Koirat.com

Sasha kirjoitti:

Melina, mulle ruotsin kielen opiskelu on aina ollut vähän tökkivää ja hankalaa. Englantia puhun sujuvasti, ja se on aina koulussa pyörinyt 9-10 arvosanojen paikkeilla. Ruotsiakin haluaisin osata ja ihan tosissani (varsinkin lukiossa) yritin, mutta jostain syystä se vaan ei uponnut tuonne kalloon. Kyllä siitä numeroiksi 7 yleensä tuli, joskus jopa 8, mutta en kyllä ihan ymmärrä miten. Jos nyt pitäisi yhtäkkiä yrittää käydä kunnon keskustelua ruotsiksi, varmasti olis hidasta ja kangertelevaa.

Mulla on aina ollut samoja ongelmia englannin kanssa. Englanti alkoi kolmannella ja ruotsi seiskalla, eikä ruotsin kanssa ole ikinä ollut mitään ongelmia. Mun kokemuksen mukaan ruotsi on huomattavasti englantia loogisempi rakenteeltaan, siinä on enemmän säännönmukaisuuksia ja vähemmän poikkeuksia. Ja pakko se englantikin oli aloittaa silloin kolmannella - miksi ei tosiaan puhuta pakkoenglannista, kun se sitä melkein joka paikassa kuitenkin on?

Paulchenin kanssa olen samaa mieltä siitä, että koska meillä on kaksikielinen maa, niin tottakai kaikki opiskelevat edes perusteet toisesta kotimaisesta. Ei "pakkoruotsin" poistuessa häviä pelkkä kieli. Entä Runeberg tai J.V. Snellman? Kansallisrunoilija oli ruotsinkielinen ja minusta on sääli, että kielikeskustelussa tuntuu unohtuvan kulttuuri ihan kokonaan.

Mikene kirjoitti:

Mulla on aina ollut samoja ongelmia englannin kanssa. Englanti alkoi kolmannella ja ruotsi seiskalla, eikä ruotsin kanssa ole ikinä ollut mitään ongelmia. Mun kokemuksen mukaan ruotsi on huomattavasti englantia loogisempi rakenteeltaan, siinä on enemmän säännönmukaisuuksia ja vähemmän poikkeuksia. Ja pakko se englantikin oli aloittaa silloin kolmannella - miksi ei tosiaan puhuta pakkoenglannista, kun se sitä melkein joka paikassa kuitenkin on?

Englanti ei ole pakkoenglantia, koska ainakin meillä päin saa lapun, minkä täyttämällä saa valita haluaako kieleksi englannin vai jonkin muun. Englantia kuitenkin tarvitaan melko lailla enemmän kuin ruotsia. Jos lähdet työkomennukselle Amerikaan, kesälomamatkalle Kreikkaan tai risteilylle Tallinnaan selviät lähes poikkeuksetta englannilla. Ruotsilla pärjäät Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Muoks. Mutta kuten jo aiemmin sanoin, joko pakkoruotsi pois tai sitten se alkamaan ensimmäiseltä luokalta. Tulisi silloin ainakin Suomesta kaksikielinen maa ihan tosissaan kun lapset oppisivat ruotsin pienestä pitäen. Seiskaluokka on väärä paikka aloittaa uusi pakollinen kieli, kun samalla alkaa muitakin uusia aineita (mm. fyssa ja kemma) ja ikää on jo sen verran paljon.

Munkin mielestä ruotsi on jostain syystä helpompaa kuin englanti...................

Toisaalta jos ihan kunnolla aletaan nillittää, niin eikös Suomessa ole kolme virallista kieltä? Saamenkielisillä on tietääkseni myös oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään ja onpahan saame-äidinkieli myös ylioppilastutkinnossa yksi aine.

Melina kirjoitti:

Toisaalta jos ihan kunnolla aletaan nillittää, niin eikös Suomessa ole kolme virallista kieltä? Saamenkielisillä on tietääkseni myös oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään ja onpahan saame-äidinkieli myös ylioppilastutkinnossa yksi aine.

Oon samaa mieltä. Avokin perhe asuu Utsjoella ja siellä opiskellaan saamea koulussa. Eipä vaan näy tota saamea stadilaisten nuorten ainevalikoimassa. Eiköhän se kuulu pakolliseksi aineeksi siinä missä toi ruotsikin, jos lähdetään oikein nillittämään?

