Koirat.com

monna83
Ehkä vaan kuulostit nuoremmalta?

Itse soittelin kesätyöpaikasta eilen, ja oikein ystävällisesti aloitin kysymällä, että soitanko pahaan aikaan. "No se vähän riippuu asiasta" ja vielä oikein ynseällä äänellä, myös loppupuhelu. Eihän siinä sitten, olkoot.

Meillä minä teen lopullisen päätöksen rodusta, koska minä koiran myös koulutan ja sen kanssa harrastan. Miehellä on kuitenkin periaatteessa veto-oikeus eli sellaista koiraa ei meille tule, jonka ottamista mies vastustaa. Mä tosin luulen, että ei se loppujen lopuksi kokonaan mitään mulle kelpaavaa rotua vastustaisi, vaikka sillä omia preferenssejä onkin koirien suhteen.

Olenkohan muistanu etes kiitosta sanoa pentuonnitteluista! Tuo muori on kyllä ihan mahtava pakkaus, se on kyllä ottanu paikkansa meidän perheessä loistavasti. Aamulla se päätti, että nyt me ollaan Pepin kanssa parhaita kavereita ja nyt iltaan mennessä uskoisin Pepin olevan aikalailla samaa mieltä, semmoinen meno täällä on ollu. Peppi tuli myös puolustamaan Lottaa kun se alko kiljuun ku lahdattava joulukinkku mun kammatessa sitä ekaa kertaa. Pepistä on tosi hauskaa mennä lelun kanssa Lotan viereen, tökkiä lelua kuonolla lähemmäs Lottaa ja kun pupelo siitä kiinnostuu ja ottaa lelusta kiinni, ottaa Peppi toisesta päästä ja lähtee hilputteleen Lotan roikkuessa siellä lelun toisessa päässä Lelujen kanssa ei ole yhtään ongelmia, mutta ruoka-aikana saan olla tarkkana, ettei Lotalla ole mitään asiaa Pepin kupin lähelle. Ahne toi penska on ku mikä ja Peppi taas ylitarkka ruuan kanssa. Mutta kun tuon tietää, on helpompaa ennakoida ja olla varovainen.

Meidän isä näki pennun eilen ekaa kertaa ja sen eka kommentti oli "No jo oli kallis kilohinta!"

Hei kiitos muistutuksesta! Minäki soittelin maanantaina yhteen paikkaan kun kuulin naapurilta, että siellä on tarvetta sijaisista. Pyysivät lähettään spostilla esittelyn itsestä ja olen sen unohtanu tässä pentutouhotuksessa!

Toivottavasti kaikilla onnea työpaikkojen kanssa, jotka etsivät niitä

Minusta on jännä, että reilu vuosi sitten hain muutamaan paikkaan töihin, lopulta kun tajusin olevani raskaana, tuli tarjouksia parista paikasta (tarjoilijan keikkahommia), vastasin molemmille firmoille olevani raskaana ja en tule töihin, ehkä mammaloman jälkeen jos tarjontaa on.
Olin viimesilläni raskaana, tuli silti viestiä, sanoin taas "Olen raskaana, olen äitiyslomalla, saan lapsen parin viikon sisään. En edelleen pääse teille töihin", vastauskin tuli, että ok ja onnea..
No muutama päivä sitten tuli taas keikkatarjousta kyseiseltä firmalta
öö.. eikö ne poista sitä minun hakemusta, onko niillä automaattinen joku juttu nuista työhomma tarjouksista, vai eikö ne muista/tajua, että olen mammalomalla
En jaksais olla koko ajan vastaamassa tarjouksiin ja pelottaa, että jos jätän vastaamatta, huomioivat tämän jos joskus hakisin sinne taas..

Voiko päivä enää ihanammin alkaa.... Trallallaa. Lähettiin sitten ysiksi eläinlääkäriin. Parkkiksella otin ensin Pepin kontista, sitten mentiin ottaan Lotta etupenkiltä (tai siis se matkustaa siinä jalkotilassa). Siinä Lottaa ottaessa tais Pepin hihna sujahtaa pois otteesta ja emäntähän lähtee paineleen ja rallatteleen ympäri marketin parkkipaikkaa! Parille autolle huidoin että varovat, pentu sylissä koitin Peppiä huutaa takasin ni ei mitään jakoa. Se oikeen lällätteli mulle, voi että otti kupoliin. Menin sitten yhden lumikasan luo ja aloin heitteleen lumipalloja sille, tuli ihan lähelle, mutta ei lähteny pallojen perään. Sitten siitä lähti uudelleen autojen väliin ja sieltä sain astuttua hihnan päälle että jäi jumiin. Voi kiesus että mua suututti tuommonen, Peppi on aina osannu käyttäytyä ihmistenilmoilla niin fiksusti! No, sitten mennään ilmottautuun vastaanottoon, niin hoitaja toteaa, että ei se lääkäri oo nyt täällä. Kysyin, että no miten se nyt silleen, että eikö meillä ole yhdeksältä aika. Ei, vaan meillä on aika 10.15. Uaah, eiku koirat autoon ja takas kotiin. Onneksi asutaan viiden minsan päässä tuosta, muuten ois jääty tököttään sinne.

