Koirat.com

Sillä lailla...
Tietoa löytyi lähinnä lehtien artikkeleiden ja keskustelupalstojen perusteella, kuvia olisin kaivannut paikasta. Voi voi, kyllä sitä suomessakin sattuu. Turha on aina osoitella sormella rajanaapureita - "ei meillä, mutta tuolla heillä kyllä"
Puutteellisin tiedoin on tietysti vähän hankala spekuloida, mutta miten asian ymmärsin, ettei tarhoja lähimaillakaan ole asutusta vaan joku ajaa joskus autolla paikalle viemään koirille ruokaa ja vettä, muuten koirat asustavat täysin eristyksessä muusta maailmasta, erakkoina keskellä ei yhtään mitään. Missähän määrin tämä tarha siinä tapauksessa täyttää edes minimivaatimukset eläinsuojelun puitteissa - kun kerran tarhaa ei ole jo aikoja sitten lopetettu, ilmeisesti se täyttää. Erinomaisesti organisoitua hommaa - tarvitaan poliisia, palomiestä, pappia ja lappuliisaa, jos koira on väliaikaisesti kiinni talutusnuorassa terassilla, mutta kun keskelle metsää ilmestyy parinkymmenen koiran koiratarha, se on ihan ok, ehkä siihen joskus joku puuttuu.
Jos tarha on kerran ollut jo pystyssä parikymmentä vuotta, erikoista on ettei kukaan ole aiemmin asiaan enempää kiinnittänyt huomiota.

Kyllä ihmiset on sairaita! Mutta tää on taas sitä poissa silmistä, poissa mielestä Miten ne pysyy etes metsästyskunnossa? Mutta aika jännä kun nuin vähän tietoa kyseisestä paikasta enkä itse ainakaan huomannut esim yhteystietoja, joten taitaa olla tämmönen metsästäjien sisäpiiri homma. Tuolla vois joskus ihan pyörähtääkkin jos osoite joskus selviää. Tai kai täällä joku koiraihminen asuu kajaanissa/sotkamossa? Kauheesti rupes kiinnostamaan.

Eläintenpitokieltoa ei kyllä valvota kovin tehokkaasti ja sitä on muutenkin niin helppo kiertää.. Jos ei itse saa pitää eläimiä, voi ne hankkia kuitenkin puolison, lapsen, jonkun muun sukulaisen tai vaikka kaverin nimiin. Tällä tavoinhan moni pentutehtailijakin jatkaa toimintaansa. Mutta eipä eläimenpitokieltoa mitenkään voi langettaa koko rikoksentekijän lähipiirille.

Olikos uudella hallituksella ohjelmassaan tarkoitus tarkistaa eläinsuojelulakia? Ainakin muistelisin näin, mutta tietysti on asia erikseen tuleeko lakiin sitten oikeasti mitään tarpeellisia muutoksia.

Oli tarkoitus. Jos en ihan vikaan muistele, uudistukset ja tarkistukset painottuisi enemmän tuonne tuotantoeläin puolelle. Sitten lemmikkiasioissa päällimmäisenä on ollut tämä ns. koira-ajokortti.
Rangaistuksia pitäisi koventaa ja tekijän nimi jonnekin rekisteriin (rikosrekisteriä vastaava), jossa se näkyisi sen viitisen vuotta ja tämä rekisteri pitäisi olla avoin kaikille, joilla on tarkoitus eläimiä myydä/ luovuttaa, jotta voi tarkastaa onko ostajalla eläinsuojelurikoksia viimeisen viiden vuoden ajalta. Ja jos sama meno jatkuu, niin pitokielto ja nimi johonkin pitokieltorekisteriin, jossa se voisi näkyä vähän pidempäänkin. Jos meininki jatkuu, niin pari vuotta vankilassa ehkä auttaa muuttamaan tekijänkin näkökantoja eläinten kohtelusta - tai sitten ei...

Eläinsuojelurikoksen perustekomuodossa rangaistusasteikko on välillä sakko -> vankeus (max. 2 vuotta). Törkeässä tekomuodossa on kaavailtu rangaistuksen olevan vankeutta min. 4kk - max. 4 vuotta. Tuomion ollessa enintään kaksi vuotta, voidaan tuomio määrätä ehdollisena. Kun perusmuotoisen rangaistuksen maksimi on ollut juuri tuo kaksi vuotta, on "istuttavan" tuomion saanut tiettävästi vain yksi eläinrääkkääjä. Tämä linja tulee todennäköisesti jatkumaan.

