Koirat.com

Reppis, samalla lailla se kokovaihtelu pentujen kesken on normaalia ku ihmisillä sisarusten välillä. :) Kokoon vaikuttaa niin moni geeni, et pentueisiin voi syntyä monen kokosia koiria, varsinkin roduissa, joissa kokovaihtelua on paljon. Alissa on 43-senttinen jättisheltti, molemmat siskot tietääkseni alle 35-senttisiä ja painaa varmaan puolet Allua vähemmän.

^ Niin no, tottahan tuo on. Eihän sitä maalaisjärkeä tajua käyttää, ei.

Aapo taas on jäänyt ainakin vielä tähän mennessä aika pieneksi labbis-urokseksi. Siitä povattiin isoa koska sen isäkin on kuulemma iso. Ja isän jälkeläisistä monet urokset on isoja. Aapo on nyt noin 33-34kg ja aika sirpakka urokseksi. Lihasta on kyllä eli on ihan hyvän näköinen, mutta silti aika pikkanen jotenkin. En tiedä mitä muut siitä ajattelee, voi olla että mun silmä on tottunut niin Taaviin joka taas on mun mielestä iso koska se on korkee uros. Ja Aapo on sen rinnalla pieni. Taavi painaa myös sen 33kg eli ei oo painolla pilattu, mutta mun mielestä se on iso silti. Ei siis läski vaan jotenkin iso muuten. Aapo saattaa siis olla ihan normi labbis, mutta koska silmä on tottunut kattelemaan tota toista niin sen takia se on mun päässäni pieni

Massaahan tuolle varmaan vielä kertyy, hitaasti mutta varmasti, valmis se ei ole lähellekään vielä. Pääkin on vielä ihan vauvan pää ja jotkut eleet on vielä ihan pentumaisia. Vaikka pää on saanut viime aikoina aikuismaisia piirteitä sekin, niin silti se on vauvamainen vieläkin. Ehkä se siitä aikuistuu kropaltaan joskus.. järjen kanssa voi kestää sit vähän kauemmin

Laku on nyt pallien poistossa.Haen sen 11.30 eläinlääkäristä.Millaikohan sen luonne mahtaa muuttua. vähän hirvittää kun jos siitä tulee vielä ahneempi ruuan suhteen ja luultavasti nyt sit tämän jälkeen pitää antaa vähemmän ruokaa. Sillai olen vähän netistä lukenut että kastraation jälkeen energiantarve vähenee.Ja kun Lakulla jo noin muutenkin ihan hyvä ruokahalu

Eläinlääkärissä oli lakun mielestä epäilyttävää,vähän vuh vutteli siellä,mut pian simahti kun unilääke annettiin.Toivottavasti kaikki menee hyvin!

Ei Ana mun silmään ainakaan näytä pulleelta, ja jos kylkiluut tuntuu ja koira on eloisa ja jaksaa, on varmasti ihan hyvässä kunnossa. Odotan, että koskahan meille tulee se hetki, kun alan murehtia Pennyn pulskistumisesta... Tähän mennessä lähinnä olen ollut huolissaan, kun se on niin rimpula. Tosin kasvattaja sanoi, että on juuri sopivassa kunnossa, eli mennään samalla ruoka- ja liikuntasysteemillä nyt ja kysellään sitten kuukauden päästä uudestaan. Mielummin hoikka kuin pullukka, ainakin mun mielestä!

En tiedä, kirjoitinko täällä siitä, kun Penny jäi ison koiran jalkoihin koirapuistossa? No, joka tapauksessa sen jälkeenhän se on ollut todella varovainen isojen koirien kanssa. Ei ole oikeastaan edes luvan kanssa pyrkinyt moikkaamaan niitä, ja puistossa ei uskalla kenenkään isomman kanssa alkaa leikkimään, mikä tietysti on sinänsä vähän huono, kun Penny on yleensä puiston pienimpiä, vaikka mentäisiin ihan pienten puolelle. Eilen testattiin, miten kaverin belgi ja Penny tulis juttuun. Belgi oli aluksi hihnassa, eikä Penny uskaltanut mennä kuin parin metrin päästä katsomaan, ja heti kun belgi liikahti, Penny sinkos salamannopeesti kauemmas. Aina, kun Penny meni lähelle belgiä, kehuin sitä, ja kun hakeutui mun luo, käveltiin yhdessä kohti belgiä. En tiedä, toiminko minkään oppien mukaan oikein, mutta jälleen Penny pikkuhiljaa rentoutui, ja sitten uskallettiin päästää belgikin irti. Lopulta ne telmivätkin ihan mukavasti keskenään, eikä Penny enää hakenut turvapaikkaa mun jaloista Ja kumma kyllä, samaisen kaverin bouvierin pennun kanssa Penny kyllä leikkii, vaikka kyseinen pentu on jo noin 4 kertaa Pennyn kokoinen. Johtuu kai siitä, että ovat leikkineet aiemminkin yhdessä, ja kun tuo on vielä pentu, niin uskoo Pennyn pienimmänkin komennuksen.

