Koirat.com

Siis koirathan varmasti tulisivat toimeen ilman ihmisiä, ainakin jonkun aikaa. Onko kukaan katsonut sitä Maa ihmisten jälkeen- ohjelmaa? Siinä siis fiktiivisesti esitettiin, että kun kaikki ihmiset olisivat poissa, tämä Obamien(:D) vesikoira vielä pysyisi vuosia hengissä vain alkukantaisilla vieteillään, mm. saalistamalla kalaa ruoakseen.. Mutta siis joo, minä olen sitä mieltä, että tämän maan ihmiset tulee hoitaa ensiksi, jotta he voivat itse avustaa kulkukoiria. Hassua olisi kuvitella, että koirilla olisi paremmat oltavat tuolla maassa, missä joillakin ihmisillä on samat elinolosuhteet kuin koirilla.
Enkä kyllä oikein minäkään usko, että tuolla mielenosoituksella on suurta vaikutusta. Joskus näkee uutisista, että joitakin mielenosoituksia näytetään ja niistä voidaan kirjoittaa rivi tai pari, mutta enpä ole kyllä koskaan huomannut että pelkillä mielenosoituksilla olisi saatu aikaan suuriakaan. Ja ehkäpä mielenosoitukseen osallistuminen antaa itselle sellaisen olon, että on tehnyt jotain, vaikka ei oikeasti ole saanut aikaan paljoakaan.

Jos minä saisin päättää jokainen koira saisi elää arvonsa mukaista elämää rakastettuna, hyvin ruokittuna ja koulutettuna perheenjäsenenä, mutta ei se niin mene. Ei mene ihmistenkään kohdalla.

Rorys kirjoitti:

Mun pointti oli lähinnä nyt siinä, että se koirien auttaminen olisi huomattavasti helpompaa ja hedelmällisempää jos tuossa maassa olisi ensin ihmisillä asiat edes hieman paremmin.

Tämä on ihan totta, mutta ennen kuin päästään Romaniassa siihen pisteeseen että koetaan ihmisillä olevan niin hyvät olot että voidaan auttaa koiria, on kulkukoiria enemmän kuin ihmisiä. Eli munkin mielestä järjestelmällinen lopetus on se kaikkein realistisin ja koiraystävällisin vaihtoehto.

Frosty kirjoitti:

Mutta siis joo, minä olen sitä mieltä, että tämän maan ihmiset tulee hoitaa ensiksi, jotta he voivat itse avustaa kulkukoiria. Hassua olisi kuvitella, että koirilla olisi paremmat oltavat tuolla maassa, missä joillakin ihmisillä on samat elinolosuhteet kuin koirilla.

Kyllähän sitä suomessakin moni asuu kodittomana kadulla nälissään ja kylmissään kun iso osa koirista asustaa sisällä omistajan kanssa ja syö ykkösluokan sapuskaa ja on lämmin pehmyt peti. Pitäskö potkasta koira pihalle ja antaa koti jollekki juopolle. Ite ne on ne kulkukoiriksi sinne hylänneet eikä niitä siellä olis ilman ihmisiä ja ihmisillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa omiin oloihin, koirilla ei.

Mä luulen että ennen kuin ihmisillä on siellä tarpeeks hyvät oltavat, menee niin kauan aikaa että tosiaan se kulkukoirapopulaatio ehtii räjähtää entistä enemmän käsiin. Ja mikä takaa sen, että kun ihmisillä sitten joskus on parempi olla, niin eläinten asema parantuu merkittävästi? Toki, silloin siihen on paremmat resurssit, mutta ihan jo kulttuurierojen vuoksikin voi koira olla arvoasteikolla siellä ihan jossain muualla kuin täällä.

Tällaiset asiat eivät hoidu ihan yhdessä yössä, tai edes vuodessa, joten turha minusta pitkittää koirien kärsimystä ajattelemalla että sitten kun..

Jos jotain voidaan tehdä nyt heti, mikä olisi parempi hetki siihen kuin nyt heti?

^Näimpä. Mutta ei se koirien lopettaminen/leikkaaminen pelkästään auta vaan ihmisten pitää myös lopettaa se koirien hylkääminen kadulle. Kunhan lopetus on nopea ja kivuton niin se on mulle ok.

