Koirat.com

Eli, mitä rotua/rotuja suosittelette jänis- ja lintumetsästystä harrastavaan perheeseen ? Lapsia on 3, kaksi asuu enää kotona. Ja kaikki on yli 12 vuotiaita. Talo on suurehko omakotitalo, taajamassa. Metsä ja lenkkipolut on kuitenkin ihan vieressä. Aiempaa kokemusta omasta koirasta ei ole, mutta sukulaisten koirien kanssa on peuhattu. Turkki saisi olla helppohoitoinen, mutta ei sillä niin väliä ole (:
Olen netistä lueskellut mm. spanieleista ( cocker- ja englanninspringerspanieli), saksanseisojista, englannin setteristä, pohjanpystykorvista ja eri noutajista (:
Ainut ongelma on, ettei isäntä oikeen innostu ajatuksesta, että olisi eläimiä sisällä. Ulkokoiran voisi kyllä ottaa. Niin mitkä roudut on mahdollista pitää ulkona ?

Eli, mitä rotua suosittelisitte? (:

Koira on laumaeläin jonka eristäminen muusta laumasta eli ihmisperheestä on julmaa. Jos koira ei voi olla laumansa kanssa, se kannattaa suosiolla jättää ottamatta. Luettelemistasi roduista mikään ei sovellu ulkokoiraksi myöskään turkkinsa takia, ehkä pohjanpystykorvaa lukuunottamatta.

Tiedän että tarhassa yksin möllöttäviä koiria on paljon, mutta se ei riitä perusteluksi miksi sellainen toiminta olisi hyväksyttävää.

^^Onneksi tuollaiset asiat on sovittavissa, uskon että saisit miehesi yhteisymmärrykseen siitä että koiraa ei voi eristää täysin perheestään, ja jos päädyttä noutajaan/spanieliin/seisojaan sitä ei voi pitää ulkona 24/7. Niillä ei ole kunnollista säänkestävää turkkia tai pohjavillaa joka suojaisi viimalta ja pakkaselta.
Seisojat ja spanielit ei sovellu ulkokoiriksi, ellei ole eristetty ja lämmitetty koppi ja suoja. Ne ovat myös 100% sellaisia koiria, jotka rakastavat ja vaativat saada olla perheensä kanssa paljon. Melkosia jokapaikanhöyliä ainakin noutajat ja spanielit!

Suosittelisin miettimään rotua joka soveltuu teidän kriteereihin, mitä te metsästätte? Jos tahdotte ulkokoiran suosittelisin tutustumaan pystykorviin ja laikoihin. Koulutukseltaan tosin saattaa olla vaativampia, itsenäisempiä ja itsepäisempiä kuin spanieli/noutaja/seisoja.
Pärjää ulkona, mutta vaatii myös sen omanlauman aikaa, eli lenkit, leikit ja tietty sitä hellyyttä kainalossa ;)

Mikään koira ei varsinaisesti pärjää jos joutuu täysin yksin elämään pihalla, mutta en usko että tarkoitit ulkokoiralla sitä, että koira olisi häkinnurkasssa nyhjöttävä ja hyljätty. Joten vähän häiritsee toi sun tuomitseva kommentti Kerttuliini. Lapset yleensä huolehtivat siitä että kun uusi perheenjäsen saapuu sen kanssa kans leikitään ja pelataan. Varsinkin jos koko perhe on vähänkään metsästykseen/ulkoilmaelämään taipuvainen, niin en usko ulkokoirankaan kärsivän siitä, senhän saa helposti mukaan matkaan metsälenkeille yms.

Sisällä voi rajata tiloja missä koira saa olla ja ei saa olla, joskus jopa pystykorvat eivät edes viihdy olohuoneessa takkatulenääressä köllöttelyä vaan tahtovat pysytellä viileämmässä paikoissa. Itsenäisyytensäkin puolesta ne saattavat viihtyä paremmin omissaoloissaan. Esim. meillä koirat ei tule keittiöön, ei sohville, sängyille tai yläkertaan ja on muuten ihan onnellisia yksilöitä. Selvät rajat ja laumajärjestys pelaa moitteetta. Ja on muuten myös sisäkoiria (noutajia ja yksi spanieli). ja niillä on se omapaikka minne laitetaan jos alkaa meno mennä sisällä turhan villiksi.