Niin ja tarvitseeko toisaalta kaikkia kieliä tarvita oikeassa elämässä, jos tarpeena kielen opiskelulle onkin esim. kulttuuriperintö? En nyt muista oliko Madeiralla vai Azoreilla vai missä kun oli kouluihin tullut pakolliseksi vihellyskieli. Siellä ne nyt sitten opiskelee pakko-vihellystä ihan vain kulttuuriperinnön säilyttämiseksi :D

Vempula kirjoitti:

Ongelman ydin lienee syvällä suomen historiassa ajassa jolloin suomi kuului ruotsille.

Varmasti pitää osittain paikkansa että meillä suomenkielisillä on "bättre folkia" kohtaan ennakkoluuloja jo historiankin takia. Ja rkp muuten jakaa edelleen mitaleita jotka on nimetty Freudenthalin mukaan.( Miestä pidetään rkp:n henkisenä isänä) Muuten saattoi vaikka olla mukavakin mies mutta kun oli aika paha rasisti ja piti ruotsalaisia yli-ihmisinä ja suomalaisia alempana rotuna. Ihan kuten natsit tekivät juutalaisille. Että empä ehkä itse suostuisi moista mitalia vastaanottamaan.

Ja sitten lisänillitys:
suomalainen viittomakieli on myös yksi Suomen vähemmistökielistä ja samassa asemassa lain silmissä saamen kielen kanssa. Että nii..

Melina kirjoitti:

Toisaalta jos ihan kunnolla aletaan nillittää, niin eikös Suomessa ole kolme virallista kieltä? Saamenkielisillä on tietääkseni myös oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään ja onpahan saame-äidinkieli myös ylioppilastutkinnossa yksi aine.

Minä kun muistelisin että saame ei ole virallinen kieli suomessa. Muutenhan sitäkin pitäisi kaiken järjen mukaan opiskella joka puolella. On se jännä että saamelaiset pärjäävät ilman pakkosaamea mutta ruotsinkieliset ei sitten hetkeäkään.

Ja olisiko se niin kamalaa jos ruotsi ei olisikaan virallinen kieli suomessa kun eihän suomikaan ole virallinen kieli ruotsissa ja siellä sentäs asuu enemmän suomenkielisiä kuin täällä ruotsinkielisiä.

Pärjääväthän saamelaiset ja vaikkapa viittomakielen käyttäjätkin tässä maassa vaikka heidän kielellä ei olekkaan virallisen kielen asemaa.

Musta on typerää, että jotain kieltä on opiskeltava historian takia. Onhan se ajatuksena ihan hieno ja kunnioittava, mutta ihan käytännössä se on aiheuttanut mulle kamalan paljon harmia koulussa.

Mulla on tosi huono kielipää. Sanoja on kamalan vaikea opetella ulkoa, varsinkin jos täytyy opiskella joku tietty sanalista. Yleensä opin sieltä sellaiset, joihin pystyn kehittämään muistisäännön (Esimerkkinä enkun kielen "permanent". Yhdistän sen sanana permanenttiin ja siitä muistan, että se meinaa kestävää, koska permistäkään ei saa hiuksista helposti pois). Samoin kieliopissa poikkeukset ja poikkeuksien poikkeukset on ihan kamalia. Lisäksi mulla ei ole yhtään "kielikorvaa". En mä vain osaa kuulostelemalla sanoa onko jokin lause oikein vai väärin. Mun on pakko jakaa lause osiin, merkitä lauseenjäsenet, tarkastaa miljoona sanajärjestyssääntöä ja sittenkin oon vielä epävarma.

Pakkoruotsin takia mun oli pakko jättää saksan opiskelu, koska mulla ei vaan riittänyt pää siihen että olisin päässyt kolmesta kielestä läpi. Saksasta tykkäsin ihan hirveästi ja siitä sainkin monen tunnin lukemisella kaseja, mutta koska enkku ja ruotsi heittelivät nelosen ja kutosen välillä, mun oli pakko keskittyä niihin jotta pääsin lukiosta pois.