^ Kunpa se olisikin niin yksinkertaista. Mutta kuten jo joku totesi niin taitaa siellä koirat olla vähän eri asemassa kuin täällä meillä. Itsekin olen siis enemmän lopettamisen kannalla kuin sen, että koirat tungetaan jonnekin tarhalle vuosiksi odottamaan luonnollista kuolemaa tms. Ikävä tilanne, mutta ei siihen saada kaikkia tyydyttävää ja varmasti kaikille reilua ratkaisua aikaan päivässä, saati vuosissa. Jotakin on ilmeisesti kuitenkin tehtävä, ja jos ongelmaan täytyy valita nopein ratkaisu niin se on se koirien kannalta "ikävin".

"Ihmisillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa omiin oloihin." Ei kyllä pidä todellakaan paikkaansa. Suomessa ehkä on, mutta tämä väite ei tosiaankaan päde kaikkiin maihin, ei edes Euroopassa.

Heippa keskustelijat,

täytyypä sanoa heti näin alussa, että emme tietenkään kykene pakottamaan ketään mielenosoitukseen, eli mikäli joku teistä näkee mielenosoituksemme järjettömäksi, sinne ei yksinkertaisesti tarvitse tulla. :)

Käymänne keskustelu on ollut mitä perinteikkäintä: asetetaan ihmiset eläinten edelle, uskotaan tappamisen voimaan, vaaditaan humaania lopetustapaa, esitetään kritiikkiä eläinsuojelun etiikalle eikä uskota muutoksen olevan mahdollinen. Eikä siinä mitään, keskustelua tässä halutaankin herättää. ;) Ehkä eniten minua harmittaa näissä keskusteluissa se, että joudun kerta toisensa jälkeen puolustamaan omaa oikeuttani auttaa sellaista ryhmää, joka on todella suuren avun tarpeessa (tai koen että minulta odotetaan tällaista selitystä).

Toinen harmillinen juttu on se, että moni uskoo olevansa eläinsuojelun ammattilainen, vaikkei ole tutustunutkaan esimerkiksi Romanian problematiikkaan. Me sen sijaan yhdistyksessämme olemme, ja yhteistyökumppanimme Save the Dogs tekee kansainvälisesti arvostettua ja erittäin menestyksekästä eläinsuojelutyötä Romaniassa. Vaikka itse emme ole huippuammattilaisia, teemme sellaisten kanssa töitä. Ja kulkukoirat ovat iso eläinsuojelullinen ongelma, jota on tutkittu vuosikymmeniä, sillä niitä on maailmassa puoli miljardia, 75 % kaikista maailman koirista.

Yritän nyt kuitenkin hallita kielenkannattimeni ja selittää teille oman näkemykseni asioista liiemmin kiivailematta. :D


Frosty kirjoitti näin (ja moni muu peesasi):

Minä mietin sitä, että kun Romaniassa ihmisilläkään ei ole niin hyvät olot, niin eikö pitäisi ekaksi keskittyä hoitamaan ne ihmiset? Ei sillä etteikö minuakin sureta se, miten siellä kohdellaan koiria. Ja kuten tuossa yllä sanottiin, niin eikö sitä koirien tappamistapaa pitäisi miettiä, että mikä olisi kivuttomin(ja myös halvin) tapa?

Toisilla ihmisillä lienee liiankin pessimistinen kuva Romanian ihmisten asemasta. Esimerkiksi ihmisillä EI ole yhtä huono asema kuin koirilla, tiettyjä (poikkeus)romaniyhteisöjä kenties lukuun ottamatta. Ihmisiä ei Romaniassa myrkytetä, kiduteta tai polteta elävänä, ihmisten pahoinpiteleminen ei kuulu tavallisen koulupojan harrastuksiin eikä Romaniassa valmistella lakia joka sallii ei-pidettyjen ihmisten massateurastuksen. Lyhyesti: ihmisillä on oikeuksia, koirilla ei ole mitään.

Romanian kansalaisista 25 % arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella. Olen kohdannut tämän köyhyyden silmästä silmään ja joutunut perinpohjaisesti tajuamaan omat etuoikeuteni. En halua vähätellä Romanian huono-osaisten ahdinkoa, mutta tietojeni ja kokemusteni perusteella (ja uskon tietäväni Romaniasta paljon enemmän kuin keskivertosuomalainen) olosuhteet ovat kuitenkin aivan erilaiset kuin Ceausescun aikana, jolloin oikeasti kuoltiin nälkään ja ihmisoikeuksista ei toteutunut välttämättä yksikään.

