Koirat.com

Oooo olipas kiva testi. Ihan pakko kokeilla toisella näppiksellä jossain vaiheessa. Väittäisin että tulisi vielä parempi tulos kuin tällä kannettavan näppiksellä. Nyt tuli 88. Pakko saada 90 rikki...

Rrraahh! Kun esimerkiksi noita keltaisen lehdistön kommenttikenttiä lueskelee (joo ei pitäisi kun hermopinne iskee) niin onpa tällainenkin kielivamma taas tullut vastaan:

"no miksi poliisi ei reakoinut asiaan?" Onko niin vaikeaa sanoa/kirjoittaa oikein tuotakaan sanaa. Reagoin tähän hyvin voimakkaasti

Haluan uskoa että noin kirjoittavat ovat jo vähän vanhempaa väkeä..vaiko sittenkään.

Pikipaimenia kirjoitti:


"no miksi poliisi ei reakoinut asiaan?" Onko niin vaikeaa sanoa/kirjoittaa oikein tuotakaan sanaa. Reagoin tähän hyvin voimakkaasti

Hmmm... Tuo on kyllä mielenkiintoinen asia. Reagoida on lainasana, ja niillä on tapana muuttua ympäröivän kielen kaltaiseksi. Yogurtista (joo, olen niin vanha että muistan tuon) on tullut jogurtin ja jugurtin kautta jukurtti, ainakin epävirallisesti. Esim. Valio taitaa vielä käyttää jogurtti-muotoa. Voisin lyödä melkein mitä tahansa vetoa, että 20 vuoden kuluttua kaikissa tölkeissä lukee ihan suomalaisittain jukurtti. Epäsuomalaisen g:n muuttuminen k-kirjaimeksi on samanlaista "suomettumista", joka on ihan normaalia kielen kehitystä. Toki tällä hetkellä se vielä esim. tuossa reakoida-sanassa töksähtää kielikorvaan ja -silmään aika pahasti.

Minusta soinnillisten klusiilien soinniton muoto on pikemminkin murteellinen kuin "yleis"arkipuhekielinen muoto. Omien havaintojeni mukaan reakoida, diaknoosi, jukurtti, etes sun muut ovat selvästi vähemmistössä, ainakin kirjoitetussa kielessä. Etenkin pohjoisempiin murteisiin sen sijaan kuuluu soinniton ääntäminen.
G, b ja d ovat suomen kielessäkin tärkeitä kirjaimia, joten minusta on ihan hyvä, että niistä pidetään kiinni kirjoitetussa kielessä. Eivät ne mitään erityisen vieraita ole olleet pitkään aikaan, eikä niitä minusta voi kokonaan korvata soinnittomilla vastineilla. Miksi siis turhaan sotkea niitä keskenään?

Ei kyse olekaan siitä mitä voi tai ei voi tehdä vaan kielen muutoksesta. Reakoida ja jukurtti olivat vain esimerkkejä mahdollisista muutoksista, jotka ehkä tulevaisuudessa juurtuvat kirjakieleenkin.

M. Agricola käytti paljon b, c, w, ja x -kirjaimia, jotka ovat sittemmin hävinneet:
"Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen."

Kuolleet kielet eivät muutu kun niitä ei kukaan puhu. Elävät muuttuvat koko ajan.

Jup,
reaktio>reakoida.. lieneekö tämä ajatusketju sitten tuon "virheen" taustalla? Itsekin kyllä enemmän uskon tuohon murteiden vaikutukseen, tosin enemmän se tuntuu sopivan juuri tuohon täällä palstallakin käytettyyn etes (edes) sanaan. Ei yhtään niin häiritsevä.

