Koirat.com

Hei,

minulla on myös todella järkyttävä kokemus siitä, kuinka helposti koira annetaan pois taikka viedään piikille.
Tuttavallani oli sekarotuinen uros koira (kultasennoutajan näköinen),ikää 4v. Luin yksi päivä facebookista kun hän oli kirjoittanut että "Morris lähtee tänään viimeiselle matkalleen.." ja aloin kyselemään sitten että miksi. Soitin siis tälle omistajalle. Se sitten tokaisi vihaisesti että se on ollut jo puoli vuotta hänen veljellään hoidossa ja veli ei oikein osaa huolehtia siitä. Koira on laihtunut yli 10kg ja karvat tippuu. Koira on myös karkaillut useaan kertaan (ylläri jos ei raukka saa ruokaa eikä VETTÄ!) eikä myöskään pääse ulos tarpeeksi usein. Sanoin sitten hänelle että jos alan kyselemään tutuilta jos joku voisi koiran ottaa itselleen, niin ei tarvitsisi lopettaa turhaan. Tiesin koiran ja olin nähnyt usein, loistavan luonteen omaava ihana koira ja oli äärimmäisen tottelevainen ja nöyrä. Iloinen myöskin jokaikisestä ihmisestä jonka kohtasi, vaikka oli kaltoin kohdeltu.
Tähän uuden kodin hankintaan omistaja sitten totesi että no sulla on tämä ilta aikaa, huomiselle on varattu aika lopetukselle. Kysyin sitten että eikö sen vois perua jos rauhassa etsitään kotia niin vastaus oli julma EI. Hänen veli ei pidä koiraa enää päivääkään eikä hänkään jaksa siitä huolehtia. Lopetusaika pidetään ja that's it.
No aloimme sitten toisen kaverini kanssa soittelemaan ihmisiä läpi, kuka suostuisi ottamaan tuntemattoman koiran hoiviinsa ja antamaan sille hyvän kodin. Koira pitäisi ottaa mukaansa jo ensimmäisen näkemiskerran yhteydessä. Yksi pelastava enkeli löytyi (kaverini isä), joka sitten tuli katsomaan koiraa ja otti sen mukaansa. Jo auton luona koira sai vadillisen nappulaa ja vettä, se söi ne kun ei olisi koskaan ennen syönyt taikka juonut.

Kyselimme jälkeenpäin koiran papereita tai synt. todistusta, jotta saisimme tarkan syntymäpäivän tietää, niitä ei ikinä kuulunut.

Tässä tapauksessa erittäin julmaa mielestäni oli tuo koiran lopettamisen kiire, ei edes päivää etsintä aikaa annettu.

Onneksi koira pääsi hyvään kotiin maalle, jossa sai oikeaa hoitoa ja rakkautta. Tässä tapauksessa oikea hoito ja huolehtiminen ei kuitenkaan auttanaut, koira karkasi parin kuukauden jälkeen ja kuoli.

Tämän tapauksen jälkeen itselläni on ollut tästä "pelastamisesta" vain huono omatunto ja paha mieli, koska koira olisi voinut päästä piikille ja kuolla ilman tuskia, taas tämän pelastamisen myötä se karkasi ja kuoli autonalle jäätyään. En tiedä kärsikö koira siinäkään kun kuoli pian, mutta kuitenkin.

Asia vaivaa minua todella paljon. Ihmettelen myös kovasti näitä ihmisiä, keitä ei yhtään kiinnosta eläimen hyvinvointi. Ja voi rehellisesti sanoa että ei me jakseta sitä hoitaa niin viedään piikille ja ei edes haluta, että koira pääsisi uuteen kotiin....