Samat ryhmät, jotka ovat väliinputoajia oikeastaan kaikissa yhteiskunnissa (vanhukset, vammaiset, lapset vailla huoltajia) kärsivät eniten Romaniassakin, toinen suuri kärsivien ryhmä on romanivähemmistö. Romanien ongelma on taas sellainen on vyyhti, että sen ratkaisemiseen ei varmasti vuosisata riitä - siihen liittyy rasismia, tietoista eristäytymistä, kouluttamattomuutta, varattomuutta, kulttuurieroja (esim. tiettyjen rikollisuuden muotojen hyväksyminen kritiikittä) sekä – erityisesti - mafian rooli.

Kun keräsimme varoja kuuden hevosen tallia varten Romaniaan, muutama henkilö ehdotti meille hiukan pahansuovasti, että saisimme mieluummin teurastaa hevoset romanikerjäläisten ruuaksi kuin yrittää pelastaa muutamaa yksilöä. Romanian hevosilla ruokittaisiin romaneja ehkä viikko (tuskin sitäkään, sillä toiminta-alueemme hevoset kuolevat yleensä aliravitsemukseen, eikä niissä ole mitään syötävää) ja sitten asiat palautuisivat taas samoihin uomiinsa. Minun arvomaailmaani ei yksinkertaisesti sovi, että eläimiä tapetaan ilman syytä tai ajatuksella, että katsotaan mitä tästä seuraa. Muutoksen on tapahduttava romaniyhteisön sisällä, jonka on alettava huolehtia itse itsestään. En näe muuta keinoa kuin koulutuksen.

Jos romaneja ei lasketa, luonnehtisin Romaniaa maaksi, jolla on ongelmansa, mutta joka olisi täysin kykeneväinen käsittelemään ongelmiaan, ellei sen poliittinen johto olisi niin läpeensä korruptoitunut.

Olen kirjoittanut tästä aiheesta ”ihmiset versus eläimet” -blogitekstin, joka löytyy täältä. Olen otsikoinut sen ”Potkisiko kiviä vai pelastaisiko henkiä” sillä se on se kysymys, johon kaikki tässä mielestäni kilpistyy. On selvää, että kaikki ihmiset eivät halua auttaa Romanian ihmisiä, mutta eläimiä kyllä. Kaikki eivät myöskään osaa auttaa ihmisiä. Olisi järjetöntä pakottaa kyvykkäät eläinsuojelijat jättämään Romania rauhaan, laittaa ihmiset potkimaan kiviä - tai pikemminkin antaa heidän jatkaa koirien potkimista – ja odottaa ja odottaa, että kaikki muut palaset loksahtelisivat Romaniassa paikalleen: korruptio kitkettäisiin, varallisuus- ja koulutustaso nousisi, syntyisi elinvoimainen keskiluokka, työmoraali kasvaisi jne. Samaan aikaan koirat lisääntyisivät ja kärsisivät, eläintaudit yleistyisivät ja sairastuttaisivat ihmisiä.

Kolikon kääntöpuoli on se, että kuten olen monen romanialaisen kanssa keskustellut, Romaniassa ei ole vapaaehtoiskulttuuria, vaan siellä pidetään häpeällisenä ilmaisen työn tekemistä. Romaniassa on satoja lastenkoteja, joissa kukaan ei käy auttamassa, vaikka henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, ja Romaniassa hylätään lapsi joka kuudes tunti. Toisin sanoen Romania on maa, jossa ei koskaan voida liiaksi opettaa empatiaa ja vastuunkantoa. Uskon että sillä on väliä, että meidän toiminta-alueellamme lapsia opetetaan pelastamaan henkiä eikä potkimaan kiviä. :)

Sen verran on tulostakin syntynyt, että olemme saaneet paikkakuntalaisen eläinlääkärin, joka on ollut vapaaehtoisemme vuodesta 2002 ja jonka suurin haave on siitä saakka ollut työskennellä meille. Nyt hän on käynnistämässä terapia-aasiprojektia Bukarestissa, eli varmistamassa että neljä pelastamaamme aasia voi hyvin, kun ne aloittavat 34 monivammaisen, lastenkodissa elävän lapsen lemmikkiterapeutteina. Meillä on siis useita projekteja, jotka tähtäävät ihmisten aseman parantamiseen. Niihin voi tutustua tästä ja tästä.

