Koirat.com

Tuttavani otti muutama viikko sitten koiran ja on erittäin stressaantunut, kun ei ehdi sopeuttamaan omia aikataulujaan koiran kanssa, hermostuu jos koira on yli 6 h yksin.

Ymmärrän tavallaan tuon hädän (meillä koirat ovat max. 8 h ilman ulkoilutusta) mutta jos minun pitäisi kantaa huonoa omaa tuntoa siitä, että joskus viivästyy 1 h ulkoilutuksessa, niin olenko huono koiranomistaja? Teettekö te muut koiranomistajat rutiininomaisesti, ruokailut, lenkityksyt, halit, koulutukset tietyssä aikataulussa?

Meillä jokainen päivä on periaatteessa hieman erilainen, koska ollaan töissä ja koulussa vaihtelevan omituisesti. Jotain perusrutiineja kuitenkin on. Aamu (ja siis aamu on milloin mihinkin kellon aikaan, koska tehdään myös yötöitä..) alkaa niin, että Lara pääsee meidän kanssa sänkyyn hetkeksi köllimään ja rapsuteltavaksi. Sitten ulos ja ruokaa. Päivän aikataulu riippuu sitten ihan päivästä, eli lähinnä siitä miten olen töissä, koulussa vai olenko kotona, tai jos minulla on pitkä päivä, niin avon aikatauluista. Viimeinen lenkki tehdään vähän ennen nukkumaanmenoa ja ruoka tulee sen aikoihin.

8h on meilläkin perusraja ulkoilujen suhteen ja myös yksinolon suhteen/päivä, mutta jos se venyy hieman yli sen, ei voi mitään. Kyllä minä siitä huonoa omaatuntoa tunnen ja en todellakaan tahallani päivää sellaiseksi viivytä, mutta aina ei vain aikataulut toimi. Meillä tällä hetkellä on kyllä sinänsä hyvä tilanne, että meidän aikataulut avon kanssa on niin erilaiset. Lara joutuu siis olemaan melko vähän yksin kotona. Yleensä minä olen aamupäivän/päivän kotona ja avo iltapäivän/illan.

Meillä on koira kyllä joutunut olemaan arkisin sen 9 h ilman ruokaa ja ulkoilutusta. Hyvin se pärjää, lähinnä vaan nukkuu täällä sen ajan.
Aamulla... no kun ei ole enää vuorotöitä niin aamuruoka on aika pitkälti aina samaan aikaan, viikonloppuina ehkä vähän myöhempään, riippuu milloin tuo otus herättää meidät ruuan antoon.
Sitten töiden jälkeen ruoka ja ulkoilutus ja lenkki sitten vähän myöhemmin vielä... tai treeniä.
Toki tuohon rutiini on tullut, mutta esim. iltaruuan kanssa vaihtuvuus on 1-4h ja hyvä niin, tuo ei osaa kyllä iltapäivisin sitä ruokaa pyytää, kun taas aamuisin klo 7.00 viim. tökkii kättä, että josko sitä ruokaa sais... Joskus(viikonloppuisin) menee vielä hetkeksi nukkumaan jos sanoo, että "nukutaan vielä"

Mutta jos tekisimme edelleen vuorotyötä niin ei varmaan olisi edes noin rutinoitua touhua, ei silti mitään aikatauluja tehdä sen suhteen.

Nythän olen kotona lapsen kanssa, joten koiralla hiukka eri "rutiinit" nyt kun mä oon kotona. Toki ruoka-ajat pysyneet suht samoina kun mies herää kuitenkin töihin aina samaan aikaan.

Treeniryhmässä treenaaminen tietysti vaatii juuri sen tietyn kellon ajan tiettynä päivänä olla treenaamassa, mutta muuten ei kellon tarkkaa ole tuo touhu meillä.

En tosin pidempää aikaa halua koirani olevan yksin(ilman ulkoilutusta), joten kyllä esim. kauppaan meno suoraan töistä oli joskus sydäntä särkevää, mutta oli se kaupassa käytävä kuitenkin.