Eli Laikat:
http://www.laikajarjesto.fi/

Pystykorvat:
http://www.spj.fi/

Periatteessahan kaikki nämä rodut soveltuvat hirvenpyyntiin, metsä-/peltokanalinnustukseen, pienpetojenpyyntiin sekä vesilinnustukseen. Kannattaa tutkailla millainen pystykorva teille sopisi. Myös jämptlanninpystykorva ja harmaanorjanhirvikoira voisi olla pari vaihtoehtoa.

Minä olen kyllä Kerttuliinin kanssa samoilla linjoilla. Esim. noutajaa tai spanielia ei missään olosuhteissa pidetä ulkokoirana, eikä kyse ole vain säänkestävyydestä. Ne tosiaan vaativat lauman seuraa jatkuvasti, ja olisi todella julmaa jättää sellainen koira ulos kun isäntäväki tulee kotiin. Minustakin kannattaa jättää suosiolla ottamatta. Kyllä metsästyskoiran saa jostain lainaksikin, jos sellaista kaipaa. Jos sillä ei muuta arvoa ole, ei kannata ottaa omaksi.

Nojoo mikään koira ei sovellu yksin tarhaan. Miettisit nyt vähän ittekkin jos möllöttäisit yksin jossain tarhassa 24/7???? oisko kivaa?? ei varmasti olisi ja kun koira on laumaeläinkin. Sitten voin ymmärtää ,jos koiria on esim kaksi siellä tarhassa...niillä on seuraa toisistaan mutta ei niitä sinne silti voi jättää vaan olee. Tarvii silti joka päivä lenkitystä ym aktiviteettiä!!

Kröhkröh, pakko laittaa lusikkaa soppaan.

Meillä on ollut venäjänajokoiria, jotka ovat suht paksuturkkisia koiria. Ja ne elivät meillä pihahäkeissä, joista löytyi lämmitetyt kopit. Toki otimme niitä välillä sisällä, mutta uskokaa pois, ne eivät edes viihtyneen siellä tuntia pidempään, vaan sitten alkoi läähätys ja edes takaisin ravaaminen. Toki isä myös lenkitti niitä pyöräilemällä kun metsästyskausi oli ohitse. Ja ihan iloisia ja tyytyväisen oloisia eläimiä kuitenkin olivat. Kaksi narttua oli samassa häkissä ja uros yksin omassa.

Ei pahalla mutta on aika brutaalia alkaa arvostelemaan tapaa, joilla monet metsästäjät elättävät (ja samoin ovat tehneet edelliset sukupolvet vuosisatojen ajan) metsästäviä ajo- ja pysäyttäviäkoiriaan. Ja myös lintukoiria, esim. suomenpystykorvia. Eli pihahäkissä tai juoksunarussa. Ja nämä koirat eivät kuitenkaan ole mitään masentuneita otuksia vaan täysiverisiä hyvin voivia metsästyskoiria. Tiedänpäs muuten jopa mäyräkoiria, jotka elävät pihahäkissä.

Spanielit ovat asia erikseen sitten, ne usein tosiaan ovat hyvinkin seurallisia koiria, mutta ei pidä mennä yleistämään tuota kaikkiin metsästyskoiriin.

Noh, mutta tuohon mikä rotu asiaan. On hieman vaikea löytyää rotua, joka olisi sekä ajavakoira että myös esim. vedestä noutava lintukoira. Olisi tosiaan mukava kuulla hieman tarkemmin näistä metsästystarkoituksista teidän kohdalla?

Muoks. Pikku lisäys..

Heini kirjoitti:


Ei pahalla mutta on aika brutaalia alkaa arvostelemaan tapaa, joilla monet metsästäjät elättävät (ja samoin ovat tehneet edelliset sukupolvet vuosisatojen ajan) metsästäviä ajo- ja pysäyttäviäkoiriaan. Ja myös lintukoiria, esim. suomenpystykorvia. Eli pihahäkissä tai juoksunarussa.

