Koirat.com

Vanis kirjoitti:

Kukin voi loppujen lopuksi itse valita kuinka paljon haluaa kieltä oppia.

Tämä on just se, mikä pistää harmittamaan ihan älyttömästi. Ei se ole aina noin mustavalkoista. Meitä on moneen junaan ja todeta vaan voi, että yritteliäisyyttä ei aina palkita. Täällä yksi esimerkki siitä

Omat vaikeuteni ovat pohdituttaneet sen verran, että hyvin mahdollista tulee olemaan sitten joskus, että omat lapseni laittaisin ruotsinkieliseen päiväkotiin / kouluun. Ajattelen itse, että jos lapsen pää oppii käsittelemään vierasta kieltä noin pienestä, voi muidenkin kielien oppiminen olla myöhemmin helpompaa. Kannattaisin ruotsin kieliopintojen alkamista jo ala-asteella. Vaikka vuosi ennen tai jälkeen englannin aloittamisesta. Opintojen ei tarvitsisi alkaa etenemään kovin vauhdilla, mutta kuitenkin kieleen tutustuttaisiin jo nuorempana kuin yläasteella.

Miksihän muuten monessa päiväkodissa järjestetään englantikerhoa, mutta koskaan en ole törmäänyt ruotsikerhoon.. Se ei varmaan ole yhtä "seksikäs" kieli.

Tuo Vaniksen ainekirjoitus-tarina oli kyllä päivän paras, suorastaan hellyttävä! :)

^^tämä aika hauskaa sinänsä, koska ruotsinkielisissä kouluissa luetaan suomea jo ala-asteella, mikä mun mielestä on hyvä asia koska minkä nuorena oppii niin...niin kun joku jo totesi tuolla edellisellä sivulla :)
tosin olen kyllä näin opiskellessa törmännyt moneen suomenruotsalaiseen, jotka ei osaa sanaakaan suomea. Nämä nyt yleensä ovat pohjanmaalta, jossa näköjään on hyvin jakautunut suomen- ja ruotsinkieliset, eikä koulussa panosteta yhtään suomen opetukseen ruotsinkielisillä alueilla.

muoks. väksy lisää

Asun Imatralla (venäjän rajalle n. 4 kilometriä meidän talolta) ja täällä ei ainakaan ruotsilla tee yhtään mitään, ei ole ollut kiinnostusta sitä koulussa opetella niinkuin ei myöskään uskontoa joka on mielestäni turhaa ja pitäisi olla valinnainen aine.

En koskaan tule varmaan täältä lähtemään kuin ehkä korkeintaan opiskelemaan muualle mutta palaan takaisin heti kun opinnot olisivat päätöksessä ja etsisin täältä töitä. Ja useimmiten melkein kaikkiin töihin ensisijaisesti venäjää osaava, koska koko kaupunki pyörii venäläisten turistien ympärillä. Koitin hieman lukiossa venäjää opiskella koska siitä tulee olemaan niin paljon hyötyä. Eipä siitä kuitenkaan mitään tullut.

Ruotsia en osa osannut seitsemännen luokan jälkeen yhtään, en oppinut uusia juttuja. Jäin alussa jo himan jälkeen keskittymishäiriön takia ja siinä aineessa edettiin kamalaa vauhtia ja joka tunnilla tuli uusia kilioppiasioita. Koita nyt siinä sitten jossain vaiheessa tajuta että ei voi opiskella kieltä enää enempää kun ei edellisetkään asiat ole hallussa.

Vaikka kuinka ollaan kaksikielisessä maassa niin pitäisi mielestäni silti olla mahdollisuus valita opiskeleeko toisena kielenä ruotsia, venäjää tai vaikka espanjaa. Venäjänkielen asema kuitenkin nousee koko ajan, ruotsia puhuvia taas tuskin tänne hirveästi lisää tulee.

Olipas hieman tönkköä tekstiä näin yöllä mutta toivottavasti joku jotain tajusi

mmaija kirjoitti:

Asun Imatralla (venäjän rajalle n. 4 kilometriä meidän talolta) ja täällä ei ainakaan ruotsilla tee yhtään mitään, ei ole ollut kiinnostusta sitä koulussa opetella niinkuin ei myöskään uskontoa joka on mielestäni turhaa ja pitäisi olla valinnainen aine.