Edellinen vastaus meni vissiin sinne taivaan tuuliin

Joops, minä haluan, että noilla meidän hömelöillä on joka päivä hyvä olo!
Lunatic, naapurin Ida (labbisneiti) oli meidän käppänöiden paras kaveri, mnennään käymään kylässä ensi viikolla

Olen useampaankin otteeseen meinannut aloittaa vastaavan ketjun, mutta aina on jäänyt... Hyvä, että joku muu sai aikaan

Meillä 8,5 h yksinoloa alkaa olla aika siinä rajoilla, sen pidempään en halua koiran olevan yksin. Lyhempiä pätkiä saattaa sitten päivän aikaan olla useampia.

Toivottavasti tämä ei nyt mene ot:ksi, mutta kaipa se tähän samana ketjuun jollain kytköksellä kuuluu..? Eli miten, tuntuuko kenestäkään että olisi joutunut luopumaan jossain määrin omasta sosiaalisesta elämästään koiran tultua? Vai onko kaikki kontaktit muita koiraihmisiä? Tuleeko koskaan tunnetta, ettei voi lähteä jonnekin, koska koira joutuu jäämään yksin?

Angat: KYLLÄ! Eli siis ei sitä enää koiran tultua voinut lähteä noin vaan ja mä oon siinä mielessä ihan pöljä, että on hirveempää jättää koira yksin kotiin jos lähtee itse vaikka syömään ulos tms... siis samanlaillahan se koira pärjää yksin olin mä sitten missä vaan, ei se koira sitä todellakaan tiedä olenko töissä vai hurvittelemassa, mutta tuntuu itsestä pahemmalta. Tosin en ole mikään kauhean kova menijä enää moneen vuoteen ollut, joten koiran ottaminen ei ole sitä rajoittanut. Toki siis koiraharrastusten parissa sitten näkee muitakin kun kodinseiniä. Eli onhan se tietty niinkin, että niitä koiraihmisiä kavereiksi tulee, onhan meillä samat intressit

Ja oletteko huomanneet ei koirallisissa ihmisissä sitä, ettei ne aina tajuta oikein, että sitä koiraa ei voi jättää moneksi tunniksi yksin tai edes niin, että ekaksi koira on yksin työpäivän ajan sen 9 h ja sitten menet kotiin hetkeksi ja taas lähdet baanalle.

Kyllä meilläkin pyritään, että koirat on päivittäin yksin maks. 8h, mutta valitettavasti joskus tulee ylitöitä/menoja, joihin koirat joutuu taipuun. Meillä on yksi ainoa, selvä rutiini päivässä: iltaruoka tulee tasan klo 19 ja iltalenkki sen perään. Kaikki muut lenkit vaihtelee, mutta tosta en lipsu, koska se on koirille (ja itselleni) niin tärkeä.

Ja ei, mä en kyllä tunne että jäisin koirien kanssa paitsi jostain. Jos mun täytyy lähteä illalla johonkin baariin tms, pyydän kaverit tähän jotta saan koirat ruokittua ja lenkittyä, ja niillä on seuraa. Enkä todellakaan hakeudu "koirallisten" ihmisten seuraan: kyllä mä tykkään ottaa myös lomaa noista eli viettää aikaa, jolloin ei koirista puhuta. Noi on kuitenkin koiria eikä mitään lapsettomuutta kärsineen parin elämän iltatähtiä.

Muoks. Ja en ole kyllä kaveripiirissä huomannu mitään, ettei ymmärrettäis koirien seurantarpeita. Kyllä ne tajuaa, etten halua koirien olevan yksin alvariinsa. Kummallisia kavereita, jotka moista ei ymmärrä. Ehkä olen onnekas, tai ehkä mun ympärillä elää ihan normaalin ajatusmaailman omaavia ihmisiä.