Ja kommentit "mikset anna sitä pois" ja "onko se niin hankala, myy se" saa mut näkemään punaista. Mä oon saanu mm. omalta mummoltani noita kommentteja aikoinaan kun koira oli nuori ja pentu ja tosiaan tuhosi yksin ollessaan koko kämpän aina uuteen uskoon. Mun äiti joskus sille sanoikin että koira on kuule viimenen asia mistä se luopuu, antais vaikka kämppänsäkin ennen sitä. Ja niin se menee. Meille on eläimet tullu olemaan loppuun asti, niin marsut kuin koiratkin. Yhtäkään eläintä en ole koskaan pistänyt eteenpäin tai myynyt, marsuja mulla on kuitenkin ollut jo 22 vuotta. Kaikki on lähteneet vaan luonnollista kautta. Itse taas olen ottanut kodinvaihtaja-marsuja, mutta en pystyis itse antamaan eteenpäin. Mun periaate on se, että eläin hoidetaan itse kun se on hankittu. Ihan ylitsepääsemätön syy pitäis olla että koirasta ja marsuista luopuisin. Koiran kohdalla ehkä joku todella paha eroahdistus että se huutais päivät läpeensä kun on yksin eikä mikään auttais, silloin varmaan ois pakko antaa sellaiseen kotiin missä koko ajan on joku paikalla. Mutta siinäkin tapauksessa ensin koittaisin itse kaikki keinot.
Tai joku oman lapsen allergia vois olla syy luopumiseen, omalla allergialla vielä voin leikkiä, mutta ehkä oma lapsi ois eri asia.

^ Kaikilla ei ole samat prioriteetit, joillekin se eläin on kuitenkin "vain" eläin - mukava seuralainen. Joku, joka tuo iloa ja sisältöä arkeen. Jos eläin ei täytä tätä, vaan alkaa olemaan jokapäiväinen riesa ja taakka, niin onko se uuden kodin etsiminen niin järkyttävän kamalaa? Mielestäni ei. Ja luulisi että sille eläimellekin on parempi, että pääsee kotiin jossa sitä arvostetaan ja jaksetaan hoitaa kunnolla.

Tietenkään en kannata sellaista, että koira, tai mikä tahansa eläin, laitetaan heti kiertoon tai lopetetaan (se nyt lienee vaihtoehdoista viimeinen) mutta en mä lähtisi tuomitsemaankaan, jos joku on joutunut (tai joutuu) etsimään lemmikillensä uuden kodin.

^En mäkään jos sille on tosiaan hyvä syy. Mun näkökulmassa syitä ei ole se että siitä kasvoi liian iso tai se onkin liian villi. Kun osa ihmisistä oikeesti olettaa, että koiran pentu osaa käyttäytyä jo 8-viikoisena ja se hallitsee kaikki tottelevaisuus-jutut sun muut ja kun ei se teekään just niinkuin sille sanotaan niin pois vaan. Mä ymmärrän kyllä syyksi sen että jos siitä lemmikistä ei oikeesti ole enää iloa, keinoja on kokeiltu ja silti se ei tuo sitä iloa mitä pitäis. Se on ihan ok mun mielestä. Mutta nykypäivänä jos yhtään lukee noita palstoja ja kattelee ympärilleen niin niitä syitä harvemmin on. Tai on syitä joo, mutta usein aika epäilyttäviä.
Ja mä en tuomitse ketään, mä kerron vaan oman mielipiteeni asiasta. Jokainen tekee tyylillään. Mutta silti ihmiset ottaa nykyään esimerkiksi koiran tosi heppoisin perustein. Ajatellaan että kun naapurillakin on niin mulle kans eikä tiedetä koirista yhtään mitään. Ja kun se pieni pörröinen tanskandoggi kasvaakin isoksi ja villiksi kakaraksi eikä kuuntelekaan mitä sille puhutaan (kun ei ole älytty opettaa niitä käskyjä ja tapoja) niin sit se leimataan "pitovaikeuskoiraksi". Näin se vaan menee. Useimmissa ilmoituksissa lukee, että vetää hihnassa, ei osaa käskyjä, on villi, ei tule toimeen muiden koirien kanssa, karkailee yms. Mistä tuo kertoo? Ei mistään muusta kuin siitä ettei sen kanssa ole viitsitty nähdä vaivaa että opetettais perus käytöstavat koiralle joka ei voi tietää miten pitää käyttäytyä jos sille ei näytetä ja opeteta.