Kyllähän uskonto tavallaan on valinnainen. Vanhemmat sen päättää mihin uskontoon lapsi kuuluu vai kuuluuko mihinkään ja se liittyy suoraan koulun uskonnonopetukseen. Itse en ole opiskellut päivääkään uskontoa edes ala-asteella, koska en kuulu kirkkoon. Sen sijaan meillä oli elämänkatsomustietoa, eli ET:tä. Se oli aika leppoisaa ja teemoina oli uskonnot, filosofiat, maailmankatsomukset, miten maailma toimii, historia.. paljon juteltiin vaan ja tunnelma oli aika luova. Tykkäsin siitä oikein kovasti.

Tämä oli nyt puoliksi OT.. Tai 75% :D

Vanis kirjoitti:

^Mitäs niille muinaisjänneihmisille sitten tehdään? Siirretään Ahvenanmaalle?

Eiköhän nämä pelkästään ruotsia osaavat ihmiset asu ja asioi pelkästään siellä ruotsinkielisellä alueella ja siellä se kieli kyllä säilyy jatkossakin ilman että sitä pitää opiskella myös Värtsilässä.

Ja jos nyt joku heistä sattuisi joskus harhautumaan suomenkieliselle alueelle niin tuskimpa he nykyisinkään saavat palvelua ruotsin kielellä...

Eevus kirjoitti:

Mun mielestä on tärkeää kysyä, että mitä haittaa siitä olisi jos pakko-ruotsi poistettaisiin? Edelleen sitä opiskeltaisiin koulussa ja kun se olisi vapaaehtoista, suhtautuminen ja opiskeluintokin voisi olla erilaista kun nyt. Eikä se myöskään huonontaisi ruotsinkielisten tai kaksikielisten elämää täällä. Ainoa asia mitä puolustajat saivat siinä ohjelmassa sanotuksi oli lähinnä liitttyen "sivistykseen" ja historiaan", jep jep.

Juurikin näin.

Ja onhan meillä ruotsin kanssa yhteinen historia mutta niin on myös Venäjän kanssa eikä sekään ole virallinen kielemme. Ja sivistystä nyt saa enemmän kun lukee vaikka historiaa ja maantietoa kuin ruotsin kieltä. Vaikka toki kielten opiskelukin on todella tärkeää.

"pakko-ruotsia" on kuitenkin turha verrata esim. matikkaan jota kuitenkin tarvitsee jokaisessa paikassa tällä maapallolla. Kyllä pikemminkin tuntuu että sen opiskelua pitäisi lisätä kun huomasin vasta prismassa käydessäni että juustohyllyynkin oli tuotu alennusprosentti-taulukko kun ilmeisesti se on aika ylivertainen tehtävä monelle laskea paljonko edam maksaa jos sen 4 euron hinnasta saakin 25% alennusta.

Pakkoruotsi pois nopeasti. Miksi?

Siksi: http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php

Eilen tuossa vielä aikaisemman kirjoitukseni jälkeen tuli mieleen, että koskaan en tavannut Suomessa asuessani yhtään ruotsia puhuvaa, tai tosiaan silloin teininä opiskellessa se tuntui niin tyhjänpäiväiseltä, kun ei tuntenut ketään kenen kanssa sitä ees harjotteli... Kyllä mä sitä taisin vielä ihan jotenkuten opiskella 7 ja 8-luokan... mut sit ne lätkäs ne POIKKEUKSET ja POIKKEUKSEN POIKKEUKSET... siinä vaiheessa kyllä lensi rukkaset pöydälle :D Mulla on kanssa vaikeempaa muistaa noita kielioppisääntöjä ja sanoja kaikkine öäå:neineen.

