Koirat.com

Mun mies totes äsken tuossa pihalla, että "Tossa A-rapussa on jollain Westoni". Kysehän oli siis terrierirodusta eikä suinkaan siiderimerkistä (Westonin siiderit). Vähän repesin :D

tuli tässä mieleen yksi oma "sutkautus" (ystävän polttari-iltana =vähän hiivoissa) kolmosen ratikassa siinä karhupuiston kohdilla hihkaisin illoisesti jollekin seurueemme kaverille että "hei, tuolla me käydään (koiran nimi) kanssa piikillä!" Sit älysin asia/ympäristöyhteyden ontuvuuden ja kait yritin korjata hiljaa et niin, siis (Karhupuiston eläinlääkärissä) ..rokotuksissa..

boxerowner kirjoitti:

Jepjep, meitsi sitten eilen kertoili tanssiravintolan aukioloajat ja esiintyjän ja sen semmoiset kuuroille ihmisille. Muutin sen sitten niin, että jos haluavat jotain käydä juomassa niin ravintola auki niin ja niin ja tuolla kuorella ilmainen sisäänpääsy.

^ ei huolta, ei oo mikään moka Käy kuurotkin tanssimassa ja tykkäävät erityylisistä musiikkilajeista. Mutta hyvö korjaus silti

Olin vuosia sitten kesätöissä siivoojana. Edeltäjäni oli kuulemma ihmetellyt oikein tosissaan miksi kerrostaloissa ylimpien kerrosten hissit olivat aina kaikkein likaisimpia, ja alempien kerrosten hissit kiiltävän puhtaita

^ Ou nou menee samaan kastiin erään tyypin kanssa joka aloittaessaan uudessa työpaikassa sai tehtäväkseen lähettää faksin. Noin viidennen lähetyskerran kohdalla meni pyytämään työkaveriltaan apua lähetykseen, koska faksattava paperi tuli lähetettäessä jatkuvasti toisesta päästä faksia ulos, eikä siis itse paperi lähtenyt mihinkään. En tiedä oliko olettama se, että itse faksattava paperi lähtisi johtoa pitkin vastaanottajalle...

^

Hmm eilen ohitustilanteessa, toinen nainen koirineensa kysyy ensimmäiseksi, "onko se sun koirasi". Mitä hiton merkitystä sillä on, kun yrittää mennä ohi.. i dont get it.

Äsken iltalenkillä tuli vastaan nainen westien kanssa ja Alissa haisteli sitä hetken, kun nainen pysähty hetkeks juttelemaan. Westie oli kuulemma hänen poikansa koira ja hänellä hoidossa. Kysyin sit, et onko westie uros vai narttu, johon nainen vastas epäröiden: "Hmmmm..." Ja aika pitkän ajan kuluttua vastaus oli, et: "Naaras!" Mä menin ihan hämilleni, miten joku ei voi heti tietää/muistaa, kumpaa sukupuolta koira on?! Ois varmaan pitäny kysyä, et onks koira poika vai tyttö.

Sen oon huomannu ja oppinu, että sillon ku mää oon väsyny tai sitte vastaavasti hyperaktiivinen, mun pitäs vaan pitää suuni kiinni. Säästyisin monelta häpeältä..
Viimeisin tempaus oli se ku mies kysy multa, että onko käärmeellä häntää. Noh, minähän tottakait oikeen pätevänä heti vastaamaan (siis emmää oikeesti tiijä onko käärmeellä häntää vai ei, mutta pakko oli kuitenki vastata) että "ei käärmeellä oo häntää" ja samaan hengenvetoon kuitenki valitettavasti lisäsin että "mutta kalkkarokäärmeellä on kuitenki helistin hännän päässä"..
Saipa mies hyvät naurut ja muistaa aina välillä kysyä multa, että onko sillä käärmeellä häntää vai ei..

^Ok, hyvä tietää Hyvä että viksumpi osas valistaa mua. Musta se vaan on niin hassua, että käärmeellä ois häntä ku mää miellän hännän semmoseksi niinku koiralla, kissalla, hiirellä jne on. Kaikkee uutta sitä oppii
Mulla siis ei tosiaankaan oo koskaan ollu mitään hajua, että onko käärmeellä häntää vai ei.. Ne on sen verran ällötyksiä mun mielestä, että en oo kokenu tarvetta tutkailla asiaa

Olin koiran kanssa menossa koirapuistoon ja siellä näkyi olevan muitakin koiria. Koiruus ei sitten enää halunnut kävellä nätisti vierellä, kun oli niin kiire puistoon leikkimään. No meidän piti muutaman metrin välein pysähdellä, kun yritän tässä kouluttaa, että hihnassa ei vedetä. Siinä seisoskelin ja odotin että koira peruuttaa sen pari askelta ja ottaa kontaktia. Kohta kuuluu jostain takaa ääni: "Sille pitää antaa namipala!". En reakoinut huutoon mitenkään, jotain muminaa kuulen "..raukka.. ei saa ees namia.." ja kohta kuuluu uudestaan: "Anna sille namipala!". Käännyin ja about 20-30 metrin päässä joku mummo katselee meitä.

minä: "Anteeks mitä?"
mummo: "Sille pitää antaa namipala.."
minä "En voi antaa sille namipalaja, se oksentaa ne kuitenkin. Se, että se pääsee eteenpäin on ihan tarpeeks hyvä palkinto"

jatkoin matkaa, oivia neuvoja enää takaa kuulunut..

