Koirat.com

Mulle heräs hirveesti erillaisia tunteita kun luvin uusinta perhe lehteä,missä oli juttu 12 vuotiaasta pojasta joka oli suorittanut metsästäjätutkinnon 7 vuotiaana.
Nyt 12 vuotiaana poika haaveili syksyllä kaatavansa hirven ja kertoi kuinka tärkeää hänelle on että saaliista tehdään ruokaa.(mahtava juttu kun ottaa huomioon sen miten paljon metsästetään ihan huvikseen)

Mä en ikinä antais minkään näköstä oikeaa asetta mun vanhimman eli 8 vuotiaan pojan käteen.

Minun henk.kohtanen mielipide on se että ehdottomasti ikärajaa tulisi nostaa ainakin tuohon 18 vuoteen että saa aseen käteen.

Tekeekö se lapsen mielellekkään hyvää tuommonen tappaminen?

Kyllähän erä toimintaa voi harrastaa muutenkin jos se nyt vain kiinnostaa,varmasti on myös semmosia tuppu kyliä missä ei ole minkäänlaista muuta harraste mahdollisuutta kun tuo metsästys,siihen pitäis vaan saada jostain tukea että kunnat vois tarjota jonkun toisen vaihtoehdon...tai se vaatis vanhemmiltakin jo kyllä kiinnostusta lasten vapaaajan toimintaan.

Kauhulla muistelen sitä synnyin kuntaani mistä lähdin,siellä pojat ajoivat mopoilla aseet selässä.

Jos muita rupes juttu kiinnostaa löytyy se s.23.
Poika poseraa kuvassa ase olkapäällään ja roikottaa kädessään kahta lintua tod.näk. kyyhkyjä.

Alaikäinen saa ainoastaan rinnakkaisluvan aseeseen, ja saa ampua ainostaan varsinaisen luvan haltijan välittömässä läheisyydessä, joten omin päin ei pääse penskat räiskimään.
Sehän nyt on selvä, ettei 8-vuotias ammu millään aseilla, varsinkaan kiväärillä tai haulikolla, kun ei voimat riitä edes aseen käsittelyyn. Sen sijaan metsästävässä perheessä varttunut nuori (12+) on mielestäni ilman muuta oikeutettu osallistumaan harrastukseen myös ampumisen osalta, tietenkin täysi-ikäisen seurassa. En näe mitään syytä, miksi osallistuminen harrastukseen tulisi evätä täysi-ikäisyyteen saakka. Metsästyksellä on pitkät perinteet, ja ennen jokainen pojankloppi on opetellut käyttämään metsästysaseita heti kun koko ja voima riittää.

muoks. Metsästyksen pointti ei ole tappaminen, vaan se on tärkeä ja välttämätön riistanhoidon muoto. Ne elukat kuolevat siellä luonnossa yleensä auton alle, nälkään tai janoon, pedon hampaisiin, tappeluihin ja muihin vammoihin tai sairauksiin. Ammutuksi tuleminen on kaikkein armeliain kuolema, ja sen tietää kyllä jokainen nuorikin metsästäjä. Jokainen myös tietää, että jokainen saalis on tapettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, eikä haavoittuneita eläimiä ikinä jätetä luontoon. En usko että metsästys turmelee kenenkään mieltä jos on muuten ihan normaali.

Noh, jostain se ruoka sinne kylmäaltaaseenkin tulee. Moniko 12-vuotias ihan "aikuisten oikeasti" ymmärtää sen, että se söpö sika lasten eläintarhassa on ihan samaa kamaa mitä siinä muovirasiassa on, minkä äiti kantaa kaupasta kotiin?

Terveempää se mun mielestä on metsästää eläimiä ruuaksi, kuin posautella päivät pitkät ihmisiä tietokoneen tai telkkarin ruudulla huvikseen.
Ainakin lapsi oppii sen, että kun luoti osuu sopivasti niin elämä loppuu.

Ihmisten suhde ruokaan on muutenkin nykyään ihan järkyttävän vääristynyt. No, se on asia erikseen.

ps. metsästäisin itsekin, jos vaan saisin aikaiseksi liityttyä seuraan ja hankittua kortin.

Joo oo onhan näitä perinteitä varmasti monissa kunnissa,kaupungeissa ja eri maissakin jopa...Mielestäni ihan tervettä kuitenkin miettiä onko se kuitenkaan viisasta.

Mun mielestä lapsen ei tarvitse huolehtia alaikäisenä ruokaa pöytään.

