Koirat.com

Ämmi on mummi, samoin kuin äijä/äijö on ukki. Itse en noita käytä, mutta sukulaisissa on sellaisia, jotka käyttävät.

Canttarelli kirjoitti:

Vai tiedättekös, mikä on pörsi? Tai ämmi?

Pörsi on täällä lompakko/rahapussukka, Ämmi on sitten mummi.

saije kirjoitti:


Pörsi on täällä lompakko/rahapussukka, Ämmi on sitten mummi.

Myöskin pörskä, pörssi jne. kyllä, se on rahapussi

Jeps, ämmi on tosiaan mummi ja pörsi on rahapussi/pieni laukku tmv. :) Tuo pörsi oli itsestäni niin hauska silloin, kun sen aikoinaan kuulin Pellosta kotoisin olevalta ystävältäni. :)

Ohhoh ja hahhah ku oli uinut tämä syviin pohjamutiin

Lueskelen tässä isäni kotiseudulta toimitettavia Perhonjokilaakso-lehtiä ja tuli vastaan hauska sanonta. Juttu koskee eräällä tilalla syntynyttä poron ja metsäpeuran risteymää ja sitä luonnehtii tilan emäntä näin:

"hyppää aituuksesa ko puolijauhonen".

Tarkoittaakohan tuo (iloista) vähämielistä vai mitäkö?
Isä ei ihan suorilta osannu sanoa eikä mummulta voi enää kysyä

^Tuttu lehti

Mäkään en suoriltaan osaa sanoa mitä tuo tarkoittaa, mutta mielessäni sen käänsin juuri tuommoiseksi "jolla on vain puolet jauhoista pussissa" eli vähän tyhmän hömelöksi. En osaa siis tarkalleen vastata.

Itse käytän kyseistä termiä juuri tuollaisessa höntsä-merkityksessä. Puolijauhoonen on sellainen, jolla ei ihan kaikki muumit siellä laaksossa ole. Töitä voi paiskia kuin puolijauhoonen (paljon), huutaa voi kuin puolijauhoonen (kovaa/älämölöä), nauraa voi kuin puolijauhoonen... Käsittääkseni siis varsin monikäyttöinen termi, kuvastaa aikalailla tietynlaista toiminnan ääripäisyyttä.

^Eli voisinpa kutsua vaikkapa tuota Kiriä pikkasen puolijauhooseks, varsinkin kun on (etelä)pohjanmaan pitäjästä kotoosin. "Siellä se pihalla viipottaa lelunsa kanssa ku puolijauhoonen"
(kuten myös Minkaa, mutta siihen ei oikein päde tämä jauhomääritelmä, on liian viksu ja rauhallinen)

Eipä kyllä ihan tartu tuo murre (ei eteläisen saati keskisen pohjanmaan), ei isä tai kukaan veljistään juuri puhu murteella, mutta sitä aina välillä kuulee kun porukoiden naapurissa asuu muuan seniori-ikäinen kapelimestarimestari jolla varsin värikäs puheenparsi josta ymmärtää jonkin sanan aina välillä.

Äh, unohdin, et tämmöne ketju oli kans. Kiitos siis Jaijah linkistä!

Ketää ei viel vastannu: mikä se omenan rontti on sit, jos se ei oo rontti?

Noni, Tokya, hyvä, etten oo ainut, jonka "jalat sattuu". Täytyyki kysyy mun muualta tulleilta opiskelukavereilta tästä.

Se on kyl hauskaa, miten murre tekee joistaki sanoista itelle ihan mahottomia lausua, esim. Vieno ja Kielo ois musta molemmat kivoja nimiä koiralle, mut en vois niitä nimeksi antaa, koska mun on melkeenpä mahotonta lausuu ne oikein. Väkisinki ne vääntäytyy mun suussa Kialo ja Viano, mikä ei kuulosta kovin hienolta (täsä sama juttu, tää on puheessa aina hiano).

Toi haarukoi, kaverei ym. on kans silmiä avaava esimerkki. Kaikki on vaa kätsympää ja nopeempaa, ku sanoi vähä lyhentää. Kaikki sanoja pidentävät ja vääntävät murteet kuulostaa omaan korvaan tosi oudoilta.

^ Mutta tekinhän venytätte ja imperfekti on siitä hyvä esimerkki, kun siinä tulee yksi tavu lisää: Mä istuin. vs. Mä(ä) istusi(n).

Mä en kyllä tiedä, mikä se syöty omena itselle on..? En mä karaakaan puheessa käytä. Olisko se vaan omenan raato? Tai siemenkota..?