Tuota "näin on tehty vuosisatoja" -perustelua en ole koskaan ymmärtänyt. Sotiakin on sodittu jo vuosituhansia ja pikkutyttöjä ympärileikattu. Ei pitkä perinne tee asiasta hyväksyttävää! Yksin häkissä/tarhassa elävä koira ei pääse toteuttamaan lajinmukaista käyttäytymistään, johon kuulu vuorovaikutus toisten kanssa. Se että edelliset sukupolvet eivät asiaa ymmärtäneet on valitettavaa, ei mikään perustelu. Lajitoverien seura tietenkin muuttaa asiaa, mutta ymmärtääkseni aloittaja puhui yhdestä koirasta.

veikeät_ kirjoitti:

^^Onneksi tuollaiset asiat on sovittavissa, uskon että saisit miehesi yhteisymmärrykseen siitä että koiraa ei voi eristää täysin perheestään, ja jos päädyttä noutajaan/spanieliin/seisojaan sitä ei voi pitää ulkona 24/7. Niillä ei ole kunnollista säänkestävää turkkia tai pohjavillaa joka suojaisi viimalta ja pakkaselta.
Seisojat ja spanielit ei sovellu ulkokoiriksi, ellei ole eristetty ja lämmitetty koppi ja suoja. Ne ovat myös 100% sellaisia koiria, jotka rakastavat ja vaativat saada olla perheensä kanssa paljon. Melkosia jokapaikanhöyliä ainakin noutajat ja spanielit!

Suosittelisin miettimään rotua joka soveltuu teidän kriteereihin, mitä te metsästätte? Jos tahdotte ulkokoiran suosittelisin tutustumaan pystykorviin ja laikoihin. Koulutukseltaan tosin saattaa olla vaativampia, itsenäisempiä ja itsepäisempiä kuin spanieli/noutaja/seisoja.
Pärjää ulkona, mutta vaatii myös sen omanlauman aikaa, eli lenkit, leikit ja tietty sitä hellyyttä kainalossa ;)

Mikään koira ei varsinaisesti pärjää jos joutuu täysin yksin elämään pihalla, mutta en usko että tarkoitit ulkokoiralla sitä, että koira olisi häkinnurkasssa nyhjöttävä ja hyljätty. Joten vähän häiritsee toi sun tuomitseva kommentti Kerttuliini. Lapset yleensä huolehtivat siitä että kun uusi perheenjäsen saapuu sen kanssa kans leikitään ja pelataan. Varsinkin jos koko perhe on vähänkään metsästykseen/ulkoilmaelämään taipuvainen, niin en usko ulkokoirankaan kärsivän siitä, senhän saa helposti mukaan matkaan metsälenkeille yms.

Sisällä voi rajata tiloja missä koira saa olla ja ei saa olla, joskus jopa pystykorvat eivät edes viihdy olohuoneessa takkatulenääressä köllöttelyä vaan tahtovat pysytellä viileämmässä paikoissa. Itsenäisyytensäkin puolesta ne saattavat viihtyä paremmin omissaoloissaan. Esim. meillä koirat ei tule keittiöön, ei sohville, sängyille tai yläkertaan ja on muuten ihan onnellisia yksilöitä. Selvät rajat ja laumajärjestys pelaa moitteetta. Ja on muuten myös sisäkoiria (noutajia ja yksi spanieli). ja niillä on se omapaikka minne laitetaan jos alkaa meno mennä sisällä turhan villiksi.

Eli Laikat:
http://www.laikajarjesto.fi/

Pystykorvat:
http://www.spj.fi/

Periatteessahan kaikki nämä rodut soveltuvat hirvenpyyntiin, metsä-/peltokanalinnustukseen, pienpetojenpyyntiin sekä vesilinnustukseen. Kannattaa tutkailla millainen pystykorva teille sopisi. Myös jämptlanninpystykorva ja harmaanorjanhirvikoira voisi olla pari vaihtoehtoa.

