Koirat.com

^ Ihan varmasti riittää. Mä olen kirjoittanut lyhyen matikan ja vain pakolliset fys/kem eikä ole ollut ongelmia noiden kurssien kanssa. Meillä on myös ammattikoulupohjaisia opiskelijoita jotka ovat pärjänneet hyvin. Tuota kemian ymmärrystä tarvitaan lähinnä kemian laboraatioissa ja nykyään varsinkin kliinisen kemian automaation perusperiaatteiden sisäistämisessä, se kun on meitä eniten työllistävä sektori. Mutta miksikään kemistiksi täällä ei tosiaan opiskella.

Mä tykkään tästä hommasta koska tää on parhaimmillaan hirveän monipuolista olematta kuitenkaan varsinaista hoitotyötä, joka ei mua sinänsä kiinnosta. Mun oma erityiskiinnostus on patologiassa joka on supermielenkiintoista, kun taas opinnäytetyö on mikrobiologialle. Simppeleimmillään tää on tk-tasoista verinäytteenottoa, pisteen koosta riippuen sydänfilmien ottamista, allergiatestejä, papakokeita, spirometriaa ja sen sellaista, mutta sitten taas toisessa päässä on tutkimusryhmiä, tuotekehitystä ja vastaavaa. Mä itse toivon työllistyväni analytiikalle mielellään patologian laboratorioon, mutta mä kävisin mielelläni myös osastokierrolla koska näytteenotto on musta mukavaa.

Ps. Pääsykoehan on bioanalytiikan/hoitotyön koulutusohjelmaan sama jos amk tarjoaa kumpaakin opetusta, eli jos haet kumpaakin niin käyt vain yhdessä kokeessa. Meidän miesopiskelijat ovat ensisijaisesti hakeneet sh-ohjelmaan mutta päässeet tänne.

Tutuli kirjoitti:

Tollasiakin ihmisiä on varmaan paljon, että lähtee yliopistoon lukemaan jotain kiinnostavaa ainetta ja päätyy opettajalinjalle, koska siltä valmistuu edes johonkin konkreettiseen ammattiin, mut opettajaks ei kannata alkaa, ellei haluu oikeesti tehä sitä.

Mä oon aina tiennyt että en halua opettajaksi eikä se kiinnosta, mutta kun oli (ja on edelleen) niin hemmetin epävarma olo että mihin tästä nyt valmistuu, kun sulla on se pääaine ja sit jotain random sivuaineita, niin harkitsin jo ihan vakavissani niitä opettajaopintoja ihan vaan siksi että ois joku varma suunta näillä opinnoilla, mutta ehkä ihan hyvä että tulin järkiini ja päätin kestää tän epävarmuuden kun ei se työ ois kuitenkaan kiinnostanut.

Mä lähdin lukion jälkeen opiskelemaan fysiikkaa yliopistolle, lähinnä sillä perusteella että tykkäsin lukiossa siitä ja osasin sitä. Vaikka avo löytyikin sieltä, niin kadun oikeasti, että lähdin sinne. Fysiikka on just sellanen ala, ettei tohtoreillakaan ole työpaikkoja yliopiston ulkopuolella ja itelle oli selvä että opettajaksi enkä yliopistotutkijaksi ala. Kolme vuotta siellä tuli pyörittyä ja viime keväänä sitten päätin ottaa kandin ulos ja vaihtaa alaa.

Uutta alaa miettiessä oli tärkeetä, että saisin jotain opinnoista korvattua ja nyt opiskelen bioinformaatioteknologiaa. Vaikka ala ei ole mikään intohimo, niin valmistumisen jälkeen töitä pitäisi löytyä. nipanapa: olit miettinyt bioit:tä ja ehdottomasti kannattaa hakea, jos kiinnostaa. Pääsykokeiden tehtävät käsittelee samoja asioita vuodesta toiseen, mutta bioit:lle sisäänpääsyrajat on tosi korkeita. Myös kandivaiheen opinnot sisältää paljon matikkaa ja fysiikkaa, joten kannattaa etukäteen miettiä onko valmis siihen.

Kiitos naukunen kun selvensit asiaa!
Mulla on tosiaan vain kauppis tutkinto, jossa ei opeteta ollenkaan fysiikkaa tai kemiaa.
Matikkaa sielä oli, mutta ainahan voi yrittää ja yläaste aikoina kemia tais olla 9 ja fysiikka 8.
Nyt on pakko korjata, tutkailin kauppis todistusta ja siellä oli fysiikka ja kemia arvosana H2 (arvostelu 1-3) ja mulla ei oo kyllä näistä kursseista mitään muistikuvaa
No luultavasti ollut ekana vuonna ja poikennut niin paljon perus kemiasta, etten ole edes asiaa tajunnut.