Meillä ei ole rutiineja. Minkäänlaisia. Minä kuitenkin työskentelen kolmessa vuorossa, joten ei ole toivoakaan että tiettyyn kellonaikaan ruoka napsahtaisi nenän eteen. Tietenkin pyrin pitämään ruokinnan mahdollisimman samoihin aikoihin tapahtuvana, mutta +-3h on aika normaalia. Nämä eivät vielä yhdessä ole ehtineet olla sitä kokonaista 8h yksin, muutamia tunteja kyllä kerrallaan ja on huomattu, että molemmat nukkuu yksin ollessaan. Sitten se riemu repeää kun joku tulee kotiin ja mennään pihalle leikkimään jne. Pyrin siihen, että jos koirat jää pitkäksi aikaa yksin kotiin, ennen sitä käydään juoksemassa pitkään ja leikitään ja kulutan muutenkin tuota virtaa vähemmäksi, tired dog is a happy dog joten eivät sitten hetkahda mun puuttumisesta.

Oikeastaan koko kaveripiirini ajatusmaailmassa minuun liitetään koirat, joten ei tarvitse paljon selittää jos johonkin lähteminen vie aikaa, enkä kyllä tunne hirvittävän huonoa omatuntoa jos lähden rilluttelemaan ja jätän koirat yksin. Ne kuitenkin sitä ennen saavat liikuntaa ja aivotyöskentelyä.

Meillä koirat on työpäivän ajan matkoineen yksin 9,5-10h. Arkisin voisi sanoa että on tietyt rutiinit, aamutoimet menee aina samalla kaavalla ja iltaruoka tulee suunnilleen samoihin aikoihin joka ilta. Vkonloppuisin sitten ei ole aikatauluja, aamulla herätessä ruoka, päivän ohjelma vaihtelee, samoin kun ruokinta-ajat.

Työpäivinä kun koirat on yksin kotona noin pitkän ajan, en halua niitä jättää enää yksin toista kertaa. Arki-illoille en suunnittele koirattomia menoja, ohjelma koostuu yleensä lenkeistä ja treeneistä koirien kanssa, jos näen kavereita niin se on usein lenkkien/treenien muodossa. Suurin osa kavereistani on koiraihmisiä ja ymmärtää ettei koiria voi jättää töiden jälkeen uudelleen yksin (heillä sama tilanne). Muutaman kaverin kanssa ollaan samassa työpaikassa, eli nähdään muutenkin päivittäin siellä. Jos mies ei ole työreissussa, niin vähintään toinen meistä on koirien kanssa illan, jos toisella on vielä jotain menoja töiden jälkeen. Mä en koe koiria sosiaalisen elämän esteenä, näin mä olen tottunut elämään jo niin monta vuotta, etten osais kuvitella "huitelevani" kylillä tai kavereiden luona iltoja töiden jälkeen, enkä mä koskaan kaipaa sellaista.

Meilläkään ei mitään rutiineja ole, plus että Iitu on mun reissukoira, joka kulkee työmatkoilla mukana aina. Yksinoloa noille tulee 0-10 h/päivä, todella vaihdellen, koska kun mies tekee kolmivuorotöitä. Tai no, oikeastaan Taralle tulee yksinoloa, Iitulle ei juurikaan. Usein vapaapäivinä käydään pitkällä lenkillä päivällä ja ruoka noilla on miltei poikkeuksetta aina illalla, mutta sekin saattaa vaihdella.

Toisaalta tämä rutiinittomuus on tehty ihan tahallisesti, koska en jaksa sitä kerjäämistä ja hösellystä, jos on opetettu joku tietty kellonaika, eikä sitä sitten jostain syystä voikaan toteuttaa.

Niin siis meillä on kyllä lapsikin eli meillä kyse ei ole lapsettomien iltatähdestä.

en vaan ole mitään liikkuvaa sorttia noin muuten(eli en ennen koiraakaan kauheasti käynyt hurvittelemassa), että jos joskus harvoin johonkin lähden niin toki lähden, se on vaan omasta mielestäni vaikeampaa jättää se koira silloin kun ei lähde töihin ja siksipä se ei meillä "onnistu" usein se töiden jälkeen ulos lähteminen... enkä ajattele siis niin, ettenkö voisi mihinkään lähteä, ei se koira minua kuitenkaan sido sinne kotiin jos jotain on määrä/halu tehdä. Toki nyt tuo lapsikin sitoo vielä tänne kotiin enemmän joten kerrat kun ulos pääsee(edes vaikka leffaan) on harvassa, mutta siihenkin tottuu, enkä valita ollenkaan.

