Koirat.com

Mä olin myös kesällä nimiäisissä jossa vaan keräännyttin juomien kanssa ulos, vanhemmat keräsivät "kummit" ympärilleen, kertoivat nimen ja sitten juotiin ja otettiin valokuvia. Ei siellä muutenkaan sen kummempaa ohjelmaa ollut, kunhan syötiin ja seurusteltiin.

Meillon molemmat saaneet nimensä jo sairaalassa ollessaan ja siitä lähtien nimi on ollut kaikkien korville. Salaisuuksia ei ole liittynyt nimensaamiseen. Tyttären kohdalla vietettiin nimiäiset ihan virallisena nimipäivänä, kun osui hyvin kohdalle ja pojan kanssa pidettiin kesäjuhlat vauvan kunniaksi, ilman sen virallisempia nimenantoseremonioita. Jonkinnäköiset alkupuheet on kyllä ollut, muttei mitään seremoniaa sen kummemmin.

Heii, tuommonen NiiNun "nimitaulu" ois mun tyylinen. Ois ehkä kiva ku ois joku ohjelmakin nimeen liittyen. Vaikka tuo mies aika suulas