Musta on hauskaa, kuinka paljon pentuesisarusten koot voi vaihdella. Aadalla on neljä sisarusta ja ne on kaikki ihan erilaisia rakenteeltaan. Aada on korkeajalkainen ja kevytrakenteinen, säkä noin 29cm ja paino 6kg, sitten taas sen sisko on yli 30cm ja paljon rotevampi, painaa 8kg. Sitten siinä pentueessa syntyi kaksi urosta, joista toisesta tuli matala, säältään jotain Aadan luokkaa, mutta tosi roteva ja toisesta korkea ja roteva. Nää urokset painoi noin 12kg. Se yksi narttu taas on vähän pitkulaisempi ja ihan eri näköinen kuin noi muut.

Kasvattaja oli joskus näiden pentuaikaan miettinyt, että olisi kiva viedä joskus kasvattajaluokkaan nämä esiintymään, mutta enää ei voisi harkitakaan, hyvä kun saman rotuisiksi tunnistaa :D Aadaa luullaan edelleen usein parsonin pennuksi ja sen sitä rotevaa veljeä varmaan joksikin sekoitukseksi. Se on oikeasti beaglen kokoinen...

Miun koiran kasvattajalla on pentue, jossa isoimman ja pienimmän sisaruksen välillä on 15 cm korkeuseroa. Hajonta voi siis tosiaankin olla aika suurta.

Meidän blondi oppi viimein antamaan tassua. Nyt on siitä niiiiiin innoissaan, että pieni paimen tarjoaa sitä aina! "Maahan" -'Tassu?' "Sivulle" '-Tassu?' "Istu" -'Tassu?'

Meillä kans on niin, että jos mulla on nami kädessä eikä mitään tapahdu niin tuo istuu ja alkaa läpsiä tassulla

Ensinnäkin täytyy sanoa että ihanaa että täällä on tämä keskustelu! En siis aiemmin ole tätä seuraillut, mutta luettuani tämän läpi olen hyvin onnellinen, koska kaikilla muilla on näköjään ihan samanlaisia kommelluksia ja pään seinään hakkaamisia mitä täälläkin
Jään siis kyllä seuraamaan, 11 kuukautta vanha Unto tosiaankin on välillä melkoinen teinimutantti

Meillä oli elokuulla oikea känkkäränkkävaihe, tuntui välillä ettei tule mistään mitään. Mutta toki silloinkin oli hyviä hetkiä, vaikka riehumista ja aivot narikkaan-menoa olikin tooooosi usein. Unto myös nylkytti omaa peittoaan aivan järkyttävästi, ja lopultahan sekin piti siis ottaa pois.
Syyskuun alussa tilanne kuitenkin rauhoittui ja nylkytyskin loppui, eikä hepuleitakaan juuri tullut. Nyt on ollut taas reilu viikko vähän haastavampaa, mutta jospa sekin menisi pian taas ohi.

Keskustelitte myös koirien painosta, ja jollakin oli poikkeuksellisen painava koira rodun suositukseen nähden. Untohan on myös tosi iso labbis ja erittäin jämäkkä, tynnyrimalli. Ei siis siro ja solakka. Monet sanoo että onpas lihava, ja monesti olen miettinytkin että olenko oikeasti sokea. Mutta Unton isä on ihan samanlainen, tosi iso ja raamikas, rintakehä on ihan valtava. Ja Untossakaan ei kyllä läskiä ole, että se vaan on yksinkertaisesti niin iso ja jämäkkä. Ja toisten mielestä siis lihava. Nyt alan ehkä päästä yli jo näistä tuskailuistani, koska luotan silmiini, kasvattajaan ja eläinlääkäriin, joiden mukaan koira on aivan normaali. Tosi ärsyttävää vain kun monet aina jaksaa huomautella, etenkin sellaiset joilla ei juuri omia koiria ole.

Tässä nyt ensimietteitä tältäkin suunnalta

^Paljonko Unto painaa? Ihan mielenkiinnosta kysyn kun mulla on nää kaks sirpakkaa 33-kiloista urosta täällä

Aapostahan on siis kasvattajkin sanonut että sais olla vähän pulskemmassa kunnossa.. mutta mä taas mieluummin pidän tällaisena kuin lihotan väkisin. Syö kuitenkin kuin hevonen ja vähän enemmänkin, kumpikin näistä, mutta ei nyt voi ihan älyttömiä määriä ruokaakaan antaa.