^^ Kaikilla joo ei välttämättä ole samat prioriteetit, mutta sellaiset perusarvot ja eläintenkunnioitukset pitäisi olla, ettei niitä nyt seur pvänä viedä lopettavaksi vain sen takia ettei itse jaksa odottaa ja etsiä uutta kotia?? Kyllä jotain järkeä pitäisi näissäkin touhuissa käyttää.
Ja joo jos on hankalaa, aika ei riitä, omat voimat on loppu niin toki koiran saa antaa uuteen kotiin, mutta olisihan silloinkin toivottavaa että itse olisi koitettu koulutusta ja pitää kyseinen eläin, eikä vain annettaisi eteenpäin heti ensim ongelman ilmettyä. Ja aina pitäisi olla aikaa ja energiaa selvittää, MIKSI se koira on riesa ja taakka eikä se mukava kaveri?

kyllä koirien ongelmakäytökseen ym. löytyy yleensä ihan järkevä syy. Ja jos se syy on juuri se, ettei omistaja jaksa sitä ulkoiluttaa ja aktivoida, niin koiraahan ei pidä myydä/antaa eteenpäin ONGELMAKOIRANA. Enkä minäkään tuomitse jos koirastaan tai mistä vaan lemmikistään JOUTUU luopumaan. Mutta en myöskään suosittele luopumista ennen yrittämistä. Eläin ansaitsee hyvää kohtelua ja jos se on toisessa kodissa parempaa niin toki, laittakaa eteenpäin.
Mutta mietityttää myös se että miksi ottaa mikä tahansa eläin, jos itsellä lopahtaa mielenkiinto ja jaksaminen heti ongelmien ilmettyä? Tai ei tarvitse olla edes ongelmia, vain oma laiskuus lenkittämiseen. Minulle usein sanotaan että miksi lenkität koiria niin usein tai miksi aikataulutat päiväsi koirien mukaan, no minäpä otin koirat koska tykkään niiden kanssa touhuta. Ja koska minä haluan tehdä niiden kanssa asioita. Minä en JOUDU tai minun ei ole PAKKO. Minä haluan. ....Ja kilo kirosanoja perään.

^ Tottakai pitäisi olla, mutta kun kaikilla ei ole. Asia vain on näin vaikka sitä kuinka kääntelisi ja vääntelisi.

Siksi mielestäni näen, että on parempi että se eläin pääsee uuteen, parempaan kotiin jos siitä ei jakseta huolehtia ollenkaan/kunnolla. Ja ehkä se lopetuskin on sitten paras eläimen kannalta, jos se elää ties millaisissa olosuhteissa (ei saa ruokaa eikä vettä, ei pääse ulos jne), eikä uutta kotia löydy.

Ja ei, tällaisille ihmisille ei pitäisi antaa eläimiä, mutta minkäs teet. Kyllähän ties minkälaiset ihmiset saa lisääntyäkin, eikä lapsista huolehdita. Niitä pahoinpidellään ja vaikka mitä. Maailma on julma paikka.

edit. en osa kirjoita.

majju kirjoitti:

Tässä tapauksessa erittäin julmaa mielestäni oli tuo koiran lopettamisen kiire, ei edes päivää etsintä aikaa annettu.

Itse asiassa tuosta tekstistäsi sai sen kuvan, että koira on jo pidempään elänyt niin sanotulla jatkoajalla veljen luona. Ei siis ollut enää kyse siitä yhdestä päivästä. Mä ainakin ymmärrän sen, että lopetuspäätöksen tekemisen jälkeen sitä ei halua tehdä montaa kertaa.