Mua harmittaa, kun suku on äidinäidin puolelta ruotsinkielistä, mutta meidän perheessä ei ikinä haluttu että lapset oppisivat myös ruotsin. Äitini on itse puhunut lapsena molempia kotimaisia, mutta uskoi oman lukihäiriönsä johtuvan kaksikielisyydestä ja asenne kaksikielisyyttä kohtaan oli siksi erittäin nuiva. Ja sehän tarttuu helposti pieniin lapsiin... Nyt osaisin arvostaa erittäin paljon sitä, että puhuisin myös ruotsia sujuvasti ja voisin käyttää sitä töissä. On aika noloa puhua englantia ruotsalaisille ja suomea ruotsinkielisille.

Toivoisin myös että kouluissa kieltenopetus painottuisi enemmän siihen puhumiseen, siihen että lapsia rohkaistaisiin puhumaan, eikä nöyryytettäisi julkisesti, jos lausuu väärin tai käyttää väärää sanamuotoa. Ainakin meillä koulussa opettajalla ei oikeastaan ollut tapana oikeasti opettaa puhumaan oikein, vain vaan pakottaa toistamaan asioita niin kauan, kunnes oikea muoto löytyi. Ja kun jotain sanoi väärin, tiesi joutuvansa naama punaisena solkkaamaan uudestaan ja uudestaan sanan, mistä ei yhtään tiennyt miten se oikeasti sanotaan. Eikä mieleen tietenkään jäänyt se oikea sanamuoto tai lausuntatapa, vaan se että on surkea kielissä, eikä kannata edes yrittää, kun hävettää niin paljon.

En myöskään ymmärrä sitä, että julkisesti tykätään haukkua suomalaisten puhetapaa ja kielitaitoa. Pidän plussana sitä, että edes yritetään, vaikkei täydellisesti menisikään. Miksi se, mitä muilla kutsutaan hauskaksi aksentiksi, on meillä vain rumaa ja noloa tankeroenglantia? Miksi opetetaan, että on parempi olla hiljaa, jos ei osaa täydellisesti?

Aivan :D Olen muuten noin sata kertaa kuullut, et ootko saksasta, kun on tämä ihana suomalaisaksentti... krrr.

Tosin kuulin saman myös ruotsalaisten teinipoikien suusta yhdesti junassa, olivat harmissaan, kun joku oli kommentoinut, että he kuulostavat saksalaisilta puhuessaan enkkua :D Meinasin jopa alkaa hempeäksi, kun löysin sielunkumppaneita :)
Tosin toivon että mulle on jo tarttunut hieman enemmän se skottiaksentti jo tähän päivään mennessä...

Suomalaisia pitäisi alkaa rohkaisemaan enemmän kielten tunneilla. Meillä oli todella huono luokkahenki ja kaikki hirnui kuorossa, jos sattui väärin lausumaan :(. Eli koulussa olisi hyvä rohkaista jo heti, että ei haittaa jos menee vähän väärin, yrittämällä onnistuu ja varmasti tulee siltikin ymmärretyksi, vaikka siellä hieman joku sijamuoto olisikin väärin.

Geokoira kirjoitti:

[quote=Vanis]^Mitäs niille muinaisjänneihmisille sitten tehdään? Siirretään Ahvenanmaalle?

Eiköhän nämä pelkästään ruotsia osaavat ihmiset asu ja asioi pelkästään siellä ruotsinkielisellä alueella ja siellä se kieli kyllä säilyy jatkossakin ilman että sitä pitää opiskella myös Värtsilässä.

Ja jos nyt joku heistä sattuisi joskus harhautumaan suomenkieliselle alueelle niin tuskimpa he nykyisinkään saavat palvelua ruotsin kielellä...[/quote]

Eivät. Kyllä niitä asuu ja asioi myös kaksikielisillä alueilla. Kaksikielisissäkin kaupungeissa valtaosa voi olla suomenkielisiä, ja silti niitä täysin ruotsinkielisiä tuntuu riittävän.

^^ Mun mielestä opettajien pitäisi puhumiseen rohkaisemisen lisäksi muistaa opettaa myös se, että kielissä on erilaisia äänteitä, jotka saa sen puheen kuulostamaan oikealta. Esimerkiksi mulle selvisi vasta yliopistossa, että englannissa on /i/:stä sekä tense- että lacks-versio. Taisipa erilaisten ässienkin olemassaolo valjeta vasta lukiossa, siihen asti opettaja sanoi niiden olevan "vain ässiä". Ruotsin kielessä oleva /y/:n ja /u/:n välimuoto taidettiin sentään opettaa yläasteella, mutta myös /ö/:stä on kaksi eri avoimuuden astetta... Auttaisi kummasti siinä oikein ääntämisessä, jos joku muistaisi opettaa nämä kaikki.