Komppaan isolla Koolla, lukekaa ennenkuin sanotte mitään. Ärsyttää tuollainen syyttävä sävy ja "motkotus" vaikka asiasta on puhuttu ja kerrottu. Ja nämä ihmiset nimenomaan etsivät sitä rotua, MIETTIVÄT ja varmasti keskustelevat asiasta yhdessä, eivätkä suunapäänä hanki ensimmäistä koiraa joka täällä suositellaan. Hohhoi!!

Täällähän tulee vastauksia ihan syvällä rintaäänellä ;) Jos mun koira olis ulkokoira, se viihtyis ulkona se nauttis siitä, en sitä pakolla sisällä pitäisi. Aikaa ei tarvitse viettää koirien kanssa aina sisällä (kai te lenkitätte ja ulkoilette koirienne kanssa? Jos ette, niin aika epäilyttävää...). Usein jos lähdetään hakemaan metsästyskoiraa, se kannattaa hankkia paikasta jossa koirat on onnellisia, tekevät sitä mitä kuuluu, ovat terveitä jne, jne. Vaikka ne koirat viettäis elämänsä suurimman osan ulkona, mutta omaisivat hyvät metsästyskoiran ominaisuudet, se on sivuseikka se ulkokoiran elämä! Ja yleensä metsästyskoirien kanssa metsästetään VIETETÄÄN AIKAA KOIRAN KANSSA aika paljon, varsinkin näin metsästyskaudella.. Ei aikaa tarvitse herranjestas sisällä viettää. PArempikai se on että koira saa olla ja mennä pihalla ja pitää hauskaa, kun nukkua nököttää sisällä kun nukkua voi siellä kopissakin.

Missään laissa ei ole sanottu että koiran pitäisi olla tietty aika ulkona ja tietty sisällä? Kunhan koiralla on tilava tarha, SUOJA (on se sitten lämmitetty tai ei, eristetty tai ei) se ei kärsi niin se on laillinen. Jos koira joutuu olemaan kytkettynä on se väärin.

^Turhaan sä siinä meuhkaat, ihan asiallisesti niitä argumentteja on tähän saakka esitetty. Jos se koira kerran viihtyy ulkona, niin totta ihmeessä se voi siellä olla. Jos koira kuitenkin on seurallisempaa sorttia, kuten spanieli taikka noutaja, ei eristäminen laumasta ole kivaa. Mm. näitä rotutyyppejä aloittaja on kuitenkin miettinyt, eikä niiden pitäminen ulkokoirina kerta kaikkiaan ole mielekästä. Syy koiran ulkona pitämiselle oli aloittajan mukaan se, etteivät eläimet kuulu sisälle, eikä suinkaan se, että tuleva koira erityisemmin vaatisi saada siellä olla. Kyseessä on siis lähtökohtainen kriteeri, eikä koiran toiveiden toteuttaminen. Rotua valitessa tulee siis ottaa huomioon, että koiran tulee riittävän itsenäinen viihtyäkseen pihalla yksin. Eikä aloittajan esittämät rodut sellaisia ole.

Laki ei valitettavasti tässä maassa turvaa hyvää koiranpitoa kaikilta osin, joten se ei ole tässä yhteydessä ole kehuttavan hyvä tuki väitteellesi.

Aloittaja ei sanonut että hänen mielestään koirat ei sisälle kuulu.
ALoittaja myös mietti pohjanpystykorvaa. Ja eikös tän foorumin ajatus ole suositella rotuja? Minä olen ainakin näin tehnyt, mutta nää asialliset argumentit koskien sitä, kuinka paha ihminen hän olisi jos hankkisi koiran joka viettäisi aikaa tarhassa :O Todella asiallista, todella asiaan kuuluvaa.

Mutta onhan niitä kasvattajia vaikka ja minkälaisia, myös niitä omistajia. Ensikertalaisen kannattaa olla tarkka mista koiran ottaa ja yleensä kun on eka kyseessä apua otetaan vastaan kasvattajalta.
Tiedänpä ainakin miljoona kasvattajaa joilla on upeita metsästyskoiria, seisojia - setteireitä ja pointerieta joista koirat ei koskaan sisälle mene, niillä on iso tarha, lämmitetty koppi ja toistensa lämpö. Perhanan upeita, tottelevaisia ja toimivia koiria. Onnellisia, saavat sen omistajan rakkauden siinä missä sisäkoirakin. Joskus ne seisojat vaan nauttii enemmän siitä että saavat toteuttaa itseään, kuin että nököttäisivät sohvalla..
Sitten on nämä jotka kasvattaa setterit ja spanielit pihalla, nekään ei pääse sisälle - jotta turkki kasvaa ja on hyvännäköinen. Tuskin minkäänmoista tapakasvatusta tai erityisempää rakkautta, kunhan nyt pysyy trimmipöydällä jne.

