Koirat.com

täällä olisi salin vaihto tiedossa.. ladylanella olen nyt kuukauden käynyt, mutta siinä ei nappaa nyt joku. plussapuolina on ryhmäliikuntatunnit ja infrapunasauna ja fiksut tilat. mutta aukioloajat romuttaa kaikki nuo mukavuudet. meikäläinen ei viikonloppuisinkaan (hyvin usein töitä) tee mitään 10-14 tai 16-20 aukioloajoilla. harmittaa vähän, koska sali on kuitenkin kiva, mutta ei niin ei tulee myös huono fiilis maksaa, kun koskaan ei tunnu pääsevän.

nyt sitten olen ihan perus kuntosalille ostamassa (jos vaan onnistuu vaihtaa) kuukausikorttia. sieltä löytyy sali ja lämmittelylaitteet, ei mitään jumppia. mutta toisaalta mieluumin käyn siellä, stressaamatta ja treenaan aerobiset kuntopyörällä, juoksumatolla ja näin hyvin kesää vasten ihan normaalisti juoksemalla ja pyöräilemällä :)

Mulla on tsemppi ihan hukassa. Lipsahduksia on tullu ihan liikaa. Nyt pitäis saada ruokailut takas raiteilleen. Kun paino lähtis taas hiljalleen alas niin tsemppikin varmasti taas löytyis. Taas vaan ku sais oltua tiukkana muutaman päivän niin helpottuis!

^Täällä samoissa tunnelmissa. En tiedä onko mun vaan pakko luovuttaa ton karppaamisen suhteen taas kerran, kun siitä ei tuu mitään kun elämä on täynnä kaikkia spesiaali-iltoja yms. ja vaikken nyt mitään hirveetä mässäystä olekaan harrastanut (eilen muffinssin kummitädin luona kun en kehdannut kaikesta kieltäytyä, tänään meni sitten lätkäpizza ku pojatki söi) niin ei tästä vaan tuu mitään. Huomenna oon koko päivän hakumetsässä ja voisin toki ottaa sinne omat eväät mukaan, mutta vähän sekin tuntuu tyhmältä kun on kuitenkin evässämpylät tehtynä meitä työläisiä varten.

Paska minä.

Miksei sitten vaan syö sitä normaalia ruokaa, kohtuudella? Laittaa vaikka ne kalorit ylös ja menee miinus tai +-0-kaloreilla?

Mulle ei kyllä sovellu kovin tiukka ruokavalio ja alan näin neljän kuukauden jälkeen olemaan täysi sietokykyni rajoissa. Nytki ihan järjetön himo ja ikävä sieniä, erilasia salaatinkastikkeita, juustoja jne. Luojan kiitos 20. päivään ei oo enää kauaa.

Mullahan on tuo polvi reistallu vapusta asti, kerää nestettä ja tuntuu ilkeältä. Oon pari mässypäivää pitäny sen jälkeen ja näiden päivien jälkeen polvi on tuntunu paremmalta ja turvotusta on ollut vähemmän. Voiko joku puutos aiheuttaa näitä vaivoja?

^Niin, samaa mäkin vähän ajoin takaa tolla edellisellä kommentilla. Kun ajattelen itseäni, niin en voisi kuvitella syöväni minkään tiukan ruovalion mukaan.. Nytkin vetelen kunnon jauhelihakeittoa, josta on karppi kaukana :D Jos ruovalion noudattaminen on vaikeaa ja se aiheuttaa huonoa oloa, niin eikö se silloin kerro siitä ettei se vaan toimi ja sovi?

^Jos se oiskin niin simppeliä, että syö vaan kohtuudella niin ei mulla paino-ongelmia olisikaan. Ongelma on nimenomaan se, että vaikka mä tosiaan pärjään varsin pienellä ruokamäärällä (ilman nälkää) niin kun mä en halua sillä pienellä ruokamäärällä olla. Mä rakastan syömistä ja mulle ruoka on tosi olennainen osa elämää, mikä nimenomaan on se ongelma ja se pysyy ruokavaliolla millä hyvänsä. Mikä tahansa järkevä ruokavalio on mulle ns. tiukka ruokavalio, jonka ylläpitämiseen joudun näkemään töitä.

Mä oon syöny nyt 9kk tietyn ruokavalion, tai oikeestaan kolmen eri ruokavalion, mukaan enkä kyllä enää ees tiedä miten söisin jos en söisi näin Oon tän koko ajan myös punninnu kaikki ruokani, enkä osaisi enää olla punnitsematta. Se vaan tulee niin luonnostaan ja sitä paitsi söisin liian vähä, jos ite päättäisin määrän, varsinki vihanneksia. Tai no, vihanneksia en söisi kyllä varmaan ollenkaan. En usko et mun syömiset tästä tulee muuttumaan, ainaki runko pysyy samana. Juustoa mulla kyllä on ikävä, voisin syödä vaikka kilon Pohjanpoikaa päiväs <3

Plääh, tylsää olla flunssassa, tekisi mieli juoksemaan!