Mielestämme eläimillä on myös oikeuksia, joita ihmisellä ei ole oikeutta loukata. Ihmisellä ei ole oikeutta hakata elävästä hevosesta palasia irti kirveellä koska haluaa syödä hevosen (tapaus parin kuukauden takaa), oikeutta kaivaa uupuneelta hevoselta silmiä päästä saadakseen se jaloilleen (tätä tapahtuu koko ajan), oikeutta näännyttää koiraa kuoliaaksi koska se tappoi nälkäänsä talon kanan (tapaus parin kuukauden takaa), tai oikeutta vetää hevosta auton perässä moottoritiellä huvin vuoksi (tapaus tämän vuoden alusta). Uskoisin että kaikki ovat kanssani samaa mieltä. Jos näin on, silloin meillä pitäisi myös olla oikeus auttaa eläimiä Romaniassa, sillä eläimillä ei Romaniassa ole oikeuksia. Eläimet kärsivät joka suhteessa kohtuuttomasti.

Mainittakoon tässä vielä, että mielenosoituksemme on saanut Suomi-Romania-seuran hallituksen kaiken tuen ja hyväksynnän.


Vanis kirjoitti:

Mä en millään jaksa uskoa että steriloiminen olisi tehokkaampi keino kuin lopettaminen. Olen kyllä tietoinen, että sterilointia puoltavia tutkimuksia on tehty, mutta minua ne eivät vakuuta. Kaikkia muita eläinkantoja rajoitetaan metsästämällä ja lopettamalla, miksi kulkukoirat olisi poikkeus? Kun lisääntyjiä on vähemmän, tulee jälkeläisiäkin vähemmän. Ei kai niitä kulkukoiria tarvitse lopettaa kertalaakina paikkakuntakohtaisesti, vaan voihan niitä lopettaa tasaiseen tahtiin, jolloin ongelma ei varsinaisesti siirry mihinkään. Ilman muuta osan (terveet ja elinvoimaiset) voi steriloida ja jättää ylläpitämään niitä reviirin rajoja. Sen sijaan sairaat ja vanhat kuuluu mielestäni lopettaa, eikä kerätä niitä tarhoille rottien ruoaksi.

En mahda sille mitään, jos joku ei usko sterilointiohjelman toimintakykyyn. Olemme yhdistyksessämme laatineet parhaan saatavan tiedon valossa tämän artikkelin, jonka lukemista suosittelen kaikille kiinnostuneille. () Totean tässä vain, että parhaat tulokset on aina saavutettu CNR-ohjelmalla (collect-neuter-return), systemaattisellakin tappamisella saavutetut tulokset ovat taas kumoutuneet muutamassa vuodessa.

Esimerkkinä Bukarest: 2000-luvun alussa Bukarestissa tapettiin 300 000 kulkukoiraa, siis niin että kadut autioituivat koirista. Tappaminen jatkui tämänkin jälkeen tasaisena. Tulos: vuonna 2011 suur-Bukarestin alueella epäillään elävän 200 000 kulkukoiraa; kadut vilisevät kulkukoiria.
Jos tappaminen olisi toimiva keino, suhtautuisin siihen eri tavalla, mutta se antaa väärän viestin romanialaisille, eikä päätä koirasukupolvien kärsimystä. Koirien lisääntymiskyky on niin suurenmoinen, että tappamalla sitä ei voi estää, vaan tarvitaan ennaltaehkäisyä, s.o. sterilointeja.

Vanisille totean tässä vielä, että koira sijoittuu ekosysteemissä hyvin erilaiseen paikkaan kuin jänikset tai hirvet, joita perinteisesti metsästetään. Metsästys taas johtuu siitä että a) se kuuluu kulttuuriimme b) nämä lajit ylipopuloituvat, koska emme suvaitse niiden luonnollisia saalistajia maassamme. Emme hylkää niitä koko ajan lisääntymiskykyisinä, emmekä ylläpidä niille olosuhteita, joissa ne taatusti menestyvät (paitsi luonnonsuojelualueilla, joilla ei metsästetä). Hyviä vaihtoehtoja olisivat kunnon hirviaidat ja pien- ja suurpetojen lukumäärän lisääminen.
Ja ota myös huomioon, että koira on jätteensyöjä, eikä Romaniassa ole jätehuoltoa. Ihmiset siis kirjaimellisesti ruokkivat tätä ongelmaa. Miksi koirat pitäisi tappaa, kun parannetulla jätehuollolla olisi paljon enemmän positiivisia vaikutuksia?