Ja kavereista joilla ei ole koiria... tokihan ne "ymmärtää", että se koira täytyy hoitaa, mutta välillä saattaa tulla ihmetyksiä jos pitää se koira käydä ruokkimassa/ulkoiluttamassa ja EI kaikki kaverit ole sellaisia, eikä myöskään kaikki kaverini omista koiria, mutta saman henkisiä kavereita mulla on enemmän(siis tulleet kavereiksi jo ennen koiran ottamista), joilla siis on nyt tai oli jo tutustumis hetkellä joku eläin...

Ja onhan mulla tossa tuo miekkonen joka on sitten illan koiran(ja nykyään lapsen) kanssa jos mulla joku meno...

Ja inni puhuikin tuossa ihan kun mun suulla!

Meillä on joitain rutiineja, mutta poikkeuksiakin niihin välillä saattaa tulla. Mitään tiettyjä kellonaikoja ulkoiluille tai ruoalle ei ole. Aamulla herään, sitten saatan käydä suihkussa tai vaan meikkaan ja puen ja sitten hääräilen vähän ja koirat saa aamupalaa ja sitten ulos. Ne jaksaa odottaa tuohon asti ihan nätisti, yleensä nukkuvat tai makoilevat vaan, kun teen omia aamutouhujani. Sitten käydään pieni aamulenkki ja sen jälkeen annan kongit ja lähden töihin. Mulla koirat on arkisin yksin kotona sen 8-9h ajan, riippuu käynkö jossain asioilla/kaupassa töiden jälkeen. Töistä tullessani lähdetään heti lenkille ja sitten myöhemmin vielä ulkoillaan tai koirat oleskelee takapihalla. Vähän riippuen siitä mitä muuta tekemistä siinä illalla on.

Kyllä mun koirat on joskus arki-iltaisinkin vielä toisen pätkän yksin, jos mulla sattuu olemaan jotain omia menoja. Joskus tulee huono omatunto asiasta, mutta kyllähän ne saa ulkoilua ja huomiota ennen kun menen taas ja niitä on sentään kaksi, että on seuraa toisistaan. Kun tulen myöhemmin takaisin kotiin, niin ne pääsee tietysti vielä ulos. Aika mahdotonta olisi pitää mitään sosiaalista elämää yllä, jos kokoajan pitäisi ajatella vain koiria ja toimia juuri niiden mukaan. Ei vaan pysty olemaan kotona 24/7, kyllä sitä muutakin elämää on. Tai haluan, että on. Ja yksin kun asuu koirien kanssa, niin eipä kauheasti muita vaihtoehtoja ole.
Välillä jos olen menossa suoraan töistä jonnekin omille menoille, niin sitten pyydän, että äiti tai joku kaveri kävisi koiria lenkittämässä. Harrastan myös ratsastusta, joten pari iltaa viikossa menee siiihen. Nyt kun kevät tuli ja taas lämpimämmät kelit, niin olen ottanut koirat mukaan tallille. Näin ollen ne saa siellä vapaasti ulkoilla parin tunnin verran eikä tarvitse kotona olla näinä iltoina.
Viikonloppuna on sitten paremmin aikaa koirien kanssa ulkoilla ja touhuta. Silloinkin saattavat olla välillä keskenään kotona, mutta ei yhtä pitkiä aikoja kuin arkipäivinä. Jos mulla sattuu olemaan paljon menoa viikonlopulle tai jokin baari-ilta tiedossa tms., niin sitten yleensä kysyn joltain kaverilta tai vanhemmilta, että jos koirat saa tulla sinne hoitoon. Silloin ei tartte huolehtia niistä ja saa itse välillä tehdä omia juttuja sekä mennä ja tulla miten haluaa. Se on ihan mukavaa vaihtelua välillä.
Kyllä munkin kaverit ymmärtää koirat ja eikä ihmettele, jos sanon, että pitää eka mennä koirat lenkittämään tms. Aika monella kaverilla on omiakin koiria.
Eipä nuo näytä mitenkään kärsivän näistä mun aikataulujutuista. Ihan tyytyväisiä ja iloisia koiria ovat.