Mutta no, minä olen asiani sanonut ja olis ihan kiva että nää ihmiset keskittys siihen auttamiseen (mm. kertoisivat nämä kantansa asiallisesti, miten asiat tulisi hoitaa, miksi ja miksi ei...) ettei niitä väärinkäsityksiä sit tulis, että näitä pahoja koiranomistajia tulisi lisää. Harrastajinahan meillä on se velvollisuus, laajentaa ihmisten näkemyksiä ja auttaa aloittelijoita jne.

Toivottavasti yksi metsästyskoira (mikä se nyt koskaan tulee olemaankaan!) pääsisi toteuttamaan sitä mihin on tarkoitettu ja rakastavaan perheeseen.

Voi pyhä sylvi. Ei kannattaisi takertua jokaiseen pikkuasiaan ja käyttää niitä vastaväitteinä, vaan yrittää ymmärtää pointti.
Sekö, että koira saa olla laumansa parissa myös sisätiloissa, missä isäntäväki kuitenkin enimmän osan ajastaan viettää, tarkoittaa että koira saa vaan nököttää sohvalla eikä pääse toteuttamaan itseään? Tiedän lukuisia toimivia metsästyskoiria, jotka saavat olla myös sisätiloissa (mutta eivät välttämättä sohvalla, joten eivät voi sellaisella nököttäkään). Seurallisemmat asuvat sisällä enimmän koko ajan, itsenäisemmät viettävät halutessaan vaikka yötkin ulkona. Tiedän myös hirvikoiria, jotka asuvat vuoden ympäri ulkotarhassa ja pääsevät pari kertaa syksyisin metsälle. Kyllä noita esimerkkejä löytyy ihan kaikenlaisesta koiranpidosta.
Meilläkin koirat saavat olla mielin määrin ulkona, ja rotunsa puolesta niiden pitäisi ulkona pärjätäkin. Kuitenkin vain yksi kolmesta viihtyy siellä vuorokauden ympäri, ja tulee vain välillä käymään sisällä. Kaksi taas käyvät pihalla vain käymässä, ja viettävät aikansa mieluummin laumansa parissa, ihan vaikka jaloissa makoillen. Yksilöllisiä eroja siis on, ja minusta kuuluu ottaa huomioon myös kunkin koiran tarpeet.

Onneksi tunnolliset kasvattajat eivät suostu myymään koiriaan ulkokoiriksi, elleivät ne siihen sovellu.

muoks. Minun on lisäksi hyvin vaikea uskoa, että yksikään näyttelysetterien tai -spanielien kasvattaja kuvittelee ulkona asumisen parantavan turkin laatua. Siinä käy nimittäin päinvastoin.

^ Pakko kysyä että miksi turkki menisi ulkosalla huonompaan kuntoon? Pitää kertoa tyhmälle... Kun itse ainakin ajattelisin sen nimenomaan niin päin että viileässä asustellessaan koira kasvattaisi itselleen muhkeampaa turkkia. Tai jotain sinne päin

Tosiaan, jos haluaa siitä koirasta välttämättä pihakoiran niin kannattaa valita sellainen rotu joka siellä myös tulee pärjäämään. Jos ajokoiraa halajaa niin suomenajokoirakin pärjää pihalla vallan mainiosti jos siltä löytyy kovimpia pakkasia varten lämmitetty koppi. Venäjänajokoira pärjää pelkällä eristetylläkin kopilla. Voisi melkein sanoa että kaikki pysäyttävät pystykorvat tarkenevat pihalla todella hyvin jämtistä karjalankarhukoiraan. Lintukoirista pohjan- ja suomenpystykorvat tarkenevat pihalla myös. Osa seisojistakin pärjää pihalla hyvin, esimerkiksi karkeakarvainen saksanseisoja. Monet luolakoiratkin mäyräkoirasta saksanmetsästysterrieriin voivat elellä pihalla vallanmainiosti lämpimän kopin turvin.