Sekin vaikuttaa varmasti paljon, missä yhteydessä moista "väärinkirjoitusta" näkee. Kun taso varsinkin noissa anonyymisti kirjoitetuissa yleisöpalautteissa/keskusteluissa on mikä on, niin tulee sellainen vaikutelma että siellä kirjoittelee joku ei-niin-teräväpäinen ja shivishtynyt henkilö otsasuoni pullistellen

Pikipaimenia kirjoitti:

Jup,
reaktio>reakoida.. lieneekö tämä ajatusketju sitten tuon "virheen" taustalla? Itsekin kyllä enemmän uskon tuohon murteiden vaikutukseen

Totta kai se voi olla murteiden vaikutusta. Esim. juuri murteista niitä muutoksia hiipii yleiskieleen
Esimerkiksi potentiaali ("tullee", "mennee", "lienee") tuli yleiskieleen itämurteista ja on nykyään oikeastaan jo häviämässä vanhanaikaisena.

Muoks. Joo, tunnustan, "Variation and Change" oli mun lempparikursseja yliopistossa...

Kaikki on toki mahdollista, mutta itse en pidä tuota äänne- ja kirjoitusasua kovin potentiaalisena yleiskielisen muodon syrjäyttäjänä. Ilman muuta kieli muuttuu koko ajan, ja kielenhuoltokin muuttuu sen mukana. Reakoida-muoto on kuitenkin valtaväestön arkipuhekieleen nähden sen verran marginaalinen, ettei se ihan helposti pääse kalifiksi kalifin paikalle. Yleinen arkipuhekieli määräytyy enimmäkseen pääkaupunkiseudun kielen mukaan, ja siihen kieleen tuo muoto ei vielä toistaiseksi kuulu. On mahdotonta ennustaa, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, mutta itse en tosiaan usko tässä tapahtuvan merkittävää muutosta. Murteelliset muodot jäävät usein elämään vain paikallisissa murteissa muuttamatta yleiskieltä sen kummemmin.

Agricolan kehittämä kirjakieli oli monessa suhteessa hyvin keinotekoinen, ja monet käyttökelvottomat ja turhan hankalat ainekset ovat karsiutuneet pois ajan saatossa. Alkuperäinen kirjakieli perustui lisäksi Agricolan omaan murteeseen, ja siksi suuri osa väestöstä piti sen omaksumista hankalana. Esim. hän-pronomini ei koskaan syrjäyttänyt puhekielen se-pronominia, vaan se-vastine on edelleenkin levikiltään laajempi. Reagoida-muoto on sen sijaan ongelmitta saavuttanut reakoida-muotoa vahvemman aseman, joten jälkimmäisen muodon yleistyminen vaatisi aika paljon.

Jotkut ilmiöt taas leviävät huomattavasti nopeammin. Tällainen on esim. lähes ylivoimainen inhokkini juurikin, joka on syystä tai toisesta levinnyt suomen kieleen aivan yllättäen. Sitä näkee ja kuulee ihan kaikkialla, ja pahoin pelkään että muutaman vuoden sisällä sitä ruvetaan pitämään täysin käyttökelpoisena ja korrektina.

Itsehän epäonnekseni olen täältä murreköyhältä alueelta kotoisin, syntynyt Espoossa ja Kirkkonummella asunut, sittemmin kylläkin paljon aikaa viettänyt satakunnan alueella ja hämeessä opiskellut. Vanhemmat Savo/Pohjanmaa-akselilta mutta eivät hekään mitään murretta ole puhuneet meidän aikana kun jo nuoremman puoleisena tänne etelään muuttaneet. Äidin puolelta murteella puhuvia löytyy kasapäin, muttei kamalasti tartu se.

Joo, ai nou, täällähän on murrekeskustelu erikseen. Tämä vain pointtina() siihen kun ennenvanhaan kaupunkeihin muuttanut maalaisväestö leimattiin murteen takia ja niitä koitti sitten enemmistö muuttaneista parhaansa mukaan häivyttää.
Lähinnä tuo "väärin" kirjoittelu ottaa silmään siksikin kun usein samassa yhteydessä luvattoman paljon niitä yhdyssanavirheitä (ja mitä enemmän noita miettii, ei meinaa itsekään enää tietää mitkä kirjoitetaan yhteen ja mitkä ei )

ja pitikös nuo satakunta ja häme kirjoittaa isolla...?

jättekomps tuolle juurikin-sanalle..Aaaaarh!