Vanis (ja moni muu) kirjoitti:

Sen sijaan sairaat ja vanhat kuuluu mielestäni lopettaa, eikä kerätä niitä tarhoille rottien ruoaksi.

Juurikin näin. Vaikeasti aggressiiviset, kärsivät tai muusta syystä epälajityypilliseen ja kivuliaaseen elämään tuomitut eläimet on parasta lopettaa humaanilla metodilla. Vanha koira ei tietenkään ole välttämättä sairas tai onneton, mutta silloin tulee pohtia, millaiset elinolosuhteet sille voidaan taata.

Koirien laajamittaisen tappamisen vastustaminen ei merkitse eutanasian vastustamista. Hyväksymme ja kannustamme eutanasiaan, jos eläin joutuu kärsimään kovia kipuja vailla toiveita parantumisesta tai jos se on muuten tuomittu täysin epälajityypilliseen elämään vaikean puutteellisissa olosuhteissa. Omilla tarhoillamme meillä on eutanasiasta tarkat pelisäännöt. Tarkoitan nyt eutanasiaa suomalaisessa, ei romanialaisessa merkityksessä.

Tarhaolosuhteiden taas tulee mielestämme aina voittaa katuolosuhteet, jotta toiminta olisi eettisesti perusteltavissa. Tämä toteutuu kuitenkin vain harvoin. Romanialaiset eläinsuojelijat eivät aina (useinkaan) hyväksy edes penikkataudin neurologisista oireista kärsivän koiran eutanasiaa, vaikka tartuntariski on hyvin korkea. Toisaalta alkeellisissa tarhaoloissa elävää halvaantunutta koiraa varten voidaan yrittää hankkia pyörätuoli – vain jotta se voisi kuolla sydänmatoihin kolmen vuoden tuskan jälkeen. Olemme luonnollisesti sitä mieltä, että pitkällinen kärsimys on huonompi vaihtoehto kuin kuolema. Ymmärrän siis huolenne, mutta meidän eläinsuojeluyhdistyksenä on tarjottava myös ratkaisuja, ei ainoastaan listattava epäkohtia. Koska tiedämme, että tilanne on mikä on, lähdemme siitä, että eläinsuojeluyhdistyksillä on vielä pitkään oltava Romaniassa valvojan ja tarkastajan rooli, vaikka rahoituksen toimintaan on tultava valtiolta, muussa tapauksessa vaikutukset jäävät vääjäämättä paikallisiksi.

Tarhojen lukumäärää olisi mielestämme tulevaisuudessa syytä vähentää, mutta luopuminen tarhoista kokonaan on äärimmäisen epätodennäköistä eikä ehkä toivottavaakaan. Muutoksia pitää sen sijaan tapahtua. Erityisesti tulee panostaa siihen, että koiratarhan ylläpitäjät tietävät riskit ja ymmärtävät panostaa jo pelastamiensa koirien elämänlaatuun, eikä haalia koiria koko ajan lisää tarhalla asuvien kustannuksella.

Kristalli kirjoitti:

Pakko sanoa että kyllä minunkin mielestäni lopetus olisi parempi vaihtoehto kuin kurjat häkkiolot, nälkään kuoleminen tms., mutta lopetus pitäisi suorittaa vakain perustein ja oikeaoppisesti.

Ehdottamassamme ratkaisussa kulkukoiraongelmaan koiria ei säilötä tarhoille, vaan vapautetaan steriloituna, rokotettuna ja loishäädettynä kadulle tulpaksi steriloimattomien koirien lisääntymiselle. Koirat, joita ei voida vapauttaa, pyritään saada adoptoitua.

(Ihan oikeasti me ajattelemme eläinten parasta, vaikka heti kun kyse on eläinsuojeluyhdistyksestä monen on vaikea uskoa sitä edes todeksi!)