Näitä kaikkia rotuja saa aivan varmasti itsekin metsästystä harrastavilta kasvattajilta piha-asukeiksi metsästyskäyttöön. Näyttelyissä ravaavat metsästystä vähäpätöisempänä pitävät kasvattajat tätä tuskin ymmärtävät, joten heiltä pihakoiraa on tosiaan turha kysyä. Käyttö- ja näyttelykoirien kasvattajat eroavat toisistaan melkoisesti.

Vaikka monet metsästyskoirat elävätkin edelleen pihalla, ne saavat seuraa paljonkin, koska niiden kanssa tosiaan metsästetään eli saavat aktiviteetti paljonkin. Saaliista yli jäävä menee usein koiralle syötäväksi ja touhuttavaksi, esimerkiksi hirvien sorkat. Metsästyksen lisäksi monet asiasta innostuneet metsästäjät käyttävät koiriaan erilaisissa kokeissa. Metsästyskoiran elämä voi yllättävänkin touhukasta. Kesällä vastuuntuntoinen metsästäjä pitää koiransa hyvässä kunnossa lenkittämällä sitä.

En tietääkseni takertunut, vaan ymmärsin asian näin. Selvästihän se tuolla lukee miten asiat on. Pointtihan on se että täällä kuuluisi auttaa ihmisiä löytämään niitä mieluisia rotuja ja laajentaa näkemystä. Olen auttanut heitä miettimään muitakin rotuja kuin spanieleita/seisojia/noutajia, edelleen teidänkin tulis tehdä näin ettei sit se lyhytkarvanen saksanseisoja joudu pihalle palelemaan.

En ole väittänyt missään vaiheessa, etteikö sisäkoirat toimisi, vaan yritän tässä vaan kumota väitteen että ulkokoirilla olisi asiat surkeasti. Takertujasta puheenollen.
Yksilöt on yksilöitä, siksi kannattaa paneutua kasvattajaan ja sen koiriin, ja erityisesti siihen miten ne kasvattajan koirat elelee. Mulla ainakin on ihanat kasvattajat, jotka on toimineet erinomaisena esimerkkinä pelkällä arjenelollaan, ja voin sanoa että siinäpä onkin vasta yksi erinomainen esimerkki onnellisista koirista.
On mullakin sisäkoiria, spanieleita ja noutajia. Mut kaikki kyllä on tarhassa jos tarve vaatii, on koppi ja tilaa. Viihtyvät erinomaisesti, ei siis ole pelkästään koirasta kiinni vaan koulutuksesta. Jos koiran nakkaa tarhaan ja jättää sinne, ei se siellä viihdy, mutta meillä on tarhasta tehty lepopaikka, jossa saa olla ja nähdä ympäristöä, se on koirien oma alue jossa saa olla rauhassa ja olla joko sisätiloissa kopissa tai ottaa torkut ulkosalla.

ja turkinlaatuhan ei parane, vaan määrä kasvaa. Syvät anteeksipyynnöt pikku virhettäni. Ainakin meidän spanielilla ja noutajalla on melko hieno turkki, kun pihalla oleskelevat, eivät tosin ole ympärivuorokautisesti pihalla tai edes näyttelykoiria. Mutta metsäreissuilla ei ainakaan tule kylmä.

(ja nyt saan kuulla hirrrveeet nootit siitä, ku mulla onkin sit ihan vääränlainen tapa kasvattaa spanielia, kun kerta kasvatan sen turkkia pihalla..)

Joopa joo, antaa olla.

edit//tuplat pois..