Tottakai se on hyvä kertoa mitä syödään ja mistä se tulee,oli se sitten lihaa,kasviksia tai juotavaa...Mun muistaakseni se opetetaan koulussa jo kansalaistiedon tunnilla vai onko semmosta ainetta enää tänäpäivänä??

Aamen Vaniksen kommentille.

Minun isäni on suorittanut metsästystutkinnon muistaakseni noin 16-17 vuotiaana ja on siitä asti harrastanut metsästystä erittäin aktiivisesti tähän päivään asti (nyt 59-vuotias). Isäni on ottanut minua ja siskoani metsälle mukaan siitä lähtien kun jaksettiin vain itse mukana kävellä, taidettiinpa sitä välillä reppuselkäänkin päästä. Siskoni ei niin metsästyksestä innostunut, mutta minua se on kiinnostanut todella paljon ja suoritinkin itse metsästystutkinnon 14-vuotiaana.

Ensimmäisen oman aseeni lupineen (22. kivääri eli ns. pienoiskivääri) sain 17-vuotiaana, aseen ostimme poliisin asehuutokaupasta. Seuraavana vuonna ostimme minulle ensimmäisen haulikkoni tuttavalta. Kuitenkin olin vasta 19-vuotias kun ensimmäistä kertaa yksin olin aseen kanssa metsällä, aina olen isän mukana kulkenut ihan vain varmuuden vuoksi. Tämän viikon maanantaina suoritin ensimmäisen hirvimerkkini ja heti tiistaina ammuinkin ensimmäisen metsäkauriini. Ikää on nyt 21-vuotta.

Mielestäni on parempi että lapsi/nuori oppii käsittelemään ja tuntemaan aseet metsästyksen merkeissä, kuin että alkaisivat itse ottamaan selvää niistä ties mistä. Minä tunnen esimerkiksi aseet paremmin kuin moni miespuolinen ikätoveri, ja siltikään ei tulisi pieneen mieleenkään käyttää asetta väärin, kiitos hyvän opettajan eli isäni. Monella ei ole aseista ja esimerkiksi niiden kaliibereista minkäänlaista käsitystä.

Ja mitä ruokaan tulee, niin kyllä minä ainakin syön mieluummin sen (kuvan kauniin) metsäkauriin kuin pienessä karsinassa minun lautasta varten kasvatetun sian. Ja tulen saman ajatusmallin myös minun tuleville lapsilleni opettamaan. Kyllä se on inhimillisempää ampua vapaana luonnossa kasvanut kauris kuin tehokasvattaa sika pienessä tilassa ruoaksi.

Ja tosiaan, mieluummin lapsi/nuori saisi metsästää riista ruoaksi kuin räiskiä ihmisiä videopeleissä. Kumpi on opettavaisempaa, kysynpähän vain. Elämän ja luonnon kunnioittamisen opettelu vai ihmisten räiskiminen?

Muoks. Niin ja pakko vielä sanoa että metsästys opettaa yleensäkin luonnosta paljon. Esimerkiksi muistan kuinka yläasteen biologian lajitunnistus kokeessa olin ainoa joka tunnisti kaikki eläimet. Minusta ainakin on häpeällistä että moni nykynuori ei erota edes varista ja harakkaa toisistaan.

Olen itse kasvanut perheessä, jossa isä ja isoveli metsästävät, enkä silti pysty ymmärtämään sitä, miten kukaan voi harrastaa tappamista, viattoman eläimen hengen riistämistä - siis tappamista huvikseen. En ymmärrä myöskään sitä, kun metsästäjät sanovat, ettei se tappaminen ole tärkeintä vaan se luonnossa liikkuminen, koska en ihan tajua, miksei siellä luonnossa sitten voi liikkua ilman sitä tappamista. Ja jos haluaa reissulle jonkun tavoitteen, miksei se voi olla vaikka valokuvaus tai lintubongaus?

Tämä on siis se, mitä mietin siitä metsästämisestä harrastuksena. Metsästyksen perustelut (Vaniksen viesti) ovat ymmärrettäviä sinänsä, ja metsästäjät ovat muutenkin vastuullista porukkaa. Ja jos lihaa on pakko syödä, on parempi syödä vapaana kasvaneen eläimen lihaa.

Mielenkiintoista viime aikojen sanomalehdissä on ollut se, kun ihmiset pistävät lyhyitä mielipideviestejä metsästyksen moraalittomuudesta, ja paheksutaan metsästystä julmana tappamisena. Toivon todella, että nämä pauhaajat ovat muutenkin kasvissyöjiä eikä myötätunto kohdistu vain metsäneläimiin. Muutama vuosi sittenhän nimimerkki Syökää vaan kanaa kirjoitti Keskisuomalaiseen metsästyksen kamaluudesta.