Rupesin kans miettii tota syötyy omenaa ja kyl se musta on omenan raato vaan. Mut sairaan hauskaa et sille oikeesti on joku nimi!

Meilläpäin se syödyn omenan jämä on ihan vaan omenan kanta. Rontti taas on vähän semmonen rosvo tai konna tai jotain. Lähinnä siis ihmisistä puhuttaessa

Tutuli kirjoitti:

Äh, unohdin, et tämmöne ketju oli kans. Kiitos siis Jaijah linkistä!

Ketää ei viel vastannu: mikä se omenan rontti on sit, jos se ei oo rontti?

Noni, Tokya, hyvä, etten oo ainut, jonka "jalat sattuu". Täytyyki kysyy mun muualta tulleilta opiskelukavereilta tästä.

Se on kyl hauskaa, miten murre tekee joistaki sanoista itelle ihan mahottomia lausua, esim. Vieno ja Kielo ois musta molemmat kivoja nimiä koiralle, mut en vois niitä nimeksi antaa, koska mun on melkeenpä mahotonta lausuu ne oikein. Väkisinki ne vääntäytyy mun suussa Kialo ja Viano, mikä ei kuulosta kovin hienolta (täsä sama juttu, tää on puheessa aina hiano).

Toi haarukoi, kaverei ym. on kans silmiä avaava esimerkki. Kaikki on vaa kätsympää ja nopeempaa, ku sanoi vähä lyhentää. Kaikki sanoja pidentävät ja vääntävät murteet kuulostaa omaan korvaan tosi oudoilta.

Hahah joo ne Turun murre sanat kuulosti kyllä mustakin niin tutuilta mitä siinä videossa oli. :) Emmä ainakaan keksi sanalle Omenan rontti mitään muuta ku rontti. Mäkin sanoisin jalat sattuu yms=P.
Mun mielestä ketä sana on niin normaali esim kun kysyy ketä sä olet. Itseasiassa täältä koirat.comista luin joku vuosi ?sitten että tuo ketä sana on väärä sana et pitäis sanoa kuka.Kuka sana kuulosti tosi oudolta kun on tottunut sanomaan ketä.

Olen asunut Oulussa jo 18 vuotta, silti ei ole oulun murre tarttunut. Ehkä sen verran, että sanon joskus mää enkä mä. Alussa oulun murre kuulosti huvittavalta, nykyään jo ihan normaalilta, vaikka jotkut sanat ovat vieläkin hassuja ja outoja. Mies taas on kotoisin lapista, ja hänellä vasta hassuja sanoja onkin. Ollaan oltu yhdessä 14 vuotta ja edelleen monet sanat kuulostavat kummallisilta. Esim. kasuta tai net, met. Tai kun hän sanoo että joku kummittelee. Kun tutustuttiin ja vaihdeltiin paljon tekstiviestejä, minulla meni moni sana ohi kun en ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Joistain luulin, että on näppäilyvirhe. Itse olen kotoisin Kokkolan läheltä ja siellä murteessa on paljon ihan ruotsinkielisiä sanoja tai väännöksiä niistä. Mies taas ei ymmärtänyt niitä.

griffon kirjoitti:

Meilläpäin se syödyn omenan jämä on ihan vaan omenan kanta. Rontti taas on vähän semmonen rosvo tai konna tai jotain. Lähinnä siis ihmisistä puhuttaessa

Samaa mieltä, että rontti = rosvo, konna tms.
Se omenasta jääny osa mis siemenet on nimeltään kara Tai ainakin itsellä se on omenan kara ja käytän kyl ihan puhuessa myös.

Itse tosiaan Pirkanmaalta kotosin, Tampereenmurre taittuu. Nyt 2,5v asunu Porissa ja en kyl edelleenkään voi sietää tätä murretta Särähtää niin usein korvaa luokkaa
tässä = täsä
kuka = ketä
Aamulla aion.. = Aamusti aion
ja just tää sanottu; jalat sattuu.

En vaan voi sietää

Mitä teidän mielestä on viruttelu? Saatiin tästä viime kesänä ihan hirveä väittely aikaan kun sehän on ihan selvästi sellaista venyttelyn tapaista (esim. aamulla pitää virutella aina), mutta meidän kanssa samassa porukassa olleet länsirannikkolaiset väittivät viruttelun olevan jotain ihan muuta. En nyt vaan muista että mitä.

^ Se on huuhtelemista; juoksevalla vedellä pikaisesti läträämistä

Ainakin meillä täällä lapissa viruttaminen on huuhtelemista. :)

Viruttelu on juurikin vedellä huuhtelua Esim virutan omenan ennenkuin syön sen.

Ootte kaikki niin väärässä.