Asiantuntijalausuntojen mukaan törkeä tekomuoto tulee käytännössä erittäin harvoin, jos koskaan, sovellettavaksi. Tämä arvio perustuu lain perusteluissa esitettyihin tavoitteisiin ja törkeän tekomuodon siinä saamaan luonnehdintaan. Yksi tällainen lakia "vesittävä" lauseke on lain tavoitteisiin kirjattu: "rangaistuksella saavutettu etu tulee olla sen haittoja suurempi".

Tämä tavoite on jo voimassa olevan lain aikana käytännössä estänyt tuotantotilojen omistajille määrättävät eläintentenpitokiellot, samoin ehdottomat vankeustuomiot. Kun asianajaja vetoaa oikeudessa siihen, että niin vankeustuomio kuin eläintenpitokieltokin tulisivat viemään maatilan konkurssiin, päättää oikeus pitäytyä niin eläintenpitokiellon kuin ehdottoman tuomionkin määräämisestä. Nyt ja aina!

Kirjoitin tuolla "Uutisia meiltä ja maailmalta 2" topicissa (s.26) yhdestä keissistä, joka sattui minulle ja josta kasvattini sai kärsiä. Kyseiselle henkilölle ei kai koskaan ole määrätty eläintenpitokieltoa, vaikka syytä kyllä olisi ollut. Tällä tosikertomuksella yritän kuvata kuinka vaikeata on hallinnoida eläintenpitokieltorekisteriä, jos kohdehenkilö on vain yksinkertaisesti "vaikea ihminen".

Tapauksen nainen keräsi ostettuja, osittain maksettuja sekä sijoituseläimiä (koiria ja kissoja) kotiinsa. Hän valehteli eläinten luovuttaneille ihan päin naamaa ihan mitä vaan. Hän mm kertoi, että hän on juuri käynyt eläinlääkärillä hakemassa sille sun sijoituskissalle ne rokotukset, ja kuinka eläinlääkäri oli sanonut sitä tai tätä. Tosiasiassa nainen ei käynyt eläinlääkäriä lähelläkään. Eräästä sijoituskoirasta nainen oli kertonut, kuinka rokotukset on nyt sitten otettu, kivasti on mennyt. Että onkin sitten kiva ja kaunis pentu. Vaihdoin sen kuivaruokamerkin xxx:ään. Kallimpaahan se on, mutta kun eläinlääkärikin sitä suositteli niin....Ja mikäänhän ei ole liian hyvää. Tosi asiassa kaikki naisen hallinnassa olleet koirat oli sillä hetkellä olleet yli viikon poliisin toimesta huostaanotettuina ja hoitokennelissä hoidettavina!

Monet eläimistä otettiin naiselta ihan oikeaoppisesti huostaan. Osan nainen jätti johonkin koirahoitolaan, tai sitten kesäkuumalla umpinaiseen autoon, josta poliisi ne sitten vei hoitolaan. Eräänkin kerran poliisit odottivat liki kaksitoista tuntia, ennen kuin pelastivat lämpöhalvaustilassa olleet koirat. Nainen oli soittanut hoitopaikkaan, johon koirat oli viety, ja pyytänyt noutamiselle jatkoaikaa, "kun on muutto justiinsa päällä". Joitakin päiviä myöhemmin hoitolasta oli soitettu naiselle, kun noutoa ei kuulunut, eikä hoidostakaan oltu mitään maksettu. Nainen "oli sanonut, mitä vittua tänne soittelette. Mitä minä niilä rakeilla teen? Pitäkää hyvänänne!" Näistäkin "rakeista" yksi oli ollut sijoituspentu!

Koira- ja kissapiireissä nainen alkoi olla persona non grata, joten hän siirtyi toiseen vaiheeseen. En oikeudellisista syistä käytä naisen oikeita nimiä, joten leikitään, että hän olisi ollut Anne Marketta Vesala, omaa sukua Pouttuniemi. No ensimmäinen koiraihmisten harhaantuminen tuli kun naisen aviomies otti eron, ja nainen otti tyttönimensä. Enää ei ollut liikkeellä Anne Vesala, jota osattaisiin varoa, vaan Anne Pouttuniemi. Kun tämä nimi tuli tutuksi, alkoi nainen käyttää nimeä Marketta Pouttuniemi. Sitten nimeä Marketta Niemi. Sitten kun sekin nimi oli pilattu, niin alettiin käyttää sen hetkisen poikaystävän sukunimeä, ja valinnaisesti jompaa kumpaa oikeaa etunimeä.