Joku potee huonoa ... omatuntoa vai omaatuntoa?

"Onneksi monet erimielisyytemme ovat kompromisoitavissa"

Eihän tuo ole mikään sana?

Kysymys sanasta maku:

- yksikössä helppo: pidän tästä mausta. Mutta miten lausutaan ja kirjoitetaan kun on kyse monikosta?
Pidän näistä mauista?

nimim. kielikorva vaikkua täynnä

Mä ainakin pidän mauista.. (näyttääpä hassulle kirjoitettuna..)

Varmaan on täällä joskus ollut puheena teen (se juoma) taivutus.
Mutta jos pidän erilaisista teemauista (jessus ) niin onko se sitten "teistä"? Öh..

Joo, kyl se on teistä. Näyttää kyl tosi hassulta! Varmaan se siks yleensä kierretään ja puhutaan teelaaduista/mauista. Ja kyl toi mauista on kans ihan oikein.

Mun koulukaveri lähetti mulle tänään viestin ja kysy, et ku puhutaan kampanjasta monikossa, sanotaanko kampanjoista vai kampanioista? Musta on hassua, et jonkun kielikorva ei sano, et se on tietty toi eka. Mut kaipa sitä voi mennä sekasin, ku tuijottaa jotain sanaa pidempään, suomen kieli ku on vähän hassu.

Ihanaa, vihdoinkin saan avautua kielioppivirheistä!

Muistan vieläkin, kuinka yritin päteä mun kanssa samassa tarhassa olleelle tytölle, jonka nimi on Satu, että Satu taivutetaan Sadun, eikä Satun niinkuin hän itse teki. Kai sen sitten saa itse päättää, miten haluaa nimensä taivutettavan, mutta Satun kuulostaa mun mielestä aika kamalalta.

Tuon erisnimen kohdalla vielä ymmärrän tuon, ettei sitä nimeä aleta muuttamaan, mutta aina välillä kuulee sanottavan myös äitin.

Pahin on kuitenkin kuka-sana joka-sanan tilalla ja ketä-sana kuka-sanan tilalla "Mun kaveri ketä opiskelee...". Tuon paikalla voi olla myös kekä, mikä onkin jo niin hirvittävän kuuloista että on yksinkertaisesti pakko korjata joka kerran.

^Etunimet taivutetaan oikeaoppisesti Satu-Satun-tyyliin, mutta nimenkantaja voi halutessaan taivuttaa sen toisinkin. Molempia versioita siis käytetään.
Tuo äitin iljettää minuakin. Ihan oikeasti iljettää! Äitin on ok, jos on kaksivuotias eikä ymmärrä astevaihtelua.

Taidan kohta päästä erään radiokanavan vihatuimpien kuuntelijoiden listalle. Huomautan studioon joka kerta kun toimittajat sanovat alkavansa tekemään jotain. Vaihtuvalla verbillä. Se nyt vaan särähtää korvaan melkein yhtä pahasti kuin tuo kuka/ketä.

Tosin ei niin pahasti kuin lähtä, typerin murresana ikinä.

Anathema kirjoitti:

Taidan kohta päästä erään radiokanavan vihatuimpien kuuntelijoiden listalle. Huomautan studioon joka kerta kun toimittajat sanovat alkavansa tekemään jotain. Vaihtuvalla verbillä. Se nyt vaan särähtää korvaan melkein yhtä pahasti kuin tuo kuka/ketä.

Siis nyt tää ei tajunnut. Mikä tuossa särähtää korvaan? Selitätkö hitaammalle?

^Alkaa tekemään vs. alkaa tehdä.

Vanis kirjoitti:

^Alkaa tekemään vs. alkaa tehdä.

En kyllä itse näe tuossa minkäänlaista virhettä. Saatan ihan hyvin sanoa että alan tekemään ruokaa. Siis kuuluisiko se sanoa että alan tehdä ruokaa? En siis edes tiedä puhuvani ihan väärin.