Aika uskomatonta, mutta tämän 3 viikon paikallaan makaamisen ja wapunajan älyttömän syömisen jälkeen mun paino on pudonnut edellisestä punnituksesta pari kiloa. Suunta on siis edelleen alaspäin, jee!

Ja mä olen nyt viikon verran punninnut safkani. Oon syönyt n. 1300kcal päivässä, keskiviikkona napsahti 1800kcal kun tuli vähän kaljoiteltua... Painoa lähtenyt maanantain jälkeen 1,4kg (eli siis ts. vaaka näytti tänäaamuna taas pohjalukemat - 74,1kg!), josta osa epäilemättä sitä menkkaturvotusta ja osa nesteturvotusta, koska lyhyet hiilarit olleet melko vähillä tällä viikolla.

Ihan hyvin on mennyt, kyllä tohon 1300 kaloriinkin saa ihan urakalla syödä. Kasviksia oon pämpännyt kiltisti sen yli 500g päivässä, mutta kuituja tuppaa tulemaan liian vähän kun oon jättänyt leivän vähemmälle. Protskua ~110g päivässä. Aika pitkälti näyttäis energianlähteiden koostumus jakaantuvan tasan rasvan, proteiinien & hiilihydraattien suhteen.
Ravitsemuksellisesti ja mielihyvällisesti saa muuten aika passelin setin, kun pistää kippoon sekaisin marjoja, rahkaa & 2-3 murskattua hapankorppua. Mä makeutan hunajalla, mutta kukin tapansa mukaan - on ihan sai-raan hyvää

Kahtellaan vaan kun vedän näin kesän yli, että paljonko lähtee tädistä tirisemään läskiä pois. Elokuussa sitte salikauden alotus, lisäkaloreita ja tiivistäytymistä, ja syyskuussa kuvitellulle alttarille astelee äärettömän hyväkuntoinen ja hoikka morsian xD

(Ja sitten mennään 2vk makaamaan rannalle ja palataan +20kg vyötäröllä.)

Melkein itku tulee, kun luen kuinka ihmiset onnistuvat laihduttamaan. Minä olen nyt taas ryhdistäytynyt ties monennenko kerran ja alkanut laskemaan kaloreita. Viikon verran olen katsonut mitä syön ja laskenut kalorit. Kaloreita ollut päivässä 1300-1600 ja silti on nälkä. Ruokavalio koostunut pääasiassa kasviksista, marjoista, lihasta ja rahkasta. Viljat oli tarkoitus jättää kokonaan pois, mutta kun olo alkoi olla tukala (hillitön nälkä koko ajan), olen syönyt riisikakkuja tai pari palaa ruisleipää (ne eivät turvota). Ei siltikään auta tähän krooniseen nälkään. Eilen söin 300 grammaa broileria ja lisukkeena vihanneksia melkein saman verran. Tämän jälkeen oli yhä nälkä! Kyllähän sen tietää, miten siinä käy kun on nälkä koko ajan. Luovutin ja söin pullaa. Kaloreita tuli silti vain 1700 eilen, mutta olo on kuin luovuttaneella. Mistä vetoa huomenna (käytännössä tänään) en osaa kieltäytyä äidin luona herkuista vaan ämppään itseni ihan ähkyyn kakusta ynnä muusta hiilari- ja sokerihötöstä? Sitten menenkin illaksi kotiin itkemään omaa surkeuttani.

jannie kirjoitti:

Ravitsemuksellisesti ja mielihyvällisesti saa muuten aika passelin setin, kun pistää kippoon sekaisin marjoja, rahkaa & 2-3 murskattua hapankorppua. Mä makeutan hunajalla, mutta kukin tapansa mukaan - on ihan sai-raan hyvää

Tää on ihan pakko testata, ihan pelkästä uteliaisuudesta

^^No, mä ainakin aion vetää tänään äitienpäiväbuffassa napa paukkuen kaiken, mitä mieli tekee.

Koska.
Ei sillä oo väliä syötkö pullan (tai nautit koko rahan edestä seisovasta pöydästä) silloin tällöin, kunhan et tee sitä säännöllisesti. Ja sitten kun oot syöny sen pullan, niin et aattele "hyi paha minä repsahdin" vaan "voi kun oli hyvä pulla, oli kyllä niiden kalorien arvoista" (jos se siis todella pitää paikkansa...) ja sitten taas jatkat sitä kalorien laskemista.