No joo, en tiiä, liittykö tää nyt varsinaisesti nuorten metsästykseen mitenkään.

^ En minäkään ymmärrä "huvikseen" metsästämistä, esimerkiksi kun ne metsästäjät kenellä on varaa lähtevät afrikkaan leopardeja yms metsästämään ihan vain koska heillä on siihen rahaa ja on hienoa esitellä valokuvia itsestä ja juuri ammutusta leopardista. Ja saa vielä komean ja arvokkaan taljan seinälle.

Meidän perheessä metsästystä on aina harrastettu nimenomaan jonkun tarkoituksen takia, meidän tapauksessa sen omavaraisen lihan takia. Onhan se eläin joo viaton mutta kuten Vanis jo sanoi niin kyllä ne ihan metsän omatkin pedot tappaa. Kamala mitä barbaareja!

Luuletkos että jos ihminen ei olisi näin kehittynyt ja fiksu niin kukaan ei meitä metsästäisi? Mietippä sitä aikaa kun asuttiin vielä luolissa. Harva se päivä oltiin sapelihammastiikeiden illallisena. Ainoastaan sen takia että nykyihminen kykenee ajattelemaan niin pitkälle, löytyy näitä "en ymmärrä eläimen tappamista"-tyyppejä. Jos emme olisi näin fiksuja niin jokainen söisi mukisematta eteen heitetyn paistin.

Jos se lapsi kovasti metsälle mukaan haluaa ja se on perheelle tärkeä juttu, niin joo, miksei.. Mutta se että annetaan alaikäisen ampua on minusta vähän epämiellyttävä ajatus, oli siinä sitten aikuinen metrin tai sentin päässä. Henkiset ja fyysiset valmiudet eivät ole lapsella vielä tarpeeksi kehittyneet.
Tietysti joskus aikanaan on pitänyt osata sitä ja tätä, mutta nykyään ei ole mitään pakkoa ja erityistä hyötyä siitä että jo lapsena pääsee ampumaan. Noh, toisaalta 18-vuotias on jo aika vanha. Ehkä 16v olisi hyvä raja siihen ampumiseen ja siihen asti voisi muuten olla siellä metsällä mukana.
Ja pitää miettiä myös sitä eläimen hyvinvointia. Ei jotain 8-12-vuotiasta mun mielestä voi päästää sitä eläintä lopettamaan, kun koordinaatio ja voimat on vielä ihan hukassa sen ikäisellä. En silti yhtään epäile etteikö moni antaisi lapsen ampua. Enkä sitäkään epäile, etteikö ne muksut jotka on siitä kiinnostuneet, mangu ampumaan pääsemistä vaikka kuinka paljon..

Mä luulen et moni olis helisemässä jos kukaan ei pitäisi esimerkiksi hirvikantaa kurissa. Ala-asteen biologian tunnilla jo käsiteltiin sitä, et miten paljon tietyn kannan paisuminen muuttaa/heikentää ekosysteemiä. Ja lisäksi esim. liian suuri hirvikanta on jo liikeenteen kannalta suuri riski.

Meillä on isä metsästäny koko elämänsä. Myös äidillä on lupa, mutta harvemmin kuitenkaan enää metsästää. Meillä on pienenä saanut ampua pienoiskiväärillä isän valvovan silmän alla, haulikolla olen kerran ampunut. Itse en ole metsästyksestä innostunut (ainakaan vielä), mutta ampuminen oli/on edelleen mukavaa.

Mun mielestä se, et lapsi/nuori tutustutetaan aseeseen ei ainakaan voi olla pahasta. Itse ainakin ymmärrän paljon paremmin aseen voiman koska se on tuttu ja sen on kokenut. Jos karrikoidaan asiaan niin vois monelta lapselta turhat konekiväärileikit jäädä vähemmälle ku täräyttäis kerran maalitaulua haulikolla. Ite oli n. 11 -vuotias ja lensin reilusti perseelleni. Tuli melko selväksi et mikä on homman nimi.

Enhän toki tarkoittanut kirjoituksellani sitä että metsästys olisi väärin.
Metsästys on hyväksyttävää kunhan sen tekevät aikuiset.

Aseita tulisi ehdottomasti myös säilyttää asianmukaisesti niin ettei niihin pääsisi lapset edes 16v. käsiksi.