Enkä mä ole ruotsia tarvinnut muualla kuin Haaparannan IKEAssa, enkä sielläkään osannut sanoa yhtään mitään sille söpölle myyjänaiselle, vaikka mun asia oli jotain tosi yksinkertaista, tyuliin "paljonko tuo sohva maksaa lisäkankaalla?". Tosi hyödylliset kuusi opiskeluvuotta. (Y)

Geokoira kirjoitti:


Pärjääväthän saamelaiset ja vaikkapa viittomakielen käyttäjätkin tässä maassa vaikka heidän kielellä ei olekkaan virallisen kielen asemaa.

Ne ovat siis virallisia vähemmistökieliä kummatkin ja kummankin asema on turvattu perustuslaissa. Mutta tosiaan, eivät ole Suomen virallisia kieliä.

kiivilintu kirjoitti:

Englanti ei ole pakkoenglantia, koska ainakin meillä päin saa lapun, minkä täyttämällä saa valita haluaako kieleksi englannin vai jonkin muun.

Ei saanut siinä 40:n oppilaan alakoulussa, jonka minä olen käynyt. Eikä muuten vielä yläkoulussakaan, tosin eipä sielläkään oppilaita ollut kuin 150. Pakko se on vaikka ei virallisesti pakko olisikaan silloin, kun ei muita vaihtoehtoja ole. Ei sillä, että olisin kokenut englannin opiskelun jotenkin hyödyttömänä, mutta kieli mikä kieli.

Ruotsinkielisiä ei minun käsittääkseni tarvitse pystyä palvelemaan ruotsiksi edes niissä kunnissa, joissa ei ole riittävää määrää ruotsinkielisiä asukkaita, ja sama koskee saamelaisia. Eihän ruotsinkielisiä opasteitakaan ole kuin virallisesti ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä kunnissa. (Mutu-tietoa joltain viime kevään kaksikielisyyskurssilta.)

Minä taas en käsitä, miten jotku pystyy niin mustavalkoisesti sanomaan, että kaikki oppivat ruotsia, onhan se niin helppoa ja kielioppi iisi. En viittaa nyt keneenkään täällä, vaan tätä olen kuullu niin paljon. Kaikki ei vaan opi.

Itse ala-asteella odotin todella paljon ruotsin opintojen alkamista. Vanhempien kavereiden aloittaessa opintonsa, kerjäsin heitä opettamaan minullekki jotain. Ihan perusjuttuja osasin jo mennessäni yläasteelle. Seiskan syksyn vielä pysyin ihan ok opintojen mukana, mutta sitten tioahdin kärryiltä. Jollain ihmeellä sain läpi kaikki kokeet, vaikka yksi tulikin kerran 5 miinuksena takaisin. Muistaakseni päättötodistukseen numero nousi juuri ja juuri kuutoseen.

Ammattikoulussa toistettiin yläasteen opintoja kahden kurssin verran. Kummankin kurssin pääsin ykkösellä läpi kolmannella yrittämällä. Varmaan säälistä...

Nyt kun olen ollut ammattikorkeassa, olen käynyt kaikki mahdolliset ylimääräiset kurssit pääsemättä yhtäkään niistä läpi. Lisäksi meillä kuuluu kaksi kurssia virkamiesruotsiin. Tarvinneeko etes sanoa, että hylsyjä tuli hylsyjen perään. Jotta oppisin kieltä, osallistuin myös kansalaisopiston kurssille, kotona olen saanut apua äidiltä ja ystäviltä. Mutta edelleen kaiken tämän jälkeen, osaan juuri ja juuri esitellä itseni. En osaa kielioppia äidinkielestänikään, saati englannista. Englantia osaan niin, että pärjään ja saan asiani selväksi, mutta kieliopillisesti olen ihan onneton.

Nyt sitten pelastuksekseni on tullut uusi laki, jonka perusteella ammattikoulun käynyt voi saada vapautuksen virkamiesruotsista hyvillä perusteluilla ja kolmen opettajan puoltamisella. Itse päädyin anomaan tätä ja anomukseni hyväksyttiin ja vihdoin ja viimein valmistun jouluna ammattikorkeasta. Todistuksessani tulee lukemaan "osallistunut ruotsin opetukseen", mutta oleellisesti siinä ei ole numeroa. Hyvällä omalla tunnolla voin kuitenki sanoa, että kaikkeni tein oppiakseni kielen. Mutta en halunnut jättää ammattikorkeakoulua kesken vain ja ainoastaan ruotsin kielen takia. Toki opettajat saavat olla tarkkoja, ettei pykälää käytetä hyväksi vain laiskuuden vuoksi, mutta joillekin se on ainoa mahdollisuus valmistumiseen.

