Koirat.com

Kyllähän ne rabiesrokotteetkin kannattaa ottaa, vaikka riski sen saamiseen on pieni. Se on kuitenkin mahdollista, ja ainoastaan rokottamalla voi ennaltaehkäistä tartuntoja.

Noista kämmeistä, omalle kohdalle ei ole sattunut mitään suurensuurta. Kerran lääkäri laittoi koiran kyynärkuviin väärän rekkarinumeron, ja kuvat oli pakko ottaa uusiksi. Kyllähän se harmitti kun koira piti uudestaan rauhoittaa toimenpidettä varten, ja jostain syystä samalla kerralla otettujen lonkkakuvien tuloksia sai odotella kunnes uudet kyynärkuvat oli otettu. Koira ei tuosta kämmistä mitenkään kärsinyt, joten ei musta ollut mikään vakava moka.
Todellinen pskanmaku suuhun jäi yhdestä käynnistä pari vuotta sitten. Eläinlääkäri ei varsinaisesti mokannut, mutta koiran saama hoito oli todella ala-arvoista. Kipeää pentua kiusattiin ties kuinka kauan, eikä sitä saatu rauhoitettua edes koppa päässä. Pentu vietiin toimenpidehuoneeseen ilman meitä, ja jonkun ajan päästä meille tultiin sanomaan ettei se ole hoitomyönteinen. Saatiin pentu takaisin vauhkona ja verisenä, kun sitä oli tökitty umpimähkään verinäytteen toivossa. Tarkoitus oli ottaa verikokeet ja röntgenkuvat, sekä laittaa pentu nesteytykseen. Saatiin lopulta pelkkä antibioottikuuri, ja eläinlääkäriltä saarna koiran koulutuksesta. Lasku tekemättömistä toimenpiteistä. Tein valituksen, mutta valituksen käsitellyt johtaja vastasi tosi tylyyn sävyyn, mm. että kai se koira niillä antibiooteilla parani kun ei tuotu enää uudestaan

Koirille ei vielä vääryyksiä ole käynyt mutta iäti muistan kun vein marsukkelin hammasraspaukseen (lakkasi syömästä kun kieli rikki).. ainoa paikka mihin päästiin lyhyellä varoitusajalla illasta oli eräs Vihdin kunnan alueella oleva vastaanotto (tultiin P.Kirkkonummen puolelta) jossa vanhempi tätilääkäri sitten operoi marsun. Rauhoitettiin/nukutettiin asianmukaisesti kyllä mutta siinä ihmettelin itsekseni miksei marsulle laitettu silmätippoja, kuten yleensä, koskapa silmät eivät mene kiinni nukutuksessakaan välttämättä. En tietenkään nuorempana lähtenyt kyseenalaistamaan lääkärin "ammattitau..taitoa" mutta sittenpä jäi marsulle lievähkö kuivasilmäisyys päälle muutamaksi päiväksi, ihmekös tuo.. Lopputulemana kylläkin oli kielen haavan aiheuttaman syömättömyyden takia marsun menehtyminen piakkoin, oli se kuitenkin lähes 8 vuotta elellytkin .

Koirapuolelta ei ole virheitä vielä sattunu, mutta hevospuolelta kylläkin.
Ruuna oli tarhassa päivän temunnu ja talliin hyppi kolmella jalalla. Paikallinen ell kävi katsomassa ja antoi B-vitamiinia ja sanoi että loimi päälle ja yö tallissa. Aamulla kuulemma kävelee.
Hevonen oli sen verran tuskissaan, että pyydettiin toiselta ell lausunto ja hän tulikin käymään. Tutkimisen jälkeen totesi hevosen lavan olevan murtunut täysin ja lopetti hevosen..

Rokotuksista: Lääkeyhtiöt eivät ole testannut, voiko rokotteita laittaa yhtä aikaa (voiko olla haittaa, syntyykö hyvä immuniteetti jne), jolloin ei voida olla varmoja, ettei rokotteiden laitosta yhtä aikaa ole haittaa, jolloin lääkeyhtiö ei voi luvata, että niitä voi yhtä aikaa laittaa. Toinen syy on, että jos tulee rokotteesta reaktio (hyvin harvinnainen, mutta vakava, voi johtaa kuolemaan hyvinkin nopeasti) ei tiedetä kummasta rokotteesta se tulee.

Monien eläinlääkärien kanta on, että pennuille laitetaan erikseen ja sen jälkeen omistajan mieltymysten mukaan. Mutta toki tämä on tohtorikohtaista.

Kaverin greyhound oli viime yönä poissaoleva, näki huonosti ja kaartoi itseään koko ajan vasemmalle - omistaja oli aivan varma, että kyseessä ei ollut kyljen kramppi. Koira päivystävälle, joka totesi kyseessä olevan epilepsian, antoi diapamin ja käski mennä jatkotutkimuksiin. Koirasta otettiin myös verinäyte, mutta testiä ei saatu tehty, koska veri oli liian paksua testilaitteelle.

Ongelma on vain siinä, että rodussa epilepsia on käytännössä tuntematon ja oireilu ei ollut riittävää eikä oikeanlaista epilepsiaan. Omistajan kanssa väännettiin peistä, koska oman puhelindiagnoosin perusteella tuo haiskahti enemmänkin joko rajulta ja äkkinäiseltä kuivumiselta (syy mikä tahansa lievästä tosi huolestuttavaan) tai sitten aivokalvon tulehdukselta.

Menivät sitten kuitenkin toiselle lekurille tänään ja diagnoosi oli kuin olikin aivokalvontulehdus - tupla-antibiootit ja vahva kipulääkitys. Tulivat suunnilleen viime hetkellä, koska vielä jonkun tunnin odottaminen olisi pahentanut tilaa niin paljon, että ab:en tehoaminen olisi voinut olla liian hidasta.

Kivaa tässä on se, että diapam peitti alleen osan oireista plus teki koirasta tokkuraisen ja huonovoivan. Eli lääkitys peitti osan oireista ja antoi tilalle uusia, jotka voisi sitten kytkeä epilepsiaan.

Tiedän, että keskeneräiset joutuvat usein yöpäivystyksiin, mutta se on kehno syy tehdä väärä diagnoosi. Ja ihmettelen, että mikä ihmeen muotivillitys epilepsia nykyään on - näitä on tullut useampiakin viimeisen vuodenn aikana vastaan, että kun on hiukankaan neurologisiin oireisiin viittaavaa ja lekuri ei tiedä missä mennään, niin diagnoosi on epilepsia ja suuhun diapamia.

--
koiratiedon ja -taidon rautalankahässäkkä
http://www.katiska.info
***
Katiskan eJulkaisut
http://www.katiska.info/ejulkaisut

(Viestiä on muokattu lauantaina, 10.09.2011 klo 19:11)

^Arvaa vaan, olenko pohtinut moneen otteeseen, oliko meidän bichonin epilepsia sittenkin vain virhediagnoosi. No, sille nyt ei enää mitään voi.