Koirat.com

Haussa olisi siis keskikokoinen taikka pienempikin seurakoira, mielellään sellainen joka ei mahdottomasti hauku/räksytä turhaan (eka kämppä luultavasti on rivi- tai kerrostaloasunto).
Ulkonäköön liittyen; EI PARTANAAMAA, niistä en tykkää yhtään =/

Kokemusta koirista on ehkä hieman enemmän kuin keskivertaisesti, itsellä ollut tässä samassa taloudessa viisi koiraa jo (kaksi toy-villakoiraa, kaksi siperianhuskyä ja malamuutti) plus tietty tuttujen, ystävien ja sukulaisten erinäisistä koirista kokemusta =)

Ihan just nyt en ole koiraa ottamassa, mutta kun tässä parin vuoden sisässä muutan omaan asuntoon niin kaveri ois kiva.

Kiitos jo valmiiksi vinkeistä! =)

Miten kysyn minulle sopivaa rotua?

Jotta toiset Koirat.com:laiset osaisivat paremmin suositella rotuja, tulee kysyjän viestistä selvitä ainakin seuraavat asiat:

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
¤ Lapsien määrä
¤ Aiemmat koirakokemukset
¤ Harrastustoiveet
¤ Turkkitoivomukset
¤ Minkä kokoinen koira
¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut

Vastaappa ensin yllä oleviin kysymyksiin jotta rotua olisi helpompi ehdottaa
Onnea rodun etsintään

Millähän keinoin voisin tuon ensimmäisen viestini poistaa (jos se on edes mahdollista) kun laitan nyt uuden ja yksityiskohtaisemman? =)

Voithan laittaa sen yksityiskohtaisemman viestin ihan vaan tän ketjun jatkoksi?

No nythän sen vasta tajusin sitte, ehdin jo laittaa uuden =/

Tässä vastaukset kopioituna.

Ainolai kirjoitti:

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
- Tarjottavana minulla olisi normaaleja reippaita kävelylenkkejä ja jossain vaiheessa isossa aitauksessa vapaana juoksua sekä kenties metsässä samoilua mökkeilyn yhteydessä.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
- Aion ottaa koiran luultavasti vasta kun parin vuoden sisässä (?) muutan omaan asuntoon, mikä sitten luultavasti onkin rivitalo- tai kerrostaloasunto, ei missään suuressa kaupungissa.

¤ Lapsien määrä
- Lapsia ei ole eikä kyllä heti ole tulossakaan.

¤ Aiemmat koirakokemukset
- Aiempia kokemuksia minulla on toy-villakoirista ja huskyista, sekä lähipiirin koirista (monia eri rotuja).

¤ Harrastustoiveet
- Koiran suhteen minulla ei ole mitään erityisiä harrastustoiveita. Toki koiran kanssa haluaisin leikkiä ja opettaa sille erilaisia "temppuja" eli ihan normaalia yhdessäoloa.

¤ Turkkitoivomukset
- Turkista ei mielellään saisi lähteä hirveästi karvaa ja aikaa kovin useille pesuille ei välttämättä ole.

¤ Minkä kokoinen koira
- Koira ei saisi olla liian suuri, keskikokoista taikka pienempää etsiskelen.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
- Metsästysviettiä ei tarvitse olla, tai muutakaan erityistä. Koiran olisi hyvä olla seurallinen, halukas oppimaan (ja sitä myöten helposti koulutettavissa) ja perusaktiivinen. Pieni itsepäisyys ei ole haitta.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
- Bretonia mietin aluksi (hyvän kokoinen ja kaverin bretoni myös luonteeltaan mukava), mutta kenties siinä on sitten liikaa metsästysviettiä eikä niitä monissa paikoissa edes anneta muuta kuin metsästäville ihmisille. Sheltti kävi myös mielessä, mutta siitä kai lähee kamalasti karvaa? Olisiko se myös liian haukkuherkkä? Papillon ehkä, mutta toisaalta se on liian pikkuinen ja hento makuuni...

Sitten vielä erikseen miltei ehdoton pointti; EN HALUA PARTANAAMAA.

Tuosta sheltistä sen verran että en osaa sanoa paljonko karvaa lähtee yleensä, mutta meidän sheltiltä ei kauheasti lähde. Tietysti siitä nyt vähän lähtee, muttei ihan "kamalasti". Sheltti on haukkuherkkä mutta jos jaksaa kouluttaa senkin saa kuriin. Monilla sheltti on kerrostaloissa.

emppu97 kirjoitti:

Tuosta sheltistä sen verran että en osaa sanoa paljonko karvaa lähtee yleensä, mutta meidän sheltiltä ei kauheasti lähde. Tietysti siitä nyt vähän lähtee, muttei ihan "kamalasti". Sheltti on haukkuherkkä mutta jos jaksaa kouluttaa senkin saa kuriin. Monilla sheltti on kerrostaloissa.