Mun mielestä kenelläkään ei oikeasti ole velvollisuutta lähteä selvittämään syitä tai yrittää ratkoa niitä, jos into ja energia ovat hävinneet. Siitä ei ole eläimen kannalta mitään hyötyä, jos ihminen vailla minkäänlaista kiinnostusta lähtee "korjailemaan" virheitään. Koiralle uusi koti tai viimeinen matka.

BaeLiana,

koira ei todellakaan elänyt millään jatkoajalla. Koira vaan tuupattiin pois omasta kodistaan, koska siitä ei jaksettu huolehtia. Ja se joutui toiseen yhtä huonoon kotiin. Ja tämä uusi koti oli vielä huonompi vaihtoehto. Missään vaiheessa koiralle ei yritetty etsiä parempaa kotia. Ei millään tavalla. Ei paljon vaivaa vaadi jos esim laittaa netti ilmoituksen tai kyselee tuttaviltaan. Loppujen lopuksi koiralle oli monta eri ottajaa..
Kyllähän eläinsuojelulakikin sen jo sanoo, että koirasta pitää huolehtia asianmukaisesti eikä saa jättää heitteille. Heitteillejättöä mielestäni on se että koira pistetään kotiin, josta tiedetään ettei huolenpitoa saati ruokaa löydy (ympäripyöreät työpäivät).
Tässä vaiheessa koira olisi jo pitänyt viedä lopetettavaksi taikka etsiä uusi PAREMPI koti, ei siirtää kärsimään pois omien silmien alta....

Olen TODELLA järkyttynyt teidän ihmisten asenteista.

Älkää tekään ottako lemmikkejä jos olette sitä mieltä ettei uutta kotia tarvitse etsiä ja että piikki on parempi vaihtoehto!!!!!!!!

BaeLiana,

todella järkyttävää myös tuo ettei mielestäsi ole velvollisuutta lähteä selvittelemään ongelmia tai ratkaisuja?? Tottakai on velvollisuus kun on koiran ottanutkin. Eihän kukaan järkevä ihminen voi ajatella noin että okei empä jaksa selvittää mikä koiraa vaivaa, pistetään ongelma kiertämään tai viedään piikille?? Äly hoi älä jätä..

YKSI JA AINOA RATKAISU : ÄLÄ OTA NIITÄ ELÄIMIÄ JOSSET NIITÄ VAIVAUDU HOITAMAAN!!!!!!

Mmajju, mitä tässä pitäisi sitten tehdä? Kauhistella porukalla kuinka hirveää, että koira ajateltiin viedä lopetettavaksi? Heristellä sormia että hyihyi, kaikenlaisia kamalia ihmisiä sitä onkin olemassa?

Täydellisessä maailmassa pitäisi toki aina selvittää syyt ja tehdä kaikkensa eläimen eteen, mutta valitettavasti tämä maailma on aika paska paikka. Se ei tarkoita että pitäisi hyväksyä asioita tai olla samaa mieltä, mutta mielummin tuossa tilanteessa (koira ollut puoli vuotta huonolla hoidolla, ilman ruokaa yms) vie sen koiran sitten vaikka piikille jos ei omat voimat tai mielenkiinto riitä ongelmien selvittelyyn.

Muoks. Täältä löytyy myös muokkaa viestiä-namiska. Huomattavasti helpompaa seurata mitä yksi ihminen ajattelee, kun kaikki asiat ovat yhdessä viestissä sen sijaan, että kirjoittaa aina uuden viestin.

Mutta maijju, miten voit edes olettaa, että omistaja joka on täysin menettänyt mielenkiinnon koiranpitoon alkaisi vielä selvittelemään jotain ongelmia, että voisikin pitää koiran?

Kyllä mä ymmärrän sun pointin, mutta asiat eivät valitettavasti mene ihan noin.

Ja mitä järkyttävää siinä on, että ottaa tosiasiat tosiasioina? Kyllä munkin mielestä on surullista, miten paljon eläimiä vain heivataan pois kun se ei ollutkaan niin kiva. Mutta mitäpä siinä voi yksi ihminen tehdä?