Meillä on ollut 3 suomenajokoiraa, 2 muuta ajavaa koiraa, 1 jäljestävä ja kultainenoutaja. Lämmitetyllä kopilla mikä tahansa noista sopii ulkokoiraksi ja siihen se sitten jääkin. Luonteensa puolesta en mitään em. pitäisi 24/7 ulkokoirana. Se ajokoirakin on yllättävän seurakoiramainen ja laumaan sitoutunut, jos sen vain annetaan sellaiseksi kehittyä. Ei ole mikään ihme, ettei koira viihdy "laumansa" kanssa sisällä, jos se on alunpitäenkin jätetty yksin ulos pärjäämään, eihän sillä edes ole laumaa silloin (ellei sitten ole toinen tarhaan unohdettu seurana.

Meillä koirat viihtyvät ulkona jos a) ihmisetkin ovat ulkona (mutta kuka oikeasti menee koiratarhaan touhuamaan?) b) niillä on esim. luita (nekään eivät jaksa 24/7 kiinnostaa) c) ne huomaavat ettei kotona ole ketään, jolloin niille on ihan sama viettävätkö ne ihmisetöntä aikaa ulkona vai sisällä. Kyllä meillä ainakin alkaa melkoinen älämölö, jos koirat jätetään vielä ulos, kun ihmiset palaavat esim. töistä.

Metsästyskausi on Suomessa pisimmilläänkin n. puolivuotta. Onpa hienoa, että koiran kanssa jaksetaan touhuta jopa puolet vuodesta (tottahan silloinkin metsällä käydään päivittäin kauden alusta loppuun saakka). Kesän koiran treenaukset jäävät valitettavan usein vain kauniiksi puheiksi tai se on kerta vikkoon 10 km rykäisy pyörän rinnalla (kuumuus on muuten kiva syy tuostakin laistamiseen). Ja vietetäänkö sen koiran aikaa muuten kuin metsällä tai niillä treenilenkeillä (niin ja silloin kun nakataan ruuat tarhan ovesta sisään)? Hienoa, jos joku ulko(metsästys)koira oikeasti saa viettää yhtä paljon aikaa ihmisten parissa kuin sisäkoira, joka saa touhuta laumansa kanssa ikäänkuin vahingossa. Varmasti näitä poikkeuksiakin löytyy, mutta yleisellä tasolla luulisin, että enemmän ne sisäkoirat saa omistajiensa kanssa touhuta, kuin ulkokoirat.

Bvvk summasi asian hyvin. Jos ulkona yksin asuvan koiran kanssa puuhastellaan esim. viisi tuntia vuorokaudessa (mikä on aika paljon töiden jälkeen, räntäsateessa, kun muutakin pitäisi harrastaa ja perheen kanssa olla), se on silti 19 tuntia/vrk yksin. Se ei ole laumaeläimelle sopivaa elämää vaikka se kuinka ilosesti ja tyytyväisen näköisenä heiluttaisi häntäänsä silloin kun pääsee laumansa luo.

Heini kirjoitti:

^ Pakko kysyä että miksi turkki menisi ulkosalla huonompaan kuntoon? Pitää kertoa tyhmälle... Kun itse ainakin ajattelisin sen nimenomaan niin päin että viileässä asustellessaan koira kasvattaisi itselleen muhkeampaa turkkia. Tai jotain sinne päin

Spanieleilla ja settereillä ei ratkaisevaa ole turkin määrä ja muhkeus, vaan sen laatu. Varsinkin näyttelysetterin karva on pitkää ja hienoa, ja ulkona siihen sotkeutuu hirveä määrä roskia. Turkin jatkuva selvittäminen roskista ei tee hyvää. Maassa pyöriminen kuluttaa hienolaatuista turkkia melkoisesti myös. Siksi niillä pidetäänkin ulkona usein säänmukaista varustusta turkin suojaamiseksi.

bvvk kirjoitti:

Se ajokoirakin on yllättävän seurakoiramainen ja laumaan sitoutunut, jos sen vain annetaan sellaiseksi kehittyä.