Kristallin ja niin monen muun kommentista kävi myös ilmi varauksellisen positiivinen suhtautuminen tappamiseen. Suomalaisesta tuntuukin usein uskomattomalta se, millä tavalla romanialaiset tai vaikkapa kiinalaiset päättävät tappaa eläimiä. Kulkukoiran tappaminen Romaniassa on kuitenkin valitettavasti yhtä kuin kidutus. Eläimen hengellä ei ole Romaniassa mitään arvoa, mutta kuolemalla on hintalappu, ja tappamisen tulee olla edullista. Tilanteelle ei voida paljoakaan, sillä viranomaiset joko vihaavat kulkukoiria tai ovat lahjottavissa. Mikäli lakiin on siis kirjattu jotakin tappamismetodista, sitä ei kuitenkaan noudateta, eihän tappamisen kieltävää lakiakaan ole noudatettu, vaikka se on ollut voimassa vuodesta 2008. Tulcean kaupungissa esimerkiksi krematorioidaan eläviä koiria koko ajan. Botosanissa 230 tervettä, eläinsuojelujärjestön eläinlääkäreiden päivää aiemmin tarkistamaa koiraa ”olivat sairastuneet yöllä penikkatautiin” ja tapettiin tarhalla. Koirien ruumiit olivat yltä päältä veressä. Meidän toiminta-alueellamme 95 % koirista on steriloituja ja rokotettuja. Silti niitä on vuoden ajan otettu kiinni ja tapettu – lähes kaikki tapetut koirat ovat olleet pienikokoisia ja kilttejä. Kaupungin pormestari ei suostunut lopettamaan koirien tapattamista, vaikka Italian ulkoministeri pyysi sitä häneltä toistuvasti.

Ymmärrätte asian vakavuuden ehkä paremmin, kun tiedätte, että nyt käsittelyssä oleva laki koirien tappamisen laillisuudesta JOHTUU KORRUPTIOSTA. KULKUKOIRIEN TAPPAMISESTA ON TULLUT JÄTTIMÄINEN BISNES, jota pyörittää ammattirikolliset.

Romanian kansallisen eläinsuojelujärjestö FNPA:n selvityksen mukaan yhden koiran tappamiseen sijoitetaan 60-200 euroa, vaikka todelliset kulut ovat ehkä viiden euron luokkaa. Koiria tappavien tarhojen johtajat ovat usein tuomittuja rikollisia tai poliitikkojen sukulaisia, kuten meidän toiminta-alueemme tapauksessa. He lahjovat vaikutusvaltaiset pormestarit ja nyt tietyn määrän parlamentaarikkoja, jotka sitten syytävät yhteiskunnan rahoja tappofirmoille. Steriloidut koiramme ovat kaduilla täysin vaarattomia. Niiden tappaminen johtuu siitä, että se on kannattavaa sekä tappofirmalle että pormestarille. Sen sijaan rahat ovat työttömyydestä kärsivän Cernavodan kaupungin kassasta pois. Tiedotteemme aiheesta löytyy tästä.


Vanis kirjoitti vielä näin ja mainitsivathan tästä muutkin:

Mielenosoituksessa sen sijaan en näe mitään järkeä. Mun on vaikea uskoa että mielenosoitus Helsingissä auttaa yhtäkään romanialaista katukoiraa.

On totta, että mielenosoituksen tulokset ovat vain ja ainoastaan kosmeettisia (= merkintä tilastoon, että Suomessakin vastustettiin kulkukoiralakia julkisesti), mutta koemme mielenosoituksen järjestämisen silti tarpeelliseksi, sillä lähes kaikissa muissa Euroopan sivistysvaltioissa sellainen on jo pidetty ainakin kertaalleen , ja mikäli yksi maa lisää tilastoon saattaa vaikuttaa yhdenkin parlamentin jäsenen äänestystulokseen, sillä saattaa olla suunnattoman iso merkitys Romanian kulkukoirien kannalta, sillä puolen vuoden kovasta yrityksestä huolimatta lakia ei ole saatu vielä läpi. Selkeästi toiset poliitikot ovat alkaneet empiä kantaansa.

Toiseksi haluamme tietenkin tavoitella julkisuutta Romanian kammottavalle eläinsuojelutilanteelle ja tuoda yleisempään tietoisuuteen sen tosiasian, että EU:ssa ei ole seuraeläimiä koskevaa lainsäädäntöä, mutta silti EU-maista 47 % kokee kulkukoirat ongelmaksi valtiossaan ja vain 40 % ei koe , eli laki todella tarvittaisiin.