Nainen "harrasti" whippettien lisäksi ainakin greyhoundeja, mutta ei hän ollut täysin rotu-uskollinen. Kyllä hän otti kaltoinkohdeltavakseen myös muunrotuisia koiria. Useampien rotyjen pentuja oli kysellyt, mutta onneksi oli sana kiirinyt! Erirotuisia kissoja kuului myös repertuaariin.

Yhden kasvattamani pentueen isän omistaja kertoi, että kun naiselta oli kysytty, miksi hän tekee niin kuin tekee, oli naikkonen vastannut "siks, kun whippet-ihmiset on niin vittumaista väkee".

Lueskelin kerran brasilianterrierien sivuja. Yksi kasvattaja ilmoitti yhden kasvattinsa rinnakkaisomistajaksi kyseisen naisen. Lähetin tälle kasvattajalle textarin, jotta asia ei tulisi hänelle yllätyksenä. Kasvattajaa ei kiinnostanut sen vertaa, että olisi lähettänyt vastaviestin.Taisi tietää tapauksen.

Aaaarghhh...! Tänään oli taas naapurin juopon koira irti. Äijä ite sammuneena kämpässä ja ovet sepposen selälllään. Nyt otin itseäni jälleen niskasta kiinni, ja soitin poliisille. Ystävällinen nainen siellä vastasi puhelimeen, ja kovasti kyllä kyseli tilanteesta. Ei ainakaan jäänyt sellanen fiilis että "noita sattuu". Lupasivat käydä koiranomistajan luona puhuttelemassa, jälleen kerran kahdesti. No, jospas jotain alkaisi tapahtumaan kun joka kerta soittaa suoraan poliisille kun koira on irti. Ottivat nytkin nimeni ja puhelinnumeroni ylös jos tulee lisäkysyttävää. Mainitsevatkohan nuo koiranomistajalle minun nimeni? Jälkeenpäin aloin vain miettimään, ja se se vasta onkin sitten sääli jos äijä minulle suuttuu, kun ollaan aika paljon sitä ulkoilutuksessa autettu.

Kävin sitten hakemassa koiruuden meille päiväksi, ja voi jessus kun se haisi...! Ihan mädäntyneelle kalalle. Lisäksi kynnet olivat edelleen äääälyttömän pitkät, varsinkin etutassujen ja kannuskynnet takajaloissa, ne aivan lerpattivat.

^ Eiköhän poliisi korkeintaan mainitse, että "ollaan saatu vinkkiä.." tms. tuskin alkaa nimiä latomaan tiskiin. Varmasti tietää, että moinen saattaisi aiheuttaa soittajalle vain hallaa :)

^^ Eivät sano nimiä. Voit olla huoleti.

Kiitos vastauksista (hyvistä sellaisista)

Meillä tässä vähän matkan päässä asuu joku nuori pari, jolla on ehkä rottweiler x collie tai jokin muu sen tyyppinen paimenkoira risteytys. En erikoisen hyvin tunne näitä lähiseudun ihmisiä, mutta tuon koiran olen nähnyt joskys aiemminkin. Tänään se sitten oli meidän aidan takana jo viiden aikaan, eilen näin sen illalla juoksentelevan irtaallaan ja useita kertoja olen nähnyt sen yksikseen kuljeskelevan pitkin aluetta. No siinä nyt ei itsessään mitään pahaa ole, jos tyylinä on laskea koira aamulla ovesta ja huudella sitä illalla takaisin, mutta sen koiran olemus on jotenkin niin säälittävä.
Kävin sitä tänä aamuna katsomassa, ystävällinen koira, ei siinä mitään. Arviolta 10-vuotias, turkista ja olemuksesta päätellen. Koira oli ihan takkuinen mahan alta ja jalkojen alta ja hännässä oli oikein takkumyttyjä. Se linkuttelee ihmeellisesti toista jalkaa, luulisin, että kysymyksessä on ehkä joku kasvain. Hampaita puuttuu suusta ja koko kalusto on tainnut jäädä vähän vähemmälle hoidolle. Sääliksi kävi koira vanhusta...

Muuten se näytti kyllä hyvinvoivalta, ei liian laiha tai lihava, ei väsynyt tai apaattinen, ei arka...
Ajattelin, että jos koiraa vielä kovin usein näen tuossa kunnossa, ilmoitan siitä jonnekin päin tai sitten käyn juttelemassa omistajien kanssa. Eläinsuojelu sanoo vaan, että koiraa pitää kammata ja poliisi sanoo, että se pitää olla hihnassa kiinni. On nämä surullisia tälläiset jutut, kun asialle ei kamalasti mitään voi tehdä.