Mä oon kyllä niin iloinen tosta kuonokopasta ja siitä että Aapo on sen kanssa ollut nätisti kotona. Kerran on saanut jyrsittyä seinää se päässä, muuten ei mitään. On niin helpottavaa tulla kotiin kun tietää ettei koiralla ole vaaraa mistään syödystä esineestä tms. Ja ihana myös tulla siistiin kotiin kun ei mitään ole revitty mun poissaollessa. Jätän Aapon ilman koppaa yksin vain silloin kun käyn lähikaupassa tai silloin kun käyn Taavin kanssa lenkillä. Silloin se tietää kun jää portin taakse ihan yksin ja mä lähden Taavin kanssa, että tuun kohta takaisin eikä tee mitään. Mutta auta armias jos oon yli vartin pois niin että Taavikin on kotona niin takuuvarmasti Aapo on siinä ajassa jo syönyt jotain, vähintäänkin seinää tai kengän tai jotain muuta.

Viitaten tohon Saijen teinin touhuun.. Joppehan kans innokkaana tarjoo kaikkea, kun vieras tulee ja on jotain kädessä niin sehän menee kurre-asentoon töröttämään vaikka kuinka kauaks aikaa. (Havainnollistava kuva alla)

Toinen ehdoton mitä se tarjoaa on kuolema (kellahtaa kyljelleen). "Ai maahan? Voinks mä tehä näin? Ai istu? Muttaku NÄIN?" Ei sille välillä voi ku nauraa..

Meillä on kans melkosta kokovaihtelua näiden sisarusten välillä. Kerttu on ~43 senttinen miniaussie, kun taas siskolla on kokoa semmoset 55cm. Kerttu oli jo pentune muita pienempi, 7-viikkosena sillä oli painoa 3 kiloa ja sisaruksilla ainakin 3,4.

Meillä alkaa vissiin toistaiseksi olemaan pahin teinivaihe takana (ylihuomenna ikää 10kk), ainakin nyt vähän tuntuu siltä. Pöhinät ihmisiä kohtaan on nyt jääneet aika kivasti, ja vaikka pöhisemään rupeaisikin niin sen saa helposti takasin hallintaan. Voihan se teini sieltä nostaa vielä päätään, mutta nyt on kohtuullisen helppoa meidän yhteiselo. Ärsyttää vaan se, että koiria kohtaan tuo on resurssiaggre. Välillä ei mitään ongelmaa, normaalisti pystyy ruokkimaan koirat ihan samassa tilassa ja luut voivat olla lattialla, välillä se taas käy toisen koiran päälle ihan kunnolla jonkun likasen sukan takia.

^Oi, onpa Kerttu pieni! Sehän on sit ihan samankokonen ku Alissa. Mitä se painaa? Hassuu aatella noin pientä aussieta, ku on tottunu siskon Armiin, joka on 52 cm korkee ja painaa noin 23 kg.

Eepi, toukokuussa punnitessa oli 35 kiloa, sen jälkeen tulokset olleet sitä ja tätä kun kokoa alkaa olla jo turhan paljon sylipunnitukseen.Lähipäivänä tarkoitus punnita taas ihan tarkkaan, kerron sitten kunhan saan sen tuloksen. Mutta varmaankin painaa sen 45 kiloa jos yhtään osaan arvioida oikein.
Eli ihan mukava mötikkähän tuo on.

Tutuli: Sitähän me on Kertun siskon omistajan kanssa naurettu, että Kerttu on tommonen sheltin kokonen. Painoa sillä on päivästä riippuen suunnilleen 14,5kg.

Mä oon ollu meidän reissusta paluun jälkeen vähän huolissani Morin syömisestä ja painosta. Puntarille ei olla päästy, joten en tiedä sitten onko kiloja oikeasti kadonnut, vai onko se muuten vaan luikeron näköinen, mutta etenkin nyt kun pohjavillat läksi, niin napero näyttää aivan aliravitulta ja luut tuntuu musta liiankin selkeästi. Ruokaa se kyllä saa reilusti kolmesti päivässä, mutta se syö yleensä ehkä kahdesti jos sitäkään. Ollaan aina heitetty lattialle nappuloita kun lähetään pois, että se voisi meidän pissaollessa "metsästää" niitä eikä sitten kitisisi ja stressaisi yksinolosta. No ei, kun nyt on Mori tehnyt sitä, että ne samat nappulat on edelleen siellä lattialla ja syö ne vasta kun tullaan kotiin molemmat...