Olemme kampanjoineet koko olemassa olomme ajan EU:hun seuraeläimiä koskevaa eläinsuojelulakia. Yhdellä mielenosoituksella emme saa sitä aikaiseksi, mutta minimitavoitteen toteutuessa herättelemme yksittäisiä kansalaisia vaatimaan sitä ensi EU-parlamenttivaaleissa, unelmatavoitteessamme kysymys nousee hetkeksi muutamaan otsikkoon ja median tietoisuuteen. Uutisethan vaihtuvat nykymaailmassa tiuhaan, eikä edes Haitin maanjäristyksestä vaivaannuta nykyään enää puhumaan, vaikka kaikkien kriteerien perusteella siellä on edelleen humanitäärinen kriisi.

Sitä paitsi, jos kaiken vaivannäön päätteeksi edes yksi uusi ihminen päättää kustantaa romanialaisen narttukoiran steriloinnin, se merkitsee sitä, että 67 000 koiraa jää syntymättä. Koska ne eivät synny, ne eivät joudu kärsimään. Yhdellä hyvällä teolla on siis kauaskantoisia seuraamuksia.

Jo maaliskuussa Romanian parlamentaarikot myönsivät saaneensa kolme tuhatta yhteydenottoa pelkästään sähköpostiinsa ja joka päivä, kun lakialoitetta olisi saatettu käsitellä Romanian parlamentissa, Bukarestiin on kokoontunut satoja mielenosoittajia ja muualla Romaniassa on järjestetty kymmenten ihmisten tukimielenosoituksia, eli Romanian parlamentaarikot ovat hyvin tietoisia lakialoitteen saamasta vastustuksesta. Osoittamalla mieltämme Suomessa tuemme siis myös romanialaisia eläinsuojelijoita, jotka ovat ennennäkemättömästi yhdistyneet lakialoitetta vastaan.

Emme muuten aio erityisesti huudella mitään, vaan tarkoitus on pitää rauhallinen ja informatiivinen mielenilmaus. Enkä sitten tiedä, seuraako siitä parempi mieli, että tietää ettei ole yrittänytkään tehdä mitään… Kukin kai silti tavallaan…

Romanian parlamentaarikot on lahjottu jyräämään kulkukoiralaki läpi, emmekä usko että sitä voidaan estää muutoin kuin EU:n puuttumisella asiaan. Niin kauan kuin lakia ei ole hyväksytty, toivoa kuitenkin on, ja olemme valmiita taistelemaan. :)

Paljon tekstiä, kiitän niitä, jotka jaksoivat lukea kaiken läpi. :)
Kodittomien koirien ystävät ry:n puolesta,
Marianna Lammi,
tiedottaja

Linkit korjattu toimiviksi.
Jaijah

Rorys kirjoitti:

"Ihmisillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa omiin oloihin." Ei kyllä pidä todellakaan paikkaansa. Suomessa ehkä on, mutta tämä väite ei tosiaankaan päde kaikkiin maihin, ei edes Euroopassa.

No sen tarkemmin en kyseisestä maasta tiedä, mutta eiköhän sitä jokainen ihminen voi etes yrittää vaihtaa esim asuinpaikkaa ja etsiä jotain töitä ennemin kuin elää loppuelämänsä köyhyydessä. Toki helppo se on minun sanoa kun itse asun suomessa ja on katto pään päällä, ruokaa ja töitä, mutta silti. Itseänikin huolettaa enemmän koirien olot kuin ihmisten.

^ Jos voisi, niin miksi köyhyys on sitten näinkin suuri ongelma maailmassa? Tuskin ne ihmiset laiskuuttaan sitä köyhyyttä valitsee ja aivan varmasti he haaveilevat paremmasta elämästä.

No ehkä ne ei vaan osaa lähteä? Ja se että ei tässä maailmassa etes riitä työpaikkoja kaikille ihmisille. Joten jospa sitä ihmis määrää pitäis rajoittaa ettei tulevaisuudessa tarvii nälkää nähdä ja ruveta steriloimaan/kastroimaan ihmisiä.(Sori huono) Ja tosissaan en ole sen tarkemmin perehtynyt näihin asioihin joten.