Muoks. väksy lisää

Vanis kirjoitti:

Eivät. Kyllä niitä asuu ja asioi myös kaksikielisillä alueilla. Kaksikielisissäkin kaupungeissa valtaosa voi olla suomenkielisiä, ja silti niitä täysin ruotsinkielisiä tuntuu riittävän.

Olisko sitten mahdollista ajatella, että ruotsin kieltä opiskeltaisiin pakollisena alueilla, joilla sitä tarvitsee enemmän? Sitten muilla alueilla opiskeltaisiin venäjää tai vaikkapa ranskaa. Kumpikin alue voisi toki valita muita kieliä opiskeltavakseen pakollisten rinnalle.

^Mikäs siinä.
Onko muuten ihan yleistä että ruotsin kielen opiskelu aloitetaan vasta yläasteella? Ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opinnot alkavat kolmannella luokalla. Ja sen ohella luetaan myös englantia ja mahdollisesti muitakin kieliä.

Meillä ainakin sai valita joko ruotsin tai englannin kolmannella luokalla ja se mitä ei valittu, niin siirtyi sitten seiskalle... aika omituinen systeemi kyllä, kun nyt alkaa miettimään...

^Meillä ainakin se meni niin, että kolmannella sai valita ruotsin tai englannin ja jos otti ruotsin, englannin sai lisäksi viidennellä luokalla ja jos valitsi englannin, ruotsi alkoi vasta seiskalla. Logiikkaa tuon takana en tiedä, mutta maddy 8v. pähkäili asian silloin mielessään niin, että kannattaa valita ruotsi, jotta saa kaksi kieltä jo ala-asteella ja valitsi siksi ruotsin ekaksi. Ja kyllä mulla lukion valintaan vaikutti myös se, erttä lukiossa, johon menin, oli pitkän ruotsin ryhmä.

En kannata noita alueellisia eroja siinä, mitä kieltä koulussa opetetaan. Valinnaisten kielten erilaiset mahdollisuudet ovat toki hyvä juttu, mutta on ikävää että lapset saisivat jo peruskoulussa erilaisen pohjan tulevaan elämään sen perusteella missä on sattunut syntymään. Harva lapsi/nuori kun tulee tietämään sitä minne maailma kuljettaa ja millä alalla tulee työskentelemään.

maddy kirjoitti:

^Meillä ainakin se meni niin, että kolmannella sai valita ruotsin tai englannin ja jos otti ruotsin, englannin sai lisäksi viidennellä luokalla ja jos valitsi englannin, ruotsi alkoi vasta seiskalla. Logiikkaa tuon takana en tiedä, mutta maddy 8v. pähkäili asian silloin mielessään niin, että kannattaa valita ruotsi, jotta saa kaksi kieltä jo ala-asteella ja valitsi siksi ruotsin ekaksi. Ja kyllä mulla lukion valintaan vaikutti myös se, erttä lukiossa, johon menin, oli pitkän ruotsin ryhmä.

Meillä sama, paitsi että kolmannelta luokalta alkavia kielivaihtoehtoja oli kolme: ruotsin ja englannin lisäksi myös saksa. Ja tosiaan, jos valitsi ruotsin tai saksan, sai englannin aloittaa viidennellä. Ja päädyin samaan lopputulokseen kuin sinäkin, eli valitsin kolmannelta luokalta ruotsin, jotta pääsin jo ala-asteella opiskelemaan kahta kieltä :)

Vanis kirjoitti:


Onko muuten ihan yleistä että ruotsin kielen opiskelu aloitetaan vasta yläasteella? Ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opinnot alkavat kolmannella luokalla. Ja sen ohella luetaan myös englantia ja mahdollisesti muitakin kieliä.

Våt?? Oon aina luullut että ruotsinkieliset opettelee suomea paljon nuoremmasta! Mutta että nekin aloittaa vasta kolmannella, aika jännä..