Omasta nuoruudesta muistan sen vaiheen miten moni nuori (lapsi vielä) lähti oman käden kautta metsästämään isomille ja vehreimille laitdunmaille.

Ymmärtääkseni suurimalla osalla 12-16v. lapsella on tuolloin murrosikä menossa jossa mieliala saattaa vaihdella hyvinkin nopeesti.

Jos on kovin suuri juttu se luonnossa liikkuminen jo 7-12 vuotiaana niin voihan sitä poimia kaikenlaisia hyöty marjoja tai sieniä vanhenpien kanssa tai ihan vaan vaeltaa,kuvata,katsella ja olla retkellä jopa yöpyä luonnossa sehän oliskin jännää.
Tutkia eläimen jättämiä jälkiä luonnossa on myös kivaa.


Eihän esim.poika lapsilta voi kieltää leikkimästä pyssyleikkejä nehän tekevät pyssyn vaikka näkkäristä jos haluavat,mutta oikeat aseet kuuluvat vastuuntuntoisille aikuisille.

Hassua on myös se sädetikut taitaa olla k-18,onhan näitä vinksallaan olevia kiemuroita varmasti paljon muitakin.

Minä kun tosiaan tunnen niin paljon metsästäjiä ja olen niitä juttuja kuullut,pakko sanoa että onhan niitä mätiä munia joka paikassa jopa metsästäjinä.Itse vaan ajattelen niin että aikuiset metsästäjät harvemmin sortuu tyhmyyksiin.

Mun oma mielipide näistä tietokone peleistä esim.sota on se etteivät ne pitenmän päälle tee kellekkään hyvää,tarkotan tosiaan jopa aikuisia.
Ymmärrän kyllä että tietokone peleistä on myös paljon hyötyä esim.tieto ja taito

Jos nuori on itsetuhoinen niin eiköhän hän löydä keinon päästä pois ilman sitä että saa luvan koskea aseeseen.

Harrastavathan lapset/nuoret myös ampumahiihtoa, joussipyssyllä ammuntaa yms. Kuten joku aiemmin totesi, niin metsästyksessä oppii sen että kun luoti osuu sopivasti niin elämä loppuu. Tätä ei opi ampumahiihdon tai jousiammunan parissa.

Pakko sanoa tuohon lapsen aseenkäsittelytaitoihin/voimaan (en nyt näe kuka sen sanoi..) että esimerkiksi riistapolku-kilpailuissa näkee paljon kuinka monet nuorten-sarjan 11-14-vuotiaat pojat ampuu haulikolla parempia tuloksia kuin aikuiset.

Kyllähän lakikin jo sanoo että aseet tulee säilyttää lukitussa asekaapissa. Vaikka metsällä kävin (ja kannoin itse asetta mukana) lapsena niin oli ehdottomasti kiellettyä mennä ilman lupaa asekaapille.

Muoks. Kirjoitusvirheitä...

Vanis kirjoitti:

Sen sijaan metsästävässä perheessä varttunut nuori (12+) on mielestäni ilman muuta oikeutettu osallistumaan harrastukseen myös ampumisen osalta, tietenkin täysi-ikäisen seurassa.

Ja tähän vielä lisäys, et täysi-ikäisen seurassa jolla on aseenkantolupa ja aikuinen varmistaa useimmiten sen, että eläin on kuollut. Siis jos ei kaadu ensimmäisellä kudilla niin aikuinen lisii reiän kylkeen. Tai ainakin meillä menetellään näin. Ihan en muista mitä laki vaatii tuon aseenkatoluvan kanssa.

Mie taas nään toisin kuin aloittaja. Mielummin ne lapset siellä metsässä touhuavat valvovan silmän alla, kuin huutelevat tuolla kauppojen edessä "v*tun huo*a, elä auo siinä päätäs". Minuun tuo ei oo kohdistunu, mut erään kerran kuullu kun joku kieltää teinejä sotkemasta kaupan edessä.

Mitä ite tunnen metsästäviä nuoria niin täysi kymppi niille. Fiksuja nuoria.
Mie kuljen metsäsällä mukana, tutkinto suoritettu. Meinasin et jos haen rinnakkaislupaa avon haulikkoon niin voisin pienriistaa metsästää. Kivääriin en mielelläni kyllä koske.

Pitiköhän vielä johonkin vastata..?

^^Taisit viitata tuohon mun tekstiin. Ja mä lensin alun alkaajaan persuuksilleni lähinnä säikähdyksestä ku se potkas pikkasen enempi ku piekkari Tämäki tapaus tapahtui aikuisen valvonnassa.