Mä sitten tossa eilen päätin, että nyt pistetään Morpan ruoat uusiksi ja tein sille jauhelihasta, kananmunista, porkkanasta ja kermaviilistä öljyn kera laatikon. Voin kertoa, etten oo ikinä nähny Morin syövän mitään niin suurella antaumuksella, kuin sen herkkulaatikon! Tästä lähin siis meillä syödään kotiruokaa nappuloiden lisäksi. Voi olla, että puolen vuoden päästä tuun sitten tänne kertomaan, että ollaan jollain dieetillä, kun oon syöttäny mun pupelolle niin paljon maittavaa herkkukotiruokaa, että se on pulskistunut muodottomaksi

^Voishan siltä vähentää ruokintakertoja kahteen jos ei syö kolmatta kertaa kuitenkaan? Monesti se auttaa siihen että alkaa ruoka uppoomaan. Meillä on Taavi itse vähentänyt itseltään yhden ruokintakerran nuorena. Eka alko hylkimään neljättä ateriaa, joten vähensin kolmeen, sit ei syönyt jossain vaiheessa enää kolmatta ruokaa niin vähensin kahteen ja aina sen yhden aterian vähentämisen jälkeen on ruoka uponnut ilman mitään ongelmia ja kuppiin ei ole koskaan jäänyt mitään. Nykyään kummatkin syö kaks kertaa päivässä. Se ettei koira syö on yleensä sen merkki ettei se tartte niin montaa ruokaa päivässä. Toiset tosin ei syö siltikään vaikka sais vaan kerran päivässä ruuan, mutta usein tosiaan itte alkavat hylkimään jos ateriakertoja on liikaa.

Aapo nyt söis vaikka 7 kertaa jos sille vaan antais, noin ahnetta koiraa en oo ennen nähnyt. Sillä on pohjaton nälkä ja kaikki ruokaakin muistuttava uppoaa mahaan. Taavi tulee hyvänä kakkosena perässä, ei ihan samalla viivalla Aapon kanssa, mutta melko lähellä kuitenkin, ikein kaks ahnetta possua.

Penny on taas pari päivää nirsoillut ruuan suhteen. Sillä menee näköjään kausissa tuo syöminen, välillä maistuu kaikki ja kokoajan, välillä ei kelpaa mikään. Lisäksi on nyt putsannut paikkojaan aika kiivaaseen tahtiin, ja tuossa viikonloppuna kaverin poikakoira oli vähän turhankin kiinnostunut Pennyn takapuolesta, eli tekisköhän jo toisia juoksujaan Mielestäni on pissannut nyt enemmän kuin aikaisemmin, mutta yleensä kyllä tekee vaan yhdet pisut per lenkki. Pitkällä lenkillä saattaa kuitenkin tehdä kahdet tai kolmetkin pissat, mitä normaalisti ei ole tehnyt. Pissaaminen kestää aika kauan, joten ensin mietin, että voiko olla infektio, mutta kun katsoin niin kyllä sieltä ihan normaalisti pissaa tulee, eikä näytä mitenkään hankalalta tai tuskaiselta. Se vaan tyhjentää koko rakon kerralla, pissaa tulee aikamoinen lammikko, niin kyllähän siinä kestää Minkä ikäisenä ja miten nopeasti ekoista juoksuista teidän nartut on aloittaneet toiset juoksut? Pennyhän juoksi viimeksi toukokuussa, ja ne olivat ekat, eli nyt olisi kohta 4,5kk kulunut aikaa siitä.

Eepi, kun tilanne on siis se, että mun mielestä tuo koissu näyttää muutenkin vähän laihalta tai sitten se vaan on tiputtanut niin paljon villoja, että puolet "mahasta" on kadonnut, mitä tosin epäilen. Nappulat menee vaihtelevasti aina alas, useimmiten saattanut jättää jopa kahdesti päivän aikana syömättä. Siksi rupesin itse noita kotiruokia sille valmistamaan siihen lisäksi, että saisi pelkkään nappulaan vaihtelua ja olisi herkullisempaakin koiralle. Nyt kun on pari päivää syöty nappulan lisäksi kotiruokaa, niin ruoka on mennyt alas ihan superpaljon paremmin ja Morilla on ihan selkeästi hinku päästä kupille ruoka-aikaan. Meidän nappulamäärä on muutenkin ollut suht pieni, joten huolestuin lähinnä siitä, että huonoimpina päivinä söi vain desin verran nappuloita. Aikaisemminhan (pelkällä nappulalla) kakka oli vaihtelevasti joko normaalia tai löysää ja haisi todella voimakkaalle, lisäksi kakkaa tuli joka lenkeillä yleensä vähintään kolmesti. Nyt jo parissa päivässä kakan koostumus on ollut tasaisempi, ettei joka toinen kakka ole vesiripulia jne. ja ei haisekaan enää niin pahalle.
Oon nyt siis miettiny myös tuon nappulamerkin vaihtamista (nyt syö Applawsin adult kanaa), mutta vastaavaa ei oikein tunnu löytyvän. Ehkä pitäisi kokeilla saman valmistajan lammasta, jos se olisi parempi. Että tää koiran ruokkiminenkin voi muuttua ydinfysiikaksi kun tarpeeksi kaikkea pähkäilee...