Meillä pojat joutui mun edellisen työn vuoksi olemaan keskenään n. 9-10h päivässä. Töiden jälkeen sitten en lähtenyt enää mihinkään ilman poikia. Arkirutiini työssä käydessä menee niin, että aamulla n. 6.30 aamupala, sen jälkeen ulkoilutus. Sitten pojat jää nukkumaan. Töiden jälkeen heti koirat ulos ja ne odottaa takapihalla, kun vaihdan vaatteet. Sitten vaihetelvasti lenkille lähtö tai treenit. Treeneistä riippuen lenkki tai ei. Esim. viestitreeneissä juostaan niin paljon, että lenkkiä ei tarvita, pelkkä loppuverryttely kun taas tottispäivinä käydään myös lenkillä.

Lenkkien pituus vaihtelee n. 1-3h/päivä (riipppuen treeneistä ym.). Lenkkeily on 99% metsässä vapaana. Omassa pihassa pojat saa olla niin paljon kuin haluavat. Ja ovat tietysti aina pihassa mukana, kun teen ulkotöitä. Pihassa oleskelu ei vähennä lenkkien määrää tai pituutta.

Arkisin illalla koirat saa iltaruoan josku kello 20-00 aikaan ja viimeisenä ennen nukkumaan menoa vielä pikapissatus.

Viikonloppuisin ei ole mitään rutiineita, paitsi ruoat tulee jossain vaiheessa aamulla ja illalla. Yleensä ollaan paljon ulkona, tehdään puita, treenataan, haravoidaan tms.

meillä koirat on vaihtelevasti yksin 4-11h päivässä, yleensä vain sen 4-5 h, jos avo on poissa jostain syystä ja mulla on työpäivä niin yksinoloa tulee pakostikin 10-11 h. todella pitkä aika mutta hyvin ne on selvinny, pitää vaan lenkittää kunnolla aamulla että ei oo hirveesti höyryjä.

meillä avo ei ymmärrä sitä että miks koirat ei voi olla yksin 20h vuorokaudessa, sen mielestä olis aivan riittävää jos tullaan pitkän työpäivän jälkeen kotiin, lenkitetään koirat (sellanen kakka-pissa-lenkki riittää ihan hyvin, mitä nyt pidempiä tekemään..) ja sitten lähdetään istumaan iltaa kavereille ja tullaan vasta yömyöhään kotiin. mulla kuitenkin aina ollut sellanen periaate että jos eläin hankitaan sen kanssa myös ollaan, eli jos mulla on ollu töitä/menoa päivällä niin sitten illat menee koirien kanssa. kuitenkin sen verran energiset kaverit kyseessä että jos jäisi vähemmälle huomiolle vois seuraukset olla ei-niin-mukavat..
eli joo, koirat on kyllä rokottanu mun sosiaalista elämää, mutta ne kaverit jotka on tärkeitä ovat kyllä edelleen yhtä läheisiä, ja siitähän sen oikean ystävyyden tunnistaa, kun toinen joustaa toisen tarpeiden mukaan ja ymmärtää.