Pitää katsoa oman paikkakunnan mahdollisuuksia kouluttautua tälle alalle, minuakin nimittäin kiinnostaa jollaintapaa hoitotyö, mutta ei ehkä niin ihmisläheisesti mitä sairaanhoitajan työ tulee olemaan.
No onneksi on vielä 2 viikkoa aikaa miettiä ja pohtia.

Vielä muoks. Eli kun hakee ammattikorkeeseen, mistä keskiarvo tulee. Päättötodistuksessa mulla on erikseen ammatilliset ja yhteiset opinnot, tuleeko se näistä kaikista vaiko vain yhteisistä opinnoista?

Minä ajattelin kauan että opiskelen kuvataiteilijaks tms, mutta nyt kun oon opiskellut kuva-artesaaniksi ja ollu melkein vuoden työttömänä, niin ajattelin vaihtaa alaa ihan kokonaan.

Ajattelin hakea sosionomiksi ja yhteisöpedagogiksi, mutta nyt mua mietittää toi amiksen todistus. Keskiarvo on tasan 2 (asteikolla 1-3), eli saisin siitäkin vain 20 pistettä 30stä. Haen varmaan Jyväskylään, Ouluun ja Joensuuhun, mutta pelottaa etten pääse minnekään. Tietysti siinä on myös valintakokeet, joka vaikuttaa varmasti enemmän, mutta jos ei saa tokarin takia sinne edes kutsua.. :D

En yhtään tiedä mitä haluan tehdä työkseni, mulle on nyt oikeastaan ihan sama, kunhan sillä alalla olisi töitä ja kouluun suht helppo päästä. Onneksi tätä hakuaikaa on tosiaan vielä pari viikkoa aikaa, niin voi vielä miettiä.

^ minä pääsin opiskelemaan sosionomiksi kemiin. Lukion keskiarvo n. 7 ja kirjoituksista sain vaan b, b, b, c, c. Silti sain kutsun pääsykokeisiin ja pisteitä koko hommasta 89/100 ja olin kyllä tosi tyytyväinen noihin pisteisiin koska ajattelin aluksi, että mun todistuksella ei pitkälle pötki, mutta hyvin tuolla kouluun pääsi. Tosin kemiin on varmaan paljon helpompi päästä opiskelemaan kuin ouluun tai jyväskylään.

^ Kemiä en oo huomannu ees ajatella, vaikka sekin vois olla ihan varteenotettava vaihtoehto! Ja ehkä minäkin johonkin pääsen, pitää vaan uskaltaa hakea. Tuo Jyväskylä kyllä varsinkin mietitytti, koska mun siskokaan (jolla oli hyvä todistus) ei meinannut päästä sisään. Toisaalta ei Jyväskylä ehkä asuinpaikkana mua hirveästi houkuttais.

Apua nyt oon kyllä taas vaihtoehtojen kanssa ihan sekaisin.

^ hae ihmeessä kemiin! Siellä on asuminenkin halpaa verrattuna etelään tai ouluun, lenkkimaastoja on paljon, meri ihan vieressä ja kaikki tarvittavat palvelut lähellä ja oulun ei ole ihan kamala matka. Itse aloita opinnot ensi syksynä, mutta olen niin usein kemissä käynyt, että se on jo tuttu paikka

Ja iisalmestahan myös käsittääkseni löytyy sosiaaliala :)

Pitää kuitenkin muistaa että varsinkin terveys - ja sosiaalialan valintakokeet painottavat sitä että alalle otetaan tietyn tyyppisiä henkilöitä, joten jos pisteet riittävät pääsykokeeseen niin isompi merkitys on sillä, vastaako hakija muilta ominaisuuksiltaan tehtävää, mitä selvitetään useassa paikassa mm. psykologin avulla. Mä sain omasta pääsykokeestani 96/100 pistettä kun sisäänpääsyn raja oli 69, eli todistuksesta olisi kyllä ollut varaa karsia reilustikin. Mutta alakohtaistahan se on myös.

^ Juu sehän siinä on! Ja pääsykokeissakin "tehtävät" olivat haastatteluja ja ryhmäjuttuja. Ja laskeskelinkin, että itsellä se 11p uupui kokonaan opiskeluista tulevista pisteistä. Sosionomikoulutukseen vielä on suht paljon paikkoja (40), kun taas esimerkiksi terveydenhoitoalalle puolet vähemmän. Toki kemiin oli myös paljon hakijoita. Ja varmasti se, että sinne on vähän helpompi päästä, niin vaikutti. Tosin en tiedä miten se eroaa esimerkiksi Jyväskylästä, kun koulumenestys ei niin paljoa vaikuta kuitenkaan.