Tarinan opetus: Namipala on ratkaisu kaikkeen ja sopii kaikille koirille ja kaikissa tilanteissa! ja että kaikilla koiranomistajilla on aina nameja mukana eikä Brutusta varmaan siinä tilanteessa paljoa olisi edes namit kiinnostanu..

^Mullekin on joku ukkeli kerran sanonut noin kun koirapuistoon mentäessä kanssa tein noita harjotteita ilman nameja...

Sitten omia ja muidenkin sanayhdistelmiä:
Mutseri=mutsi ja systeri
Kasikka=kahvilusikka
Talviaiset=tavalliset talvirenkaat
Muikutuksia=muita vaikutuksia
Postikko=postilaatikko
Eli siis nämä tulleet spontaanisti omasta tai toisen suusta kun on jotain asiaa selittänyt

Sitten mulla ja äidillä on jonkin asteinen lukihärö...
Äiti oli töissä ihmetellyt, että minkälainen firma oikein on AutoNakut... kunnes sitten työkaveri huikannut, että se on kyllä AutonAkut
Ja mun samanmoinen moka tuli kun katsoin joskus aikoinaan jotain deittichattia telkusta ja siellä joku mies kirjoitti, että "tykkään pukeutua kumiaSuihin"... mä tavasin ja tavasin ja mietin, että miten toi lause muka tarkoittaa yhtään mitään... taisin siitä ääneen sanoa ja kaveri vierestä kröhähtää, että "siis siinä lukee kyllä kumiAsuihin

^ mulle käy hyvin usein juuri noin että yhdistän kaksi sanaa :D esimerkiksi jos olen samaan aikaa minun kavereiden Moonan ja Martsun kanssa, sanon HYVIN usein Mortsa.

No multa lipee kans sellasia sammakoita välillä, ettei tosikaan.
Ei tää nyt ihan noihin noloihin tunntustuksiinkaan mee, kun ihan kotosalla tapahtui, enkä mä yleensä tajua edes nolostua näistä enää. :D

Lueskelin lehteä tossa yks päivä ja mulla kun on tapana lukea useampaa uutista "yhtaikaa", niin pakostikkin menee jotain sekasin. Mies on onneksi tottunut noihin jo.

Luin jotain taksijuttua ja kioskijuttua taas päällekkäin ja kysäisin sit mieheltä, et "Ootkos lukenut tän jutun tästä kioskinkuljettajasta?"
Mies jatkoi oman lehtensä lukemista ja totesi: "Joo oon lukenut molemmat.."

Mä just eilen selitin miten ostettiin uus leivänkeitin ja kahvinpaahdin. "Eikusiishäh MITÄ mä sanoin?"

Yks tuttavapariskunta oli aikoinaan Miha ja Julla, eli siis Juha ja Milla

Ja meillä on kaveripiirissä paljon samannimisiä henkilöitä, ja turha niistä on sukunimillä puhua, jos pystyy muuten johonkin yhdistämään.. Veljekset on JoonasMatias-Joonas ja JoonasMatias-Matias, siskokset HannaEeva-Hanna ja HannaEeva-Eeva ja näin edelleen. Herättää kummastusta.

Omaa uusiosanastotuotantoa: Omiakas = asiakas/omistaja Ja tää seuraava on klassikko mun tuttavapiiristä kuultu: eräs ystävä luki tenttiin seuraavaa otosta (rankasti lyhennetty).."tämä suoritetaan kanavoimalla".. että mitenkä, KanaVoimalla?

Siis jos on hevosVoimia, niin kai nyt voi olla kanaVoimiakin..

Sainpa kerran kaverini tarkistamaan jääkaapilla käynnin jälkeen että jäikö kaappiin valot päälle.. Ymmärsi kyllä heti oven avattuaan..

Mä sekoilin sanoissani tänä aamuna oikein huolella.. Istuin keittiön keinutuolissa Rebekka sylissä yöpaita päällä ja se rupes nuolemaan mun paitaa rinnan kohdalta johon mä vitsailin jotain tyyliin "älä pure mua tissistä", johon äiti heitti jotain että se nuolee vaan sitä mun paidan kuvaa. Mä vastasin siihen, että "niin mut siinä on tissi mun alla" missä ei ole mitään järkeä ja lisäksi se kuulosti sanottuna ihan "tissi munalla". En tiedä, mikä aivopieru toi kommentti ylipäätään oli, kaiketi mun oli tarkoitus sanoa, että siinä on "mun tissi sen yöpaidan alla" tai jotain... Voi jessus, että nauraa räkätettiin hyvä tovi.

Talon takana köyrimässä.. *repes*
Eipä kyllä mulla kasvimaa tulis tuosta ekana mieleen..

Puhuttiin kahvinkeittimistä
Kaveri: "Minulla on ihan pieni kahvinkeitin, se on vähän outo. Se murisi minulle kerran kun latasin sen illalla."
Minä: "Onko sulla ladattava kahvinkeitin?! Mie en tiennyt että semmoisia on olemassa."
Kaveri: "Niin, minä siis tarkoitin, että kun lataan sen, siis laitan sinne porot ja vedet valmiiksi aamua varten.."

Luulin siis, että kahvinkeitin pitää ladata, niin kuin puhelimen akku tai joku ennen käyttöä..Tulipa taas vähän tyhmä olo