Koska mulla ei valitettavasti ole kamalasti töitä, koirat hyötyvät siitä. Joutuvat siis olemaan yksinään mun muutamia tunteja kerrallaan kestävien töiden ajan (joita ei ole edes joka päivä) sekä kaupassa käyntien ja esim. kaupungilla ja elokuvissa käymisen ajan. Aikataulut yleensä menevät niin, että päivän aikana tehdään kolme lenkkiä, jotka ovat jotakuinkin samanmittaisia keskenään. Viime aikoina olen laiskistunut, ja lenkit ovat yleensä n. 35 - 45 minuuttia pitkiä. Harvemmin yli tunnin lenkkejä tehdään, ehkä olen sitten kyllästynyt näihin nykyisiin lenkkimaastoihin. Harvemmin kyllä mitään talon ympäri -pissityksiäkään, kun on tän työttömyyden vuoksi aikaa kuitenkin tehdä pitempiä lenkkejä. Lenkkien lisäksi aivojumppaa ja luunsyöntiä kotona, ja välillä joku tulee käymään meillä ja välillä me käydään jossain kyläilemässä.

Meillä saattaa kyllä ilta- ja aamulenkin välillä mennä hyvinkin 12 tuntia. Mulla kun ei, harmi kyllä, ole töihinmenoa aamulla tai sitten se on tosi aikaisin (esim. töitä klo 6 - 8), joten nukun pitkään. Käytän koirat illalla puolenyön maissa ulkona, mutta nukun helposti sinne keskipäivään saakka.

Koirien aikatauluihin liittyy tämäkin, joten en viitsi perustaa uutta ketjua (ainakaan vielä, jos kukaan ei aiheesta innostukaan ).

Miten paljon ja mitä lajeja treenaatte koirienne kanssa? Kuinka monta treenipäivää teillä on viikossa? Missä menee mielestänne/oman koiranne kohdalla raja, millainen treenimäärä on liikaa?

Yritän pitää Sisun aikataulut ainakin ruuan osalta samanlaisina päivittäin. Ruoka napsahtaa aamulla eteen n. klo 06-09. Iltaruoka tarjoillaan klo 19-20 aikaan. Ulkona käydään ennen ruokailua, aamulla pissalenkki ja illalla pidempi.

Sisu joutuu olemaan yksin päivästä riippuen max. 9 tuntia. Onneksi (Sisun kannalta) mulla ei nyt ole enää töitä, vaan pelkästään muutama tunti luentoja viikossa. Sisu on joutunut olemaan mammaloma poislukien kesäkuusta elokuun loppuun arkisin tuon 8-9 tuntia yksin. Nyt yksinoloa tulee muutaman kerran viikossa 2-4 tuntia plus kauppareissut ym. Silloin, kun Sisu oli pidempiä aikoja yksin, en tahtonut jättää sitä enää töiden jälkeen uudestaan yksin kotiin. Nyt, kun vähän helpotti töiden suhteen, en pidä lainkaan mahdottomana shoppailupäiviä, kahvitteluja tms, kunhan pidän huolen Sisun ulkoilutuksesta. En tunne näistä kovin huonoa omatuntoa, mutta en silti jää lorvimaan kaupungille "turhia", kun tiedän, että Sisu odottaa yksin kotona.

Jotenkin oon onnistunut moralisoimaan itteäni tällä matikalla: Vuorokaudessa on 24 tuntia, joista mä tykkään nukkua sen 9, ja olen töissä (tai en siis ole enää) 8. Aikaa jää siis 7 tuntia, ja siinä ajassa mun on tehtävä ruokaa, kouluhommia ja pidettävä koti kunnossa, ja loppuaika on Sisulle. Eli ei siis mahdottomia vuorokaudessa. Tän takia haluan olla Sisun kanssa mahdollisimman paljon. Kun koiran ottaa, sen myös hoitaa, ja Sisu on mun vastuulla. Mulla voi olla vaikka mitä tekemistä, mielenkiinnon kohteita ja menoja, mutta Sisulla on vaan minut.