^ Ei kun itseasiassa viittasin tähän

Mondial kirjoitti:

Ei jotain 8-12-vuotiasta mun mielestä voi päästää sitä eläintä lopettamaan, kun koordinaatio ja voimat on vielä ihan hukassa sen ikäisellä.

Ispu, mää ammuin viime viikolla ensimmäistä kertaa hirvikiväärillä (.308) ja jännitin sitä ihan älyttömästi mutta loppujen lopuksi sillä ampuminen on mun mielestä huomattavasti mielyttävämpää kuin haulikolla Ja se oli mulle ihan täysi yllätys! Jotenkin kuvittelin että se potkasee ihan älyttömästi ja on ihan hirveää mutta ei ollutkaan

Muoks. Pakko lisätä vielä että tuosta innostuneena suoritin sitten maanantaina sen hirvimerkin ja tiistaina (en ymmärrä mikä tuuri voi olla) pääsinkin heti kaurista ampumaan ja saalista tuli.

Itse suoritin metsästäjäntutkinnon muistaakseni 12-vuotiaana. Sitä ennenkin olen jo ammuskellut radalla isän valvonnassa. Tuntuu että mut on kasvatettu joksikin eräjormaksi kun partiossakin olin ja metsällä kuljin isän kanssa... En kokenut mitenkään pahana asiana, ikinä ei kyllä ole tullut mahdollisuutta ampua mitään
Minäkin kun ekan kerran ammuin isommalla pyssyllä (kiväärillä) niin kuvittelin, että nyt kyllä lennän selälleni tai jotain, mutta jännä kun se ei sitten tunnukkaan yhtään missään... Sitten kun ammuin haulikolla niin olin vähän, että hupsista Seuraavana päivänä oli solisluunseutu mustana Silti halusin vielä lähteä sorsastamaan :)

on paljon fiksumpaa kulkea metsässä iskän hirviporukan kanssa ku räkiä kyläkaupan nurkalla. :)

vevve kirjoitti:

Eihän esim.poika lapsilta voi kieltää leikkimästä pyssyleikkejä nehän tekevät pyssyn vaikka näkkäristä jos haluavat,mutta oikeat aseet kuuluvat vastuuntuntoisille aikuisille.

Mun oma mielipide näistä tietokone peleistä esim.sota on se etteivät ne pitenmän päälle tee kellekkään hyvää,tarkotan tosiaan jopa aikuisia.
Ymmärrän kyllä että tietokone peleistä on myös paljon hyötyä esim.tieto ja taito

Kyllähän lapsi tosiaan tekee sen pyssyn vaikka näkkäristä, mut kyllä mun mielestä on järkevää tehdä selväksi aidon ja leikin välillä. Surullisen paljon lukee tapauksia, joissa lapsi on löytäny jostain aseen ja luullut sitä leluksi. Jälki on yleensä tuhoisaa.

Pelien ja väkivaltaisten elokuvien vaikutuksesta ihmisen (eritoten lapsen) psyykkeeseen on tehty tutkimuksia. Useimmat ihmiset pystyvät purkamaan omat agressionsa katsomalla/pelaamalla, jolloin "aidossa" elämässä ko. ihminen käyttäytyy vähemmän agressiivisesti.

SanttuJ kirjoitti:


Pelien ja väkivaltaisten elokuvien vaikutuksesta ihmisen (eritoten lapsen) psyykkeeseen on tehty tutkimuksia. Useimmat ihmiset pystyvät purkamaan omat agressionsa katsomalla/pelaamalla, jolloin "aidossa" elämässä ko. ihminen käyttäytyy vähemmän agressiivisesti.

Ihan mielenkiinnosta, oliko niitä aggressioita jo ennen pelaamista vai tuliko ne vasta sen aikana? Koska onhan näitäkin tutkimuksia, että väkivaltaa näkevät lapset ovat usein myös itse väkivaltaisia.

^Pitää yrittää kaivaa jostain se tutkimus. Ulkomuistista en osaa sanoa.

muoks. En nyt sitä tutkimusta löytäny jonka oon itse lukenu (oli jossain kirjassa jos oikein muistan), mut vois melkein huomenna töissä ettiä josko löytyis uutta tietoa/tutkimusta. Yhden tutkielman löysin netistä jossa käsitellään samaa asiaa. Mut tuossaki on se huono puoli, et tutkittavien henkilöiden alkuperäisistä taipumuksista ei oo tietoa.