Kemi vaikuttais kyllä hyvältä Oon joskus aiemmin miettinyt että haen sinne jonnekin eri alalle, mutta nyt en huomannut ollenkaan että siellä voi opiskella sosionomiksikin.

^^ Tuolla minäkin olen lohduttautunut, ja toisaalta taas mietityttää että olenko yhtään sellainen ihminen mitä sinne alalle halutaan. :D Ja tuossa yhteisöpedagogi-haussakin taisi olla niin, että kaikki hakijat kutsutaan kokeisiin ja se todistus vaikuttaa sitten vain yhteistulokseen.

Tutuli kirjoitti:

Välillä mua vaan ärsyttää, ku mun opettajaäiti on aika moneen kertaan todennu mulle, et älä vaa opettajaks ala, ni sit rupee itekkin sitä epäröimään. Se ei siis ihan hirveesti tykkää työstään, ohan se rankkaa ja vaatii paljon.

(Apua ehdin jo unohtaa, että oliko se Tutuli joka näin kirjoitti, toivottavasti?)
Mutta tää on kyllä jännä! Musta nimittäin tuntuu, että ihan keneltä tahansa vähän vanhemmalta (40+) henkilöltä kun kysyy niiden työstä, on vastaus just toi "älä vaan opiskele tätä ammattia". Siis yhtälailla sairaanhoitajat, lääkärit, pankkihenkilöt, opettajat, graafiset suunnittelijat, putkimiehet ja poliisit varoittelee miten raskasta ja kamalaa on, tai sitten ei oo töitä :D Kaikissa ammateissa on toki huonot puolensa, mut ihmettelen kyllä aina tota lyttäämistä, kun kertoo mitä on ees vähän pohdiskellut vaihtoehdoksi tulevaisuuteen.

nanae kirjoitti:

... en uskaltaisi odotella pidempään hakemista, kun aina ei ekalla yrittämällä pääse ja ikääkin on mittarissa kesällä 22. Joo kuulostaa varmaan joistakin hassulta, mutta mietin vain, että voisin olla jo pian valmistunut, jos en olisi jämähtänyt töihin.

Tääki on kyl niin tuttua mulle! Kävin tammikuussa lukion avoimien ovien päivässä kaverin kanssa moikkailemassa opettajia ja katsomassa lukiodiplomitöitä. Iski ihan hirveä ahdistus, kun kaveri oli käynyt parissakin eri koulussa edes kokeilemassa jotain tutkintolinjoja ja sillä oli niin selkee se haave, jota kohti lähteä yrittämään. Mä oon ollut vaan "huonoissa" pätkätöissä, enkä ees tiedä mihin haluaisin hakea tai mitä tehdä. Täytin myös tammikuussa 22, jotenkin tuntuu että tänä vuonna ois pakko päästä opiskelemaan jonnekin... Muistan miten joskus pienenä hölmönä ajattelin, että en haluu opiskella lääkäriks, koska haluisin valmistua koulusta ennen kuin täytän 30 vuotta, haha. Tällä mun haahuilumenolla en oo saanut lukion jälkeen kyllä mitään tutkintoa kolmikymppiseks mennessä!

Hauska lukea muitten opiskeluista ja alan pohdinnoista varsinkin kun kaikilla on niin erilaisia ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Ite opiskelen kuudetta (ja viimeistä!) vuotta englanninopettajaksi Jyväskylään ja nyt tuntuu, varsinkin kun valmistuminen on suht lähellä, että oonko mä ees harkinnu mitää muita aloja tarpeeks. Sillon ku tänne hain ja pääsin ni hain myös viittomakielen tulkiksi, tosin en mennytkään sitten valintakokeeseen kun se olis ollu Kuopiossa ja tajusin et sinnehän onki tosi pitkä matka (Lahesta) enkä mä siellä ees haluu asua. Hain myös tänne suomea lukemaan, mut en päässy, tosin en ois kyllä varmaan halunnutkaan. Harkitsin myös arkkitehdin opintoja Tampereella, mut ne pääsykokeen tehtävät ei ollu mielenkiintosia ja Tamperekaan ei niin kiinnostanu. Tänne mä sit päädyin, mutta ihan sopivalta alalta tää tuntuu.