Mun mielestä on aika lapsellista edes puhua mistään "pakkoruotsin" poistamisesta (siis ihan yleisesti) sillä perusteella että jonkun on sitä vaikea oppia tai sen vuoksi ei ehdi opetella jotain muuta. Ruotsi on kuitenkin Suomen virallinen kieli, eikä sen opettamista tai opettamista jättämistä nyt voi oikein pohtia ihan ainoastaan omalta kannaltaan, vaan pitäisi ymmärtää vähän laajemmin koko asia. Ruotsin kielen asemalla on myös aika suuri merkitys ruotsinkielisille, vaikka heitä määrällisesti ei paljoa olekaan.

Kuten sanoin niin kyllä mullekin oli äärimmäisen vaikeaa sekä ennen kaikkea tylsää opetella matematiikkaa, enkä myöskään ole yksinkertaisia yhteenlaskuja kummempia matemaattisia taitoja elämässäni tarvinnut. Silti en perusta kansanliikettä pakkomatematiikkaa vastaan. En myöskään voinut koulussa opiskella ranskaa vaikka olisin halunnut (ja vaikka olisin tarvinnut sitä enemmän kuin olen tarvinnut esim. englantia) mutta eipä tullut mieleen että se olisi johtunut siitä että piti opiskella ruotsia... Yhtä paljon se ajanpuute johtui siitä, että piti opiskella sitä hemmetin matematiikkaa, englantia tai äidinkieltä.

^^Ootko sä sitten hyvä esim. matematiikassa? Eikös se usein mene niin, että on lahjakas toisessa? Mun on ainakin tosi helppo (tai oli, en tiedä enää) oppia kieliä mutta matematiikka menee ihan yli, palikkamatikka lukiossa parhaimmillaan 6, kielet taas kirjoitin pari pistettä vaille L molemmat, ja ihan ns. lonkalta. Matematiikkaa olisin varmaan voinut opiskella vaikka kuinka kauan ja hartaasti enkä silti olis kirjoituksista päässyt varmaan edes läpi. Edelleen kun joutuu laskemaan kaikenlaisia juttuja, tankkaan sitä samaa kaavaa harva se päivä töissä kun en muista miten se meni..

Pakkoruotsista: Olen sitä mieltä että hyvähän tuo on osata edes ne perusteet. Ihanaisessa vaasalandiassa asuessani olin toki todella pettynyt siihen, että ruotsinkieliset eivät ihan oikeasti välttämättä puhuneet sanaakaan suomea, ja esimerkiksi verovirastossa palvelu tuli ainakin yhdeltä naiselta pelkästään ruotsiksi. Siihen pitäis jo raja vetää, että kun kaksikielinen kaupunki vaatii pikku jäätelökioskin tytöltä ruotsinkielen taitoa, niin pitäisi virastotaloissa työskentelevien taitaa se ensimmäinen kotimainen. Ja kuka tuolla aiemmin mainitsi että itärajalla olisi hyvä olla ruotsin tilalla venäjä, olen siitä samaa mieltä.

Mua ei siis oo koskaan haitannut ruotsin opiskelu, enkä ymmärrä tuota käsitettä pakko sen edessä. Eikö sitä voisi ajatella ihan mukavana asiana, että pystyy sitten edes pakolliset kommunikoimaan. Toisaalta, suomenruotsi on ihan järkyttävän kuuloista että melkein itku tulee kun sitä kuuntelee. Kom hit och mamma ska laittaa dina mono på och har du sett mina kännykkör? Ensinnäkin noi suomen lainasanat ja se tönkkö ääntäminen ahdistaa, oikea ruotsi kuulostaa hyvältä, suomenruotsi ei. Yrgh.