Ei itelleen tarvi olla niin kauheen ehdoton. Ei laihis yhteen pullaan kaadu, kyllä se kaatuu niihin pulliin mitkä tulee sen jälkeen, jos luovuttaa.

*muoks* Väkäsiä ja griffon, se ON hyvää! Se maistuu jotenkin ihan tutulta, mutten millään keksi mikä on maistunut samalta

Samaa mieltä ku jannie. Ei sillä yhdellä pullalla, karkilla tai edes kokonaisella mättöpäivällä ole niin merkitystä, vaan sillä, mitä sen jälkeen tekee. Mulla tippu viimeksi kuukaudessa 3 kg painoa, vaikka söin joka perjantai töissä täytekakkua ja mätin seisovan pöydän antimia kerran. Ei se painon pudotus tosiaan noihin tyssää vaan siihen, et jatkaako sitä kakun syömistä vielä seuraavana ja sitä seuraavana päivänä. Huspois tuommonen ittensä mollaaminen!

Mun ongelmanihan on pitkälti se, että saa nuo herkuttelut pysymään yhteen päivään. Sitä tyyliä on vain niin liian helppo jatkaa seuraavana päivänä. Mutta kokoajan menee paremmin, että kyllä tää tästä! Hiljalleen muuttuu pääkoppa, eipä niitä entisiä tapoja oo helppo ihan hetkessä muuttaa.

Tää nyt liittyy lähinnä joulusyömisiin:
Ei sillä niin suurta merkitys, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.
Mutta voihan tuota vähän soveltaa muutenkin eli ettei sillä yhdellä pulla- tai mässypäivällä ole merkitystä painonpudotuksen kannalta

Mä onnistuin vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä puottamaan sen 8kg ja pääsin siihen painoon missä olin ennen raskauksia. Sit iski joku kausi, etten taas jaksanu välittää mitä söin ja miten paljon ja huhtikuu meniki tuskaillessa ku ei millään saanu uuteen alkuun tätä projektia.
Mulla on just se ongelma, että se mässäily jää päälle. Meillä on viikonloppuna se herkkupäivä kun en itekään kauheesti laskeskele mutta yritän kyllä pitää jonkunlaista rotia määrissä ettei menis koko viikon työ hukkaan sit viikonlopun aikana.
Nyt ois siis 8kg tavotteeseen, jollon painoo olis se 70kg siihen kun pääsis ni vois sit miettiä jatkoa. Tarkotus kun ois sit kans saada se paino pysymään siellä.

Mä telläsin just jääkaapin oveen lapun missä on ylhäällä päivän ateriat ja kalorit, josko se hillihteis jääkaapilla käyntiä. Lisäks pitää varmaan laittaa se vesi ihan kannuun pöydälle jotta sitä tulis juotua riittävästi.
Liikuntana mulla on n. 4km lenkki päivittäin jollon kuormaa on n. 40kg kun matkassa on molemmat muksut rattaissa. Onko tuo liian "tasasta" liikuntaa painonpudotukseen vai pitäskö välillä harrastaa jotaki vähän erityyppistä liikuntalajia ja mitä se vois olla?
Mä aattelin ostaa kahvakuulan itelleni, ja tehä sillä pienen treenin vielä lisäksi ja myös nyt kun alkaa ilmat olla iltasinki mukavan lämpimät ja valosaa niin vois käydä hölkkäämässäkin vaihtelun vuoksi..
Ongelma liikunnan kans on se, että mun pitää saada samalla vahdittua/hoidettua kaks muksua kun mies on töissä, viikonloput on ainoita päiviä kun pääsisin päiväsaikaan yksin/koirien kanssa tekemään jotain. Arkiviikolla iltasin on sit koulutuksia, joita varten jo kyselen hoitajaa enkä viiti joka illalle ns. ulkopuolista kysellä. Selvennykseksi siis, että mies on töissä 04-20, eikä ikinä tiijä millon pääsee tarkalleen töistä ni en oikein viiti mihinkään vedettyyn jumppaan tässä vaiheessa telläytyä.

Mut jospa tämä taas tästä lähtis uuteen laskuun pikkuhiljaa

^Kävely, etenkin kuorman kanssa, on mitä parhainta liikuntaa. Mutta kroppa kyllä tykkää kovasti jos saa jotain muutakin liikettä. Kävely kyllä on hyvää liikuntaa, mutta ei juurikaan esimerkiksi yläkropan ja keskivartalon lihaksiin tuo vastusta. Näin se korsetti saattaa jäädä löysäksi vaikka kunto kasvaisi ja paino putoaisi. Jos mahdollisuuksia ei ole lähteä yksin mihinkään, esim salille tms, sitten jää kotona tehtävät jumpat ainakin vaihtoehdoiksi. Se kahvakuula on tosi hyvä sen yläkropan vahvistamiseen ja korsetin kiristämiseen ja tietty on tuhat muuta asiaa mitä kotona voi tehdä. Ja kaikki hyötyliikunta kannattaa käyttää tietty. En tiedä minkä ikäisiä lapsia sinulla on, oletan että rattaissa kulkijoita eli ei kauhean vanhoja, mutta senkin ikäisten kanssa voi puuhata ulkona kaikenlaista jossa tulee liikuttua. Ihan vauvaikäisen kanssa se menee kävelyksi, mutta kun lapsi osaa liikkua itsenäisesti, voi keksiä jo vaikka ja mitä.