Mä ajattelin, ja ajattelen, asiaa sen eläimen kannalta. Ei se siitä lopetuksesta kärsi. Enemmän se kärsii huonoista elinolosuhteista ja siitä, ettei siitä kukaan huolehdi.

edit. Tonteria ehtikin väliin.

Mä oon vaan sairaan nopee!

Mutta joo, Joh sanoi asian niinkuin minä sen ajattelin. Suurkiitokset paremmasta kirjoitustaidosta.

No minä nyt yritän elää sitten siinä täydellisessä maailmassa ja selvitellä muidenkin koirien ongelmia ja etsiä niille koteja. Turha on myöskään tuudittautua tohon "maailma on paska" joten mäkin teen yhtä paskasti kun muut? Kun muutkaan ei huolehdi niin ei auta että minäkään huolehdin?

Höpsis Tonteria! Oon vaan iloinen jos saan suollettua edes jotenkuten ymmärrettävää tekstiä.

edit. mmaijju, oletan että kaikki vastuuntuntoiset ihmiset huolehtivat niistä lemmikeistään. Ja jos elämäntilanne muuttuu sellaiseksi, että siitä eläimestä on luovuttava, etsitään sille uusi ja hyvä koti.

Pointti oli vain se, että niitä, jotka haalivat elukoita ja nakkaavat ne "ihan sama minne" sitten kun se elikko ei enää kinnostakaan, riittää vaikka kuinka asiaa kauhistelisi.

En tarkoittanutkaan että pitäisi juuri tämän omistajan alkaa esim kouluttamaan koiraansa uudelleen jos ei mielenkiinto riitä, vaan tarkoitin sitä ettei olisi paljo vaivaa vaatinut että olisi koittanut löytää uutta kotia. Monet olivat kuitenkin valmiita (yhteisistä tuttavistamme) ottamaan koiran hoteisiinsa ja kouluttamaan siitä kunnon yksilön. Ymmärrän kyllä, jos on kaikkensa tehnyt koiran eteen eikä vaan arki tai muut asiat suju niin fine, sitten saa luovuttaa. Mutta kyllä mun mielestä ensisijaisesti pitäisi koittaa löytää koiralle rakastava koti, eikä viedä piikille. Ja tämä omistaja oli heivannut koiransa veljensä luo aluksi vain siksi, ettei jaksanut itse katsella sitä eikä ollut varaa piikkiin.
Mun mielestä toi on todella törkeää toimintaa.
Mutta älkää suuttuko, nämä ovat vain mun mielipiteitä.
Itse olen aina pyrkinyt auttamaan kaltoin kohdeltuja koiria ja myöskin tarjonnut tilapäistä hoitoapua, jos omistaja on esim. ollut todella voimaton, masentunut taikka muuten vaan "loman tarpeessa".

Itse olin alkuvuoden tilanteessa, että tein 10h työpäiviä + matkat päälle. Ei siinä paljoa olisi jaksanut lähteä metsälenkkejä tekemään ja peuhata koirien kanssa mutta "pakko" oli. Jos otan koiran, kannan vastuun.

Kyse ei ole siitä, että tuudittautuisi mihinkään. Tai että huolehtisi eläimistä huonosti koska muutkin. Kukaan ei tietääkseni ole sanonut, että sinun ystäväsi olisivat tehneet oikein koiransa kanssa, ei todellakaan. Yritämme vain selittää, että sille koiralle se piikki tuossa tilanteessa olisi ollut aivan hyvä ratkaisu, kun omistajilla ei selvästi ollut aikaa eikä halua tehdä asioihin muutosta.

Kiva juttu että sait koiran "pelastettua", mutta musta on tosissaan kohtuutonta haukkua täällä muita sen takia, ettei huonosti pidetyn koiran lopettamista jaksa niin kauhistella.