Minkä verran sheltin ravintoon menee rahaa? Ei ymmärtääkseni ole mikään pohjaton kaivo? =)

^ Pitkäkarvaiset tuskin käy muutenkaan, jos ei ole aikaa pestä tai huoltaa turkkia muutenkaa. Olisin muuten ehdottanut cockeria (taas...), joka on miellyttämishaluinen ja helppo kouluttaa, keskikokoinen ja ehdottoman kiltti. Mutta cockerinkin turkissa on omat työnsä; pitää harjata ja trimmata.

kiivilintu kirjoitti:

^ Pitkäkarvaiset tuskin käy muutenkaan, jos ei ole aikaa pestä tai huoltaa turkkia muutenkaa. Olisin muuten ehdottanut cockeria (taas...), joka on miellyttämishaluinen ja helppo kouluttaa, keskikokoinen ja ehdottoman kiltti. Mutta cockerinkin turkissa on omat työnsä; pitää harjata ja trimmata.

On toki aikaa huoltaa turkkia! Ajattelin vain, että rotu joka varsin usein tarvitsee tarkempaa pesua ei välttämättä käy. Harjaukset ja esim. mökkireissujen jälkeiset pesut menee tuosta noin vain! Osaatko kertoa kuinka usein cockerin trimmaus olisi hyvä hoitaa?

Ainolai kirjoitti:


Osaatko kertoa kuinka usein cockerin trimmaus olisi hyvä hoitaa?

Tästähän on monia mielipiteitä, varmaan yhtä monia kuin on omistajiakin. Se riippuu ihan siitä, että millaista turkkia haluaa itse pitää koirallaan. Monien trimmaajien suositus on 6-8 viikkoa ja sitten pari viikkoa ennen näyttelyyn menoa, mutta toiset käy harvemmin ja toiset saksii aina koiran turkin kotona lyhyeksi sillon kun siltä tuntuu, eli mm. loskasäillä ja kesällä. Monet käy myös trimmaajalla ainoastaan ennen näyttelyitä ja napsivat muuten turkkia kotona. Tässä on aika hyvä blogikirjoitus kotitrimmistä kurakautta varten!

Jos pitää cockerilla pitkää turkkia täytyy tietenkin harjata. Mä oon Jediä harjaillut joka päivä vähäsen, selvitellyt jalkakarvat ja mahakarvat. Riippuu tietenkin kauheesti turkin laadusta. Toiset omistajat sanoo, että pitää melkein aina pitää turkki lyhyenä kun on niin takkuuntuva ja toiset ei joudu edes kauheammin pitkää turkkia harjailemaan, kun on niin sileä.

Pakko vielä mainita, ettei toisia cockereita tartte trimmata ollenkaan! Meidän Jedin emolla on luonnostaan tosi lyhyt turkki, jota ei ole koskaan trimmattu (siistitty joskus ja varpaan välejä leikelty)!

En kuitenkaan itse katso tota trimmausta suureksi pahaksi ja aionkin ite opetella trimmaamaan ja mikäli Jedistä ei nyt kehkeydy mitään näyttelykoiraa niin napsitaan tota turkkia sitten aina kotona. Cockerin luonne ja olemus on mun mielestä muuten niin kohdallaan, että kyllä ton trimmauksen kanssa voi elää! Suosittelen lämpimästi tutustumaan rotuun, koska nää on yleisesti tosi ihania ja rakastettavia koiria!

Cockerit ry:llä on myös hyvät trimmisivut täällä!

EDIT // Linkki kuntoon...

Tuosta sheltin turkiksesta sen verran, että paristi kuussa harjaus riittää, eikä shelttiä trimmata. Korvien taakse tulevia takkuja kannattaa selvitellä heti kun sellasen huomaa. Ja tassukarvat siistitään saksilla anturoiden välistä. Vie ehkä 3min kynsienleikkuun yhteydessä.
Ja jos rapakelien jälkeen pesu ei kiinnosta, ni kannattaa hommata kurahaalari, tai sadetakki, joka suojaa vatsapuolen pitkät karvat. Silloin pelkkä tassujen huuhtaiseminen riittää.

Noniin, kiinnostus shelttiä kohtaan vain kasvaa!