Ruotsin kielen aseman voisi kyllä sinällään puolestani kumota, että tippuisi muutama svenska talande bättre folk -täti turkiksestaan (Terkkuja vaan tiskin takaa, näitä "palvele minut ruotsiksi, juntti -tyyppejä" on koettu muutamat..)

Neruda, en ole matikassa mitenkään haka. Perusjutut on ok, mutta eipä mulla ole ollukkaan "oikeeta" matikkaa peruskoulun jälkeen. Oon aina oppinu tekemällä, luettu teksti mulla ei jää päähän. Amk:n opo arvelikin, että jos oisin käyny ala-asteen kymmenen vuotta myöhemmin, niin ois varmaan todettu jonku asteinen lukihäiriö. Opin lukemaanki vasta lähemmäs 10-vuotiaana.

Kaikista vaikeuksistani huolimatta en olis poistamassa ruotsia opinnoista. Mutta kannattaisin opintojen alkua aiemmin entä seiskalla. Lisäksi musta on hienoa, että esim. virkamiesruotsiin on tullu nyt tämmösiä joustoja mistä itekki sain hyödyn. Enhän mää ilman tuota valmistuis ammattikorkeasta, eli ei sekään olis reilua, että en sais opiskella ruotsin vaikeuksien takia.

Lisäys. Ja tarkennuksena muuten tuohon virkamiesruotsista vapautukseen, että jos sen saa, pitää tutkintotodistuksessa kuitenki olla vaadittavat opintopistemäärät jostain muualta. Eli vaikka ruotsin kohdalla lukee, että osallistunut opintoihin, niin niistä ei saa pisteitä ja ne tarvittavat opintopisteet hommataan valinnaisilta kursseilta.

Tämä kiteytti aika hyvin mun mielipiteen asiasta:

Geokoira kirjoitti:

Pärjääväthän saamelaiset ja vaikkapa viittomakielen käyttäjätkin tässä maassa vaikka heidän kielellä ei olekkaan virallisen kielen asemaa.

Olen siis sitä mieltä että Suomesta voitaisiin ihan hyvin tehdä yksikielinen maa. Enkä siis kannata pakkoruotsia. Itsekin olen ruotsia lukenut niin yläkoulussa, lukiossa kuin amk:ssa, ja osaan tasan sanoa Jag heter Heini. Mutta enpä ikinä ole sitä kieltä vielä tarvinnutkaan, vaikka Espoossa asunkin. Olenkin aina todennut että suomenkielen jälkeen kokeillaan englantia ja jos se ei onnistu niin sitten vaikka käytetään käsimerkkejä. Hyvin on tullut pärjättyä Ja onpa kaupankassalla joskus tullut tällaiselle turkki päällä kullat ranteissa kilisten mussuttavalle suomenruotsalais-mummolle todettua että miksi sen kassaneidin pitäisi ruotsia osata kun et sinäkään osaa suomea? Alkoipahan kummasti sitä suomea puhumaan.

Kannatan ennemmin tosiaan jonkun "yleishyödyllisen" kielen opiskelua, kuten tuo espanja. Englannin lisäksi tietenkin.

Mikene kirjoitti:

Ruotsinkielisiä ei minun käsittääkseni tarvitse pystyä palvelemaan ruotsiksi edes niissä kunnissa, joissa ei ole riittävää määrää ruotsinkielisiä asukkaita, ja sama koskee saamelaisia. Eihän ruotsinkielisiä opasteitakaan ole kuin virallisesti ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä kunnissa. (Mutu-tietoa joltain viime kevään kaksikielisyyskurssilta.

Tuohon en osaa sanoa mutta äitini, joka on kunnalla töissä lasten päivähoitopuolella, kertoi kuinka eräs perhe vaati lapselleen saamenkielistä opetusta, koska lapsen äidinkieleksi oli laitettu saame, ja vain ja ainoastaan sen takia että hänen äidin puoleiset isovanhemmat ovat saamelaisia. Ja lapselle myös (ainoana siinä pienessä kunnassa) järjestetään saamenkielinen opetus. Että näin.