Välillä tuntuu, että jää jonkin verran sosiaalisesta elämästä paitsi, mutta siis ihan äärimmäisen harvoin. Yleensä pystyn suunnittelemaan kaikki ravintolaillat, baarireissut jne silleen, että Sisu on hoidossa tai joutuu olemaan tosi vähän aikaa yksin kotona, ja sitä ennen se on lenkitetty ja sille on jätetty virikkeitä. Aika hyvin mun kaverit nykyään tietää, etten voi tehdä mitään extempore-reissuja mihinkään Sisun takia, ja ymmärtävät sen hyvin. Meillä on jonkin verran myös koirallisia kavereita, joten ymmärrystä riittää. Jotkut (koirattomat tai perheelliset) kommentoivat yleensä, että sehän on "vain koira", mutta ei mua ahdista se että joku ei ymmärrä. Ja onhan se ihan totta, että koiraa ei saa liiaks inhimillistää, eikä Sisu mulle mikään lapsenkorvike olekaan. Kyllä mua harmittaa, ettei voi oikein suunnitella mitään muutaman viikon ulkomaanreissuja, sillä kukas koiraa hoitais, kun en halua koirahoitolaan pistää, eikä mun vanhemmat tai isovanhemmat suostu niin pitkiä aikoja hoitamaan, mutta onhan tääkin ihan neuvottelu/suunnittelukysymys, ja onneksi mulla ei olis tällä haavaa edes rahaa lähteä ulkomaille.

Sisun kanssa treenataan 1 x vko. Ensin meillä oli agilitykurssi, ja nyt on tokokurssi. Tosin Sisulla on nyt juoksut, eli ei päästä treeniryhmään. Toki me sit kotitokoillaan ja tehdään muinakin päivinä jotakin, mutta siis ihan "ohjelmaa" meillä on kerta viikkoon noiden kurssien muodossa.

Yo-opiskelijalla on helppoa, ei joudu koirat olemaan muutamaa tuntia pidempään yksin päivisin, joskus eivät ollenkaan. Sitten voi hyvillä mielin lähteä vielä iltasella jonnekin.

Meillä on aika rutiininomainen päivä. Aamulla ulos 8.30-9.15 välissä, ruokaa sitten lenkin jälkeen. Päivälenkki about 15-16 maissa ja iltalenkille sitten 21.30 -22.00 maissa. Iltasapuskan saa yleensä kun minä pääsen töistä about 19 aikaan. Meillä koira ei tosiaan ole ollut, eikä tule olemaan yli 4-5 tuntia yksin kotona. Laki määrää.

Meidän onneksi avokki työskentelee muutamana päivänä viikossa ja nyt alamme tehdä niin, että minä otan koiran töihin mukaan tiistaisin (ennen avokki otti sen tiistaisin mukaan, mutta hänellä ei ole kunnon lenkitysmahdollisuutta päivän aikana...) ja torstaisin koira joutuu olemaan sen nelisen tuntia yksin, kun avokki lähtee töihin iltapäivästä ja minä tulen kotiin about 19. Jos hän taas joutuu läksimään töihin aikaisemmin torstaina, otan koiran mukaan töihin... inhoan hakea tuota avokin töistä, kun koko ilta menee sitten vain matkustelemisiin ees taas.

Eli ei hyväkäs ole paljoa yksin :D Aika paljon se määrää sitten viikonloppumenemisiä, että ei missään baareissa paljoa hurvitella, mutta eipä meitä niin paljoa kiinnosta. Kyllä tuossa ajassa sitten kerkee muutamalla käymään, ulkona syömässä ja ostoksilla. Onneksi tuo on niin helppo ottaa mukaankin melkein joka paikkaan, minne koiran vaan saa viedä.

Meilläkään ei oo minkäänlaisia rutiineja. Joskus rutiinit vaihtelee jopa niin paljon, että annan kaks ruokaa päivässä vaikka normaalisti vaan iltaruuan klo 17-22 Mulla vaihtelee opiskelutunnit niin valtavasti, että väkisinki tulee vaihtelua päiviin. Tosin koira joutuu tosi harvoin olemaan yli viittä tuntia putkeen kotona. Joskus, kun lähden illalla ulos, yksinolotunteja/vrk kertyy aika paljon, mutta sillon yritän huolehtia, että koira saa välissä kunnolla liikuntaa ja muuta tekemistä, jotta jaksaa sit olla taas yksin.