Tässä tämä tuli myös aika hyvin kiteytettynä. Jos se koira on pienestä pitäen siellä häkissä elänyt, se on siihen silloin myös tottunut. Koira on eläin eikä se tiedä että olisi parempaakin olemassa, vaan se ns. tyytyy kohtaloonsa. Koira ei osaa ajatella niin kuin ihminen, vaan se elää vaistojensa varassa. Siksi se koira voi olla hyvin iloinen ja onnellinen siellä häkissä, koska se ei osaa ajatella, "voi vitsit, kun tuolla sisällä olisi mukava sohva ja läjäpäin aktivointileluja". Se koira on iloinen joka kerta ihmisen nähdessään, koska se pitää sitä ihmistä laumanjohtajana, jolta tulee ruoka ja jonka kanssa pääsee metsälle. Se ei lopeta sitä iloisena vastaan tulemista vaikka häkissä joutuukin olemaan. Ja kun se sieltä häkistä pääsee ulos, koira ei yllätys yllätys olekaan juoksemassa heti sisälle taloon missä ne kaikki iki-ihanat ihmiset ovat, vaan auton taakse odottamaan että pääsee kyytiin ja lähdetään metsälle koko päiväksi. Ja illan suussa kun palataan kotiin, koira tepastelee väsyneenä mutta tyytyväisenä oma-aloitteisesti takaisin häkkiin ja suoraan koppiin nukkumaan.

Koiria tupataan nykysellään inhimillistämään pikkuisen liikaa.

Ja nyt kaikki koirafanaatikot haluavat ampua minut

Täällä mitään inhimillistetä. Nimenomaan on puhuttu siitä, että koira on koira, eli laumaeläin.

Heini kirjoitti:

Jos se koira on pienestä pitäen siellä häkissä elänyt, se on siihen silloin myös tottunut. Koira on eläin eikä se tiedä että olisi parempaakin olemassa, vaan se ns. tyytyy kohtaloonsa. Koira ei osaa ajatella niin kuin ihminen, vaan se elää vaistojensa varassa.

Joopa, joo. Näinhän näppärästi perustellaan häkkikanalat, turkiseläinten askeettiset olot, koe-eläimet, sirkusnorsut ja lemmikkisimpanssit. Mitäpä niistä kun eivät paremmasta tiedä. Pointti onkin se, että ihminen tietää (tai ainakin pitäisi tietää) millaista eläimen lajinomainen käyttäytyminen on ja siksi ihmisellä on velvollisuus myös järjestää eläimelle mahdollisuus sen toteuttamiseen.

Ja koira tosiaan elää vaistojensa varassa. Vaistot vievät sitä lauman luo.

Äh, tää menee niin ohi aiheen et ärsyttää! Mut en vaan voi antaa asian olla.

Spanieli/setteri asiaan: Totta, se määrä ja muhkeushan ei pitäisi vaikuttaa, mut oottekos olleet kehien laidalla katselemassa niitä koiria? Niiden turkki on kohta rinnastettavissa afgaaneihin.. Turkkia ei pitäisi olla todellakaan niin paljoa, eikä sen varsinkaan pitäisi olla sellaista pehmeää ja silkkistä. Vaan nimenomaan säänkestävää, ja "helppoa" eli helposti käsiteltävää. Trimmattavia joo-o, mut ei ole kyl alunperin näin paljoa karvaa ole tarkoitettu. Jos workereita olette nähneet, niin niiden turkki ei todellakaan ole sellaista pehmeää pehkoa mitä näyttelykoirilla. Eli ei kuulu kerätä roskaa ja takkuuntua helposti. Se on sitä ihmisten pöljyyttä. Onneksi asioihin on alettu puuttua.

Oon samoilla linjoilla Heinin kanssa, eikä ne sudetkaan laumassa jatkuvasti ole metsästelemässä ja tekemässä jotain, vaan hankkiutuvat nekin omiin oloihinsa lepäilemään kun näin on tarve. Sen laumanjohtajan kuuluu kertoa koiralleen että nyt levätään, ja sillä sipuli. Koira tekee näin ja nauttii varmasti siitä kun hauskan yhteiselon jälkeen on aika ottaa reteesti.

Ei voi verrata metsästyskoiraa ja häkkikanalan kanaa, ihan tosi. Ja nimenomaanhan se metsästyskoira saa toteuttaa itseään, se vain asuu siellä tarhassaan. Iso, lain mukaan määrätty alue ja suoja. Ei häkki jossa on 5 koiraa ja yksi koppi.