^vaatia nyt voi mitä tahansa, mutta saamenkielisillä on oikeuksia palveluun omalla kielellään vain saamelaisten kotiseutualueella (sekä tietenkin tuomioistuimissa sekä joissain erityisesti saamelaisia käsittelevissä asioissa, mutta nämä eivät kai liity päivähoitoon). En tiedä mistä paikkakunnasta oli kyse, mutta tuon alueen ulkopuolella ei varmaankaan yhden saamenkielisen vuoksi aleta erityistä opetusta järjestämään, tai ainakaan siihen ei ole mitään velvollisuuksia.

Tokihan sitten on esim. ranskankielisiäkin päiväkoteja, joten varmaan jossain etelämmässäkin voi olla saamenkielistä toimintaa ja opetusta jos joku sellaista haluaa järjestää. Kyllä meillä täällä Saksassakin saa suomen kielen opetusta, vaikkei siihen mitään erillisiä oikeuksia olekaan.

Näyttää menneen puurot ja vellit sekaisin. Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Ne ovat keskenään tasavertaisia. Saamen kiel (/kielet) on virallinen kieli, mutta ei kansalliskieli. Se ei ole tasavertainen kansalliskielten kanssa, eikä esim. päiväkodissa voi vaatia saamenkielistä hoitajaa. Sitä varten on kielipesä-päivähoito, joka on etu, ei itsestäänselvyys.

Jo sanana "pakkoruotsi" on luotaantyöntävä, joten ihmekö tuo kun ihmisillä, joilla ei alkuun välttämättä olisikaan mitään sen suurempaa mielipidettä ruotsin opiskelua kohtaan, alkaa niskakarvat nousta pystyyn. Itse opiskelin peruskoulun aikana kolmea kieltä, englantia virallisesti 3. luokalta lähtien (vaikka oikeasti se alkoi jo ensimmäisellä luokalla) saksaa 5. luokalta ja ruotsi aloitettiin sitten seiskalla. Ja kyllä, angstasin. Inhosin ruotsin opiskelua, vaikka itselleni kielet ovat aina olleet helppoja eikä motivaatiota ollut käytännössä ollenkaan. Ammattikoulussa käytiin pari kurssia englantia, ranskaa ja ruotsia läpi, ammattisanastoa, joten eipä paljon hyödytty mitään. Valinnaisena oli myös venäjän kurssi, jonka kävin ja josta edelleen on hyötyä vaikka käyttämättömyyden takia suurin osa on jo unohtunut. Ja kun koulun jälkeen jäin asumaan tänne susirajalle, jo pelkästään töissä tarvitsisi käyttää sitä venäjää huomattavasti enemmän, ihan pelkästään kerran vuoteen sattuvan itänaapurien lomasesongin aikaan. Muutama ruotsia puhuva asiakas on tullut vastaan, ymmärrän kyllä mitä he ovat halunneet ostaa ja se heille on myyty, mutta siinäpä se sitten olikin.

Ymmärrän itäsuomalaisten halun korvata ruotsi venäjällä, niillä (/näillä) lakeuksilla venäjää kuitenkin ihan käytännössäkin tarvitaan enemmän. Osalla nuorisosta voi se kielipää ja motivaatio riittääkin kolmen kielen opiskeluun, ei se mahdottomuus ole, mutta siinä sitten on ehkä ennemmin kyse motivaatiosta ja asenteesta, halutaanko oppia ja jos halutaan niin mitä halutaan. Tietenkin sieltä voi osa nuorisosta muuttaakin joskus etelään, mutta jos jäät asumaan seuduille, joissa venäläisiä liikkuu enemmänkin, venäjän kielen taito on lähes korvaamaton. Oman kokemukseni mukaan osa heistä ei välttämättä puhu edes sitä englantia, saatika ymmärrä muita kuin kyrillisiä kirjaimia joten kommunikointi voi olla todella, todella hankalaa. En tiedä millaista olisi asua rannikolla, missä ruotsinkielistä asukasta on huomattavasti enemmän kuin täällä, mutta itse olen pärjännyt töissä englannilla ruotsinkielisen asiakkaan kanssa. Olen kyllä joutunut asioimaan henkilön kanssa, joka sanoi englanniksi kavereilleen että näille typerille pitää näyttää kuka määrää ja vaihtoi kielen lennosta ruotsiin nenäni edessä, pelkästään piruillakseen. Onneksi toista tapausta ei ole tullut vastaan.