Turussa myrskyää.. en ookaan hetkeen näin maalla kokenu tollasta tuulta, mun parvekeistutuksetkin on näköjään kärsineet. Tuuli on mm. heittäny yhden callunan pois laatikosta O.o Äsken ku kävin tupakilla, tuijotin kahvimukia ihan hulluna ku olin varma et parvekekin heiluu...

Mä kyllä pidän myrskyistä, tämmösinä päivinä haluisin vaan parkkeerata tohon ikkunan eteen katselemaan ulos. Aurajoessakin on vesi näin alajuoksulla sen verta korkeella, että aamulenkkipolku on katki kun on joutunut veden valtaan. Harmi vaan, että nytkin siellä taitaa tulla alas ensisijaisesti vettä, eikä lunta... tulis ees räntää, se sentään vaikuttais ees vähän enemmän talvelta

Rorys kirjoitti:

Mä olen itseasiassa jo varannut seuraavan pennun ja se saattaakin tulla vähän kuviteltua aiemmin...

Mitäs mitäs.. Onkos rotu ollut jossain esillä, vai mennäänkö Karvakamun linjalla..?

^ Ihan näissä harrastamissani roduissa pysyn Ei mitään nyt kuitenkaan ole suinkaan ihan heti tulossa, aikataulu vaan saattoi aikaistua vuodella-parilla. Katsotaan..

Mun kakru on tänään puolivuotias, että aika menee nopeasti! Ostinpas sille tänään kuonopannan. Se on nyt ruvennut tekemään sitä, että saattaa yhtäkkiä lähteä vetämään johonkin syvään ojaan ja näillä liukkailla keleillä se ei ole kovinkaan mukavaa. Lisäksi muiden koirien kanssa hihnalenkkeilystä tulee varmasti mukavempaa, molemmille. Hukka ei vedä kieli sinisenä minulta kättä irti ja minä säilytän hermoni. Nyt saa varmaan näille kyläläisille pitää jonkinlaista kuonopantavalistusta. Ei, se ei ole vaarallinen vaikka sillä kuonopantaa käytetään, vaan jotta se olisi paremmin hallinnassa, etenkin liukkaalla. Sattuneesta syystä en ole nähnyt hevosiakaan talutettavan längistä. :D

^Mäkin laitan joskus Veikalle suosiolla kuonopannan lenkille jos on itellä valmiiks hermo kireellä eikä jaksa tapella kakaran kanssa miten kävellään fiksusti :D Kieltämättä tulee semmonen tunne että taluttaa jotain ponia kun toi on niin iso :D

Päivä kukkuu! Pitää alkaa kiskomaan vaatteita niskaan, et kehtaa lähtä hakemaan Lunalle eväät rekalta.

Mikäköhän hormonipuuska itteä vaivaa ku yön ainkana alkanu iho kukkimaan? Omituista. Siivouskin sujui eilen niin hyvin etten saanu mitään aikaseksi Matot saanu tänään sentään vietyä pihalle

Eipä tarvitse enää kauheasti hävetä sitä Jeren karkaamistemppua. Eilen illalla naapurin (siis sen jonka pihalle Jere meni) kaksi kissanpentua tuli meidän portaille naukumaan, ja olisivat mitä ilmeisimmin halunneet sisälle. Avo vei ne takaisin omalle pihalleen. Pian olivat oven takana taas. Avo vei ne naapurin ovelle asti ja sanoi että haluavat varmaan sisälle kun meillekin pyrkivät. Naapuri sanoi että yrittää totuttaa niitä ulkoiluun, kun haluaisivat olla vain sisällä (kuinka yllättävää käytöstä kissanpennuilta räntäsateessa). Pennut ovat 12-viikkoisia, ja yllätys yllätys, ovat oleet naapurilla jo pari viikkoa
Minä en tiedä tuollaisesta kissanpidosta mitään, mutta onko tosiaan normaalia heivata hädintuskin luovutusikäiset pennut pihalle räntäsateeseen? Eihän tuollaiset osaa varoa yhtään mitään. Pennuilla näytti olevan myös kylmä ja ne olivat aika surkeina kun tassut olivat märät. Tarvitseeko penut totuttaa ulkoiluun noin nuorena?

^ Itse olisin varmaan ottanut itselleni hoitoon. Juu, en minäkään tuollaista ymmärrä.

^^ No ei tosiaan tartte. Kissa kyllä oppii ulkoilemaan vaikka aikuisena, ei siihen tarvi sen kummemmin opettaa. Tuossa iässähän ne on ihan avuttomia rääpäleitä vielä, hyvinkin pitäis olla sisällä ja sosiaalistaa niihin ihmisiin, ei paiskata keskenään ulos. Siellä on taas joku neropatti vauhdissa.