^ Jeps Voi kunpa elämä ja maailma olisikin noin yksinkertaista ja mustavalkoista.

Tässä kolmeen minuuttiin kiteytettynä se, mistä mielenosoituksestamme on kyse!

mielenosoitus_kky

^Marianna, sun pitkän tekstin linkeissä on ylimääräiset http:t alussa, niin eivät mene suoraan oikeaan osoitteeseen, pääsetkö vielä korjaamaan, tai voisiko joku ylläpitäjistä?

Toivottavasti moni tulisi paikalle huomenna mielenosoitukseen ja asiaa saisi eteenpäin!

^ Kiitos huomautuksesta, linkit on nyt korjattu.

Mistä on kotoisin teoria, että kastroidut koirat toimisivat "tulppana" kastroimattomien määrän kasvulle? Mikä siis olisi se toimintametodi?

Erityisesti kissoilla, mutta myös koirilla, kastroitu on arvoasteikossa alempi kuin kastroimaton. Kastroitu koira väistää valvomattomissa oloissa kastroimatonta. Kissoilla puolestaan leikatun kollin reviiri pienenee murto-osaansa ennen leikkausta vallinneesta tilanteesta. Se ei enää puolusta reviiriään vaan ainoastaan itseään. Koirilla kastrointi ja sterilointi vähentävät laumanmuodostuskäyttäytymistä. Koirapopulaatioissa nimenomaan nämä "jengit" pitävät yllä reviirijakoa.

Mihin siis perustuu uskomus tähän tulppateoriaan?

Niii kirjoitti:

No ehkä ne ei vaan osaa lähteä?

Ehkä ne koiratkaan vaan eivät osaa lähteä, vaikka vapaana kulkevat? Mun mielestä on uskomatonta, että joku peruskoulun käynyt (?) ihminen voi vielä ajatella noin köyhyydestä.

^Minnekkä niiden kulkukoirien pitäisi lähteä? Juu peruskoulut ja amikset on käyty jo aikaa sitten, ja tosiaan en tiedä näiden köyhien oloista mitään tai sitä että miksi ne asuu paikassa jossa ei löydy töitä ym. Ja edelleen tiedän että suomessa se on niin paljon helpompaa mutta silti. En osaa selittää silleen että joku ei käsitä väärin.

^Kai niiden koirienkin olisi ihan yhtä paljon vaihtaa maisemaa, jos niitä kohdellaan kaltoin jossain? No joo... Niin, kyllähän osa köyhistä pyrkiikin vaihtamaan asuinpaikkaa ja löytämään parempaa elämää. Menee ehkä kärjistämisen puolelle, mutta siitähän maahanmuutossa on kyse. Ongelmana on vain se, että niitä köyhiä ei haluta minnekään. Ovat likaisia, kouluttamattomia, kokemattomia ja pilaavat maiseman.

Jääminen kurjiin mutta tuttuihin oloihin on luultavasti helpompaa kuin kerätä vähäiset kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteä ehkä täysin vieraaseen maahan, kulttuuriin ja vieraitten ihmisten keskelle. Mikään ei takaa että elämä muuttuisi paremmaksi. Varmasti jokainen lähtisi jos heille tarjottaisiin jossain jotain paljon parempaa, mutta kun tilanne on mikä on, on turvallisempaa jäädä "kotiin", ettei joudu ojasta allikkoon tai vielä pahempaan.

^^Koirat nyt ehkä ajattelee vähän eritavalla kuin ihminen. Ei ne koirat tiedä että jossain on parempi ja turvallisempi olla ja kai nuo siellä liikkuuvat missä on vähänkin sitä ruokaa ja suojaa.

Noniinno, eihän asiat miksikään muutu jos ihmiset ei lähde minnekkään eikä kukaan niitä autakkaan. Väki vaan lisääntyy ja suurimmalle osalle sattuu sama kohtalo.

Minä nyt ajattelen silleen, että jos vaihtoehtona on köyhänä kituuttaminen koko loppuelämän tai sitten juurikin kamojen pakkaus ja siirtyminen muualle tai jopa toiseen maahan niin varmasti valitsisin jälkimmäisen vaihtoehdon. Voihan se olla että elämä ois muualla paljon vaikeempaa, mutta yritetty ois ainakin.