En ole ketään haukkunutkaan. Olen vaan järkyttynyt ihmisten asenteista ja siitä, kuinka helpolla eläimistä luovutaan. Niin monilla tutuilla on iso kokoisia koiria, joita ei jakseta lenkittää ja ne tuhoaa kämppää -> koiran vika. Koira on paska ja koiraan menee hermot.
Sitten kun se ei lopeta tuhoamista niin se annetaan toiseen yhtä huonoon kotiin ja sama jatkuu.
En vaan ymmärrä ylipäätään sitä, miksi koiria otetaan niin helposti ja miksi niistä luovutaan ihan yhtä helposti.

Ja tottahan se on ettei tilanne parane surkuttelemalla. Maailmassa on niin paljon kulkukoiria, sairaita koiria, hylättyjä koiria ym ettei muutaman ihmisen taistelu auta.

Toisten kirjoituksista sai vaan sen kuvan, että KENENKÄÄN ei tarvitse alkaa selvittelemään syitä jos ei halua. Mun korvaan se kuulosti aika hölmöltä. Ja mun mielestä kyllä tarvisi jos sen eläinparan on itselleen ostanut. Mutta joo, tehkööt kaikki tavallaan ja miten itse kokevat parhaaksi.

Kyllä mä itse mielummin maksaisin vaikka 1000e koiran lopettamisesta kun antaisin sen eteenpäin huonoon kotiin, jossa se kärsisi. Tuntuu vaan että nykyajan ihmisiltä on kadonnut se ajatus että vaikka koira onkin "vaan" koira, niin siitä ei tarvise huolehtia? Koska on niin paljon eri vaihtoehtoja, kuten esim nämä piikit ja koirien kierrätys. Tuntuu ettei monet tosiaan edes yritä tehdä koiran elämästä hyvää, eikä yritä saada arkea toimimaan eikä yritä etsiä sitten parempaa kotia jossei itseä kiinnosta.

majju kirjoitti:

Niin monilla tutuilla on iso kokoisia koiria, joita ei jakseta lenkittää ja ne tuhoaa kämppää -> koiran vika. Koira on paska ja koiraan menee hermot.

Mullakin on pari kaveria/tuttua, jotka syyttää koiraa siitä kun ne haukkuu ja tuhoaa eikä käyttäydy. Olempa saanut kuulla yheltä, ettei hän ikinä ois ottanu koko koiraa jos olisi tiennyt minkälaista sen kanssa eläminen on. Mutta ei se enää halua siitä luopua kerta on ottanutkin. Ja mun mielestä pitää pystyä luopumaan koirasta jos sillä ei ole hyvä olla, siis saa liian vähän tekemistä ja turhautuu, vaikka koira ois miten rakas tahansa. Koiran omistaminen pitäis kuitenkin olla enimmäkseen kivaa ja jos se menee siihen, että väkisin raahautuu päivittäin lenkille ym, vois miettiä jo koirasta luopumista.

Ja minusta tuntuu, että ihmiset ei vaan ymmärrä mitä se koiran kanssa eläminen oikeesti on. Ei siitä pennusta kasva automaattisesti mitään hyvin käyttäytyvää Roita, Rexiä tai Lassieta, vaan se pitää kouluttaa sekä pitää huoli, etttä saa tarpeeksi liikuntaa ja aivojumppaa. Ja mun mielestä moni just ajattelee silleen, ettei se koira ole koira vaan joku lelu.

majju,
Kyllä, mun mielestä siitä ottamastaan eläimestä pitäisi jaksaa kantaa vastuu. Se vain on fakta, että elämäntilanteet ja ihmiset muuttuvat, kaikki eivät osaa ajatella tarpeeksi pitkälle ja jossain vaiheessa voi salakavalasti se kiinnostus lakata. Jos ei kiinnosta tai ei yksinkertaisesti vain jaksa, niin sitä tunnetta ei välttämättä saa takaisin vain tahtomalla. Siinä vaiheessa edes sen uuden kodin etsiminen voi olla liian rankkaa.

Jatkoajalla tarkoitin sitä, että se oli jo lykätty toiselle hoitoon, kun oma jaksaminen oli loppunut.