Ja anteeksi äkänen suhtautuminen, ärsyttää vaan kuulla tommosista, ku itte oon viimesen päälle kissaihminen. Meillä kissat kyllä ulkoilee vuoden ympäri omassa tarhassaan pihalla, vaan ei ne sinne pikkupentuna ole joutunu väkipakolla. Vanhempi tuli meille talvella, ja pääsi ekan kerra ulkoilemaan vasta kesällä. Nuorempi tuli kesällä, niin totta kai hyvällä kelillä ulkoili vanhemman kanssa pennusta asti, mutta kun tuli talvi, pidettiin kyllä se eka vuosi hyvin lyhyillä pätkillä, että sai tottua rauhassa ilman jäähtymiseen jne.

Mun kaveri otti pari kissaa tilalleen ULKOkissoiksi ja sanoi pitävänsä ne sisällä (tallissa) ekan vuoden (?), että leimautuvat paikkaan. Ekoja varovaisia ulkoiluja tekivät ehkä puolivuotiaina.

Karvakamu kirjoitti:

Tuo muori on kyllä ihan mahtava pakkaus, se on kyllä ottanu paikkansa meidän perheessä loistavasti. Aamulla se päätti, että nyt me ollaan Pepin kanssa parhaita kavereita ja nyt iltaan mennessä uskoisin Pepin olevan aikalailla samaa mieltä, semmoinen meno täällä on ollu. Peppi tuli myös puolustamaan Lottaa kun se alko kiljuun ku lahdattava joulukinkku mun kammatessa sitä ekaa kertaa. Pepistä on tosi hauskaa mennä lelun kanssa Lotan viereen, tökkiä lelua kuonolla lähemmäs Lottaa ja kun pupelo siitä kiinnostuu ja ottaa lelusta kiinni, ottaa Peppi toisesta päästä ja lähtee hilputteleen Lotan roikkuessa siellä lelun toisessa päässä Lelujen kanssa ei ole yhtään ongelmia, mutta ruoka-aikana saan olla tarkkana, ettei Lotalla ole mitään asiaa Pepin kupin lähelle. Ahne toi penska on ku mikä ja Peppi taas ylitarkka ruuan kanssa. Mutta kun tuon tietää, on helpompaa ennakoida ja olla varovainen.

Sujuispa meilläki näin hyvin.. Siis joo tietty Lenni murisee pienelle jos tulee ruokakupille tunkemaan, sanoo oikeestaan tosi äkäseen, sehän ny on ihan okei ja sallittua, ei siihe toisen ruualle tarvi tunkea. Mutta muutenki toi on tosi tympee pentua kohtaan. YHDEN ainoan kerran se meinas pistää leikiksi tuon kans, mutta siihen se ilo sitten jäiki. Hohhoi, ehkä se siitä.. joskus

^ Tulee mieleen ihan meidän Väinö. Kun Ukko tuli, Väinö oli niin kiukkusta poikaa, todella penseä ja huumorintajuton apina. Olin ihan sitä mieltä, että Väinö vihaa Ukkoa loppuelämänsä. :D Muutaman kuukauden kuluttua niistä tulikin ihan parhaat kaverit, nykyään ne köllii vierekkäin ja "tappeluita" ei tule kuin luista.

Jep, Lennistä on tullut just niin tommonen vanha vihainen setä, se näyttääki kokoajan siltä ku se hautois murhaa. :D
Mutta, tää tekee sen hampaille hyvää! Se on tässä ~3 viikon aikana syöny varmaan enemmän luita ku koko 6 elinvuotensa aikana yhteensä. Kaikki luut mitä täältä kämpästä löytyy, on nyt tooosi kivoja ja hyviä, ku pennullehan ei voi jättää yhtään mitään.. ne on kaikki Lennin omaisuutta ja ne pitää syödä heti pois.
Välillä toi tekee niin että se ottaa jonku luun, ja menee vaan maate johonkin, luu siinä etujalkojen edessä valvovan silmän alla. Ettei siihen vaan kukaan muu koske.

Eikö ne kissanpennut villiinny äkkiä jos niitä ei sisällä ihmisten keskellä pidetä? Ja eihän ne osaa varoa mitään ja ovat tosi helppoa saalista Ihme ajattelutapa. Kyllä ne kissat oppii kulkemaan ulkona vaikka reippaasti myöhemminkin ulos päästää. Talvikin tulossa ja nehän paleltuu sinne:(

^^ Kuulostaa niin tutulta Lisäksi, kun meidän pulska ja kömpelö pikku reppana yritti virittää leikkiä Väinön kanssa, niin toinen kääntää päänsä ja lähtee pois. Jos Ukko otti itselleen lelun, niin Väinön mielestä hänen tehtävä oli mennä ottamaan lelu itselleen.