Onko kenelläkään kokemusta FitBitistä? Vähän tuntemattomampi Suomessa mutta jos vaikka jollain sattuisi olemaan tietoa. Katsoin että nyt oli ensimmäistä kertaa tullut myyntiin suomalaiseen kauppaan. Etenkin kiinnostaisi tietää juuri siitä että kuinka tuo systeemi istuu Suomen järjestelmiin? Joku toinen samantyylinen kun oli ongelmallinen siksi koska oli niin Amerikkaan suuntautunut, olisiko ollut se mitä suurimmassa pudottajassa käytettiin? En enää muista mikä se ongelma oli mutta joku pieni ärsyttävä juttu jota ei vain saanut toimimaan Suomessa samalla tavalla.

Ihan mieletön motivaatiopuuska ollut pari päivää. Haluaisin kauheasti vain nauttia siitä ja sen tuomasta energiasta mutta hieman huolestuttaa että nopeaa nousua seuraa sitten nopea lasku ja kohta ei ole taas mitään intoa tehdä mitään. Koko päivän olen siivonnut, käynyt lenkillä ja hetkenkin istuminen tuntuu ihan tylsältä kun haluaisi vain tehdä jotain. Ihana fiilis kun jaksaa tehdä ja puuhata ja kämppä kiiltää. Illasta ajattelin lähteä vähän pidemmälle lenkille jos vain selkä antaa myöden ja sitten nauttia rauhallisesta illasta.

Noh noh leidit, miksei liikuntapulinaan tule tekstiä? Toivottavasti siksi että kaikki ovat liikkumassa, eiks je?

Ajattelin sitten yrittää sitä kolmekymppiseksi kuntoon -haastetta. Oikeasti se ei muuta yhtään mitään siitä mitä muutenkin olin jo suunnitellut, mutta koska se on näin virallisesti julistettu niin eihän siinä sitten voi epäonnistua, eihän? Ajattelin kesän pyhittää sille että teen kropparemontin, tai oikeammin tarkastuksen, eli käyn hammaslääkärit ja perustarkastukset läpi ja oikeasti oikeasti tutkin tuon selän enkä vain jatkuvasti puhu siitä. Se ei vaivaa joka päivä ja on siksi helppo unohtaa. Olen ladannut iPhonen täyteen motivaatiota nostattavia tai muuten elämää ohjaavia äänikirjoja ja tuo ensimmäinen (Power of habits) on kyllä ollut aivan mahtava löytö! Ehdottomasti suosittelen ihan joka ikiselle luettavaksi. Erittäin mielenkiintoinen aihe ja hyvin kirjoitettuna. Monta lamppua on jo syttynyt pään päälle vaikka olen vasta aika alussa.

Edelleen olen vähän huolissani siitä että motivaatio lässähtää heti alkuunsa mutta oikeasti nyt vain tuntuu niin hiton hyvältä tehdä kaikkea. Ihana liikkua, ihana kävellä, ihana tehdä. Ei edes tee mieli jäädä sänkyyn makaamaan ja hyvä niin koska onhan siellä tuota aikaa tullut vietettyäkin jo riittämiin.

Pidin tuossa jonkinlaisen tauon niistä Nutriletteista mutta nyt olen taas pussiruualla. Edelleen syön pusseja vain osan ajasta ja ainakin se yksi ateria päivässä on jotain terveellistä, salaattia tai keittoa vaikka. Paino on taas laskusuunnassa, mutta vielä en uskalla juhlia mitään koska vasta niin vähän aikaa olen taas ollut ruodussa.

Mites teillä muilla menee?

Mulla on lähtenyt Carb Niten aloittamisesta (eli pikkusen päälle kuukaudessa) melkein kaksi kiloa. Seuraan aina hiilari-illan aamupainoa ja sen jälkeisen aamun painoa, joista ensimmäinen on ollut alimmillaan 52,7 kg eli 2,7 kg vähemmän kuin aloittaessa ja jälkimmäinen 53,6 kg eli 1,8 kg vähemmän kuin aloittaessa. Vatsasta näkee, että läskiä on lähtenyt.