua... Menin lattialle istumaan, pentu selälleen haarojen väliin ja toinen jalka pennun yli jotta pysyi otteessa. Rauhoitin siihen ja tassu hoidettiin.

Joo se täytyy ottaa vaan sakset ja tassu käteen ja alkaa leikkelee :D

Hohhoi tänä aamuna olikin löysä vatsa/oksennusaamu.. aina niin mukava herätä siihen ääneen kun koira oksentaa
Kuitenkin vipeltää ihan normaalisti, painii kisun kanssa ja ruoka uppoaa normaaliin tapaan. Eipä taida olla mitään vatsanpurua kummempia

Pitää varmaan siirtyä tänne kun Väpä on ollut kotona jo viikon. Tämä on vähän tämmöinen pohdiskelijatyyppi. Metsässä viipottaa kauheaa vauhtia, mutta kävelytiellä tassutellaan rauhakseen ja jäädään istuskellen katsomaan maailman menoa. Mitään se ei kyllä pelkää, kunhan tarkkailee kiinnostuneena kaikkea ohikulkevaa. Tänään mentiin pieni matka bussissa ja parin minuutin jälkeen Väpä vetelikin jo sikeitä. Mahtavaa, ei tarvitse enää pohtia kuinka pärjätään pidempi reissu ensi viikolla!

Me ollaan leikattu kynnet pari kertaa namujen voimalla. Ei tämä taida edes huomata prosessia. Köllöttelee sylissä ja nyhtää nyrkistä namia. Vaikka leikkaan ihan pieniä paloja, nirhaisin kerran verikynttä. Sekin jäi huomaamatta kun homma jatkui normaalisti.

_Kisse_ kirjoitti:

Joo se täytyy ottaa vaan sakset ja tassu käteen ja alkaa leikkelee :D

Hohhoi tänä aamuna olikin löysä vatsa/oksennusaamu.. aina niin mukava herätä siihen ääneen kun koira oksentaa
Kuitenkin vipeltää ihan normaalisti, painii kisun kanssa ja ruoka uppoaa normaaliin tapaan. Eipä taida olla mitään vatsanpurua kummempia

Ettei vaan tyhjää mahaa oksentais? Jos oksennus on kellertävää ja vaahtomaista, niin se on sappinestettä eli toisinsanoen pitäisi ruokkia hieman aikaisemmin, ettei oksennusta tule.

Vatsakin oli kaverilla aika löysällä kylläkin. Ruoan saa aina samaan aikaan aamuisinkin, mutta voi tietenkin johtua tyhjästä vatsasta. Toisinaan köhii ja kakoo kun juo liian nopeasti ja paljon vettä, ahne porsas..

Oksua en ehtinyt edes nähdä kun kaveri veti sen takaisin kitusiinsa, voi nami..

Meillä on pennun kanssa "tyttöjen hetki", silloin kun harjaan tai leikkaan kynsiä. Luulaatikolta haetaan uus luu, joskus jopa pentu saa valita, "kumman otat"? Asetutaan olkkarin lattialle, pentu puree luuta ja minä operoin.

Jos oisin käyttänyt taktiikkaa "nehän leikataan", mä luulen että tämän pennun mielestä moinen olisi vieläkin supermukava! leikki.

Äsken pihalla Väpä tutkaili pusikkoa ja luoksekutsuttaessa viipotti iloisesti luokse ja tiputti eteeni hiirenraadon. Onneksi se on niin namujensa perään, että ei tainnut tajuta mikä aarre sillä olikaan ja suu piti tyhjentää palkan syömistä varten. Kannoin sen raadolta pari metriä ja jatkettiin iloisesti matkaa ja raato unohtui sinne. Tuli vaan mieleen, että olisikohan tuo tilanne ollut kannattavampaa hoitaa jollain muulla tavalla?

^ Nami! Siinä snausteri pääsi hivenen toteuttamaan alkuperäistä käyttötarkoitustaan.

^ Nami tosiaan! Katsotaan kuinka rottakoiran vaistot heräävät ensi viikolla jos päästään mökkeilemään. Hiirillä on mukavana tapana pitää mökkiä talviasuntona.

Eläinlääkärissä jouduttiin tänään käymään kun ei ripulointi loppunut. Nesteytys ja maitohapot messiin, johtui todennäköisesti uudesta ruoasta johon oltiin juuri vaihdettu tai sitten saanut kitusiinsa jotain ulkoa. Noh, näillä mennään.

Onkos täällä pentujen omistajilla muita koiria/lemmikkejä? Miten tulevat toimeen? Meillä reilu 1v maatiaiskissa, jonka kanssa vetävät leikkiä ihan jatkuvasti kamalat painit joka ilta.

Meillä menee nyt nuo yksinolot todella hyvin, on mennyt jo pitkään oikeastaan. Muutama viikko sitten siis panikoin tuota yksinoloasiaa täällä..

Muutenkin kaikki stressi ja ahdistus tuosta pennusta hävisi saman tien kun tajusin että se pärjää yksinkin. Nyt voin sitten nauttia tuosta pentuajasta, vaikka aina välillä tuo koetteleekin hermoja.

Ja yksi asia, missä tuo on aivan huippu! Hiljainen! Ehkä kerran päivässä haukahtaa, jos edes sitä. Viime viikonloppuna mökillä ollessamme haukkui vähän enemmän, kun koitti komentaa mua ulkona leikkimään.

Ja ensimmäinen rokotus ensi viikolla.. Hui. Pitää vielä treenailla tuota pöydällä oloa.

_Kisse_ kirjoitti:

Onkos täällä pentujen omistajilla muita koiria/lemmikkejä? Miten tulevat toimeen? Meillä reilu 1v maatiaiskissa, jonka kanssa vetävät leikkiä ihan jatkuvasti kamalat painit joka ilta.

Meillä on kotona tuo isompi dalmis Rölli, jota Ronja härnää ja kiusaa aika paljon Rölli on tosi kärsivällinen ja kiltti eikä ärähdä turhaan, mutta osaa kyllä sanoa koska riittää. Nykyään joutuukin sanoa vähän kovemmin kun ei pentu oikein meinaa uskoa. Hyvin tulevat juttuun keskenään, ovat kuin paita ja peppu. Ronjan tultua taloon, Rölli "mökötti" kaksi ensimmäistä päivää, ei ottanut mitään kontaktia pentuun, rähisi sen pois läheltä eikä sietänyt sitä ollenkaan.

Mutta on se Ronja ihana! Eilen metsässä tuli kunnon häiriötreenit kun puoli Helsinkiä oli lähtenyt Hallainvuoreen nauttimaan kauniista säästä. Ronja tuli aina luokse kutsuttaessa ja oli muutenkin oikea murunen.