Työllistymisen kannalta, ja ihan kyllä omasta mielenkiinnostakin, olisi ollut kiva opiskella myös luokanopettajan pätevyys, mutta ketaleet eivät oo tän kuuden vuoden aikan järjestäny sivuainehakua siihen ja ei se nyt niin paljon kiinnostanu et oisin ihan uutena opiskelijana sitä hakenut. Toinen kieli sivuaineenakin ois vähän helpottanu, mutta vaikea on kun en mitään muuta kieltä oikeen osaa. Kotitaloutta tai maantietoakin kiinnostais opettaa, mut niitä pitäis opiskella jossain muualla, ni jos nyt näin alkuun pelkällä enkulla koittais pärjätä, kyllä niitäkin paikkoja on olemassa.

^Onks ihan oikeesti open paikkoja tarjolla pelkällä enkulla? Jännä juttu, ku oon aina aatellu, et pitäis olla siinä se perus ruatti kaverina. Toisaalta nyt ku mietin, ni olihan meil lukiossakin opeja, jotka opetti pelkkää ruattia/enkkua.

Mäkin oon miettiny tota luokanopen pätevyyttä, ku yhtenäiskoulut on nykyään niin yleisiä. Mut mä en jaksais enää opiskella yhtään lisää ja ton pätevyyden hankkimiseen menis pari vuotta, ku ainakin tääl ne opinnot järkätty tyhmäst nii, et niihin menee kaks vuotta. Ensin tehään siis perus- ja sit aineopinnot. Ja mulla on jo kolme opetettavaa ainetta (bilsa, mantsa, terveystieto), ehkä se riittää. Mun tekis kyl kovasti miel lukee viel äikkä sivuaineeks, se kun on aina ollu kans oma juttu. Jossain vaiheessa mua kaihersi, et oisko pitäny sittenki hakee äikkään, mut bilsa on kans niin kiinnostavaa ja tuntuu omalta, et kadutus on menny aina ohi.

^Suurin osa paikoista on enkku + ruotsi (tai saksa tai ranska), mut on niitä muutama joukossa pelkkää enkkuakin. Mä oon jo kehitelly pitkät puheet sit sitä varten et haen jotain yhdistelmää, et miks niitten kannattaa palkata mut plus joku muu opettaa sitä toista kieltä, onnistumisesta ei tietty mitään taetta :D

nipanapa kirjoitti:

Täytin myös tammikuussa 22, jotenkin tuntuu että tänä vuonna ois pakko päästä opiskelemaan jonnekin... Muistan miten joskus pienenä hölmönä ajattelin, että en haluu opiskella lääkäriks, koska haluisin valmistua koulusta ennen kuin täytän 30 vuotta, haha. Tällä mun haahuilumenolla en oo saanut lukion jälkeen kyllä mitään tutkintoa kolmikymppiseks mennessä!

Ihan tätä lukiessa tuli mieleen, että tiistaina lähtee yliopistolta LL:n paperit kohti Valviraa ja laillistamista, ikää mulla 24.
(Ja missään nimessä ei ollut tarkotus kääntää veistä haavassa tms, ihan vaan, että hyvinkin lääkiksestä voi päästä pois ennen kolmeakymmentä.)

Gradun arviointi tuli vihdoin: 4

^No joo, ei paha! Onnea!

Mun gradu edistyy

Ehkäpä mäkin voisin tulla tänne pulisemaan :) opiskelen nyt ensimmäistä vuotta oikeustieteellisessä ja voi miten oon tykännyt, ala tuntuu niin omalta ja muutenkin ihanaa parin välivuoden jälkeen vihdoinkin päästä opiskelemaan!

Vähän jänskättää kun mulla alkaa kesätyöt jo ens kuun alussa (eli ihan pian!), että miten selviin sitten töiden ja opiskelujen kanssa, mutta aika itsenäistähän tää opiskelu on. Toisaalta kuitenkin huisia, että sain töitä ja nyt niin pitkäksi aikaa (huhtikuu-syyskuu) :)

Nyt mä sitten hain opiskelemaan.
Kiitos naukusen otin selvää enemmän bioanalyytikosta ja repäisin ja laitoin sen ykkösvaihtoehdoksi, en tiedä onko hullua tommosella viikon mietinnällä, mutta tällä hetkellä kyseinen ala kiinostaa eniten. Toinen vaihtoehto oli terveydenhoitaja ja kolmas sairaanhoitaja :)

Saa nähä pääsenkö, tutkintotodistuksen ka oli 2,47. Missä vaiheessa pääsykokeisiin pitäisi alkaa lukea? Oon ihan ulapalla näistä. Ja mistä saa tietää luettavat materiaalit?