Mutta entä sitten cockerin haukkuherkkyys? En ainakaan ole kuullut että kovin äänekäs olisi :o

Ainolai kirjoitti:


Mutta entä sitten cockerin haukkuherkkyys? En ainakaan ole kuullut että kovin äänekäs olisi :o

Enpä ole kauhean usein kuullut muiden cockereiden haukkuvan. Jedi nyt tietenkin haukkuu jonkun verran (pentu kun on) ja komentaa esim. koirapuistossa muita koiria jos kukaan ei sitä huomioi. Samoin komentaa kotona kissoja toisinaan, mutta uskoo, kun kielletään. Eli haukkuminen on koulutettavissa pois! Ainakaan meillä ei kuitenkaan ole havaittavissa varoitushaukkuja tms. kun ovikello tai muu soi. Cockeria suositellaankin aika usein esim. kerrostaloihin, koska ne ei liiemmin hauku tai metelöi muutenkaan. Jedikin saattaa mennä monta tuntia yksinään ympäri kämppää metelöimättä ja tuhoamatta mitään, kanniskelee vaan lelujaan ympäriinsä!

Cockereiden turkkijuttuun lisäystä vielä sen verran, että omistajahan voi myös oikealla ruokinnalla vaikuttaa turkin laatuun. Eli kun huolehtii, että koira saa esim. öljyä ruoan kanssa, niin turkki pysyy huomattavasti paremmassa kunnossa

Ainolai kirjoitti:

Minkä verran sheltin ravintoon menee rahaa? Ei ymmärtääkseni ole mikään pohjaton kaivo? =)

Meillä oli aluksi kasvattajan antamaa ruokaa, mutta nyt vaihdettiin Jahti&vahti isoon ruokasäkkiin joka ei kyllä ihan heti tyhjene:)

Ja siihen turkki-asiaan että vaikka sitä turkkia löytyy niin kyllä se on helppohoitoinen. Muistaa vain ne takut joista tuolla aijemmin sanottiin ja pestäkkin tarvitee vain kun on likainen (ja tietysti ennen näyttelyitä). Liian usein ei kannata pestä.

Joo, ruoka ei kyllä oo kovin suuri menoerä sheltillä.
Meillä kestää kuukauden 2,5kg "säkki" golden eaglen ruokaa ja maksaa n.10e ja sit menee lisukkeina raejuustoa ja raakaa lihaa satunnaisesti.
Vakuutukset ja eläinlääkäri käynnit taitaa olla ne suurimmat menoerät oston jälkeen.

Olen nyt jonkin verran jo tutkiskellut tuota shelttiä, ja sitä ilmeisesti käytetään hurjan paljon erinäisiin harrastuksiin (esim. näyttelyt ja agility) ja monen kennelin sivuilla ilmoitettiin, ettei pentuja anneta kuin harrastaviin koteihin. Onko teidän mielestänne mahdotonta pitää shelttiä ainoastaan seurana, käyttämättä sitä näyttelyissä tai erilaisissa kisoissa?

Sheltti on nykyään todella suosittu harrastuskoira ja monet kasvattajat kyllä varmaan etsivät koirille harrastavia perheitä. Täytyy muistaa että sheltti on aktiivinen koira. Jos sen kanssa ei erityisesti harrasteta mitään on hyvä antaa tavallisien lenkkien lisäksi jotakin aktivointia, kuten kotitokoa eli opettaa sille kaikenlaisia temppuja ihan kotona. Meille koira tuli pääasiassa seurakoiraksi (agilityä ja mäntsäreitä ollaan mietitty), kasvattaja toki sanoi olevansa tyytyväinen jos sitä vietäisiin esim. näyttelyihin. Minun mielestäni se käy kyllä ihan seurakoiraksi, mutta niinkuin tuolla äsken mainitsin pitää sen saada jotakin virikettä liikunnan lisäksi.

Ja pitää muistaa, ettei harrastamisella aina suinkaan tarkoiteta tavoitteellista kilpailemista.
Myös temppujen opettaminen ja huvikseen harrastaminen varmasti sopii monelle kasvattajalle. Ehkeivät ihan sitä kirkkainta potentiaalista "näyttelytähteä" anna, jos näyttelyt ei kiinnosta, mutta uskoisin että kaikissa kodeissa ei shelttienkään kanssa kisata.

Mä ainakin kasvattajalle sanoin, et mitään en voi tulevasta luvata, mut että sohvapottua en oo etsimässä, jotakin harrastellaan edes omaksi iloksi.
Ja sit meninkin ja hurahdin näyttelytouhuun..

Ehdottomasti mm. temppujen opettaminen on suunnitelmissa, niitä on opetettu perheen villakoirillekkin vaikkei erityisesti missään harrastuksissa ole käyty. Sohvaperuna ei itseänikään miellytä, kyllä koira tulisi sitä varten, että sen kanssa voi yhdessä touhuta.

Shelteistä poiketen; tiedättekö mitään bretoneista? Esimerkiksi sitä, että kannattaako sitä rotua edes harkita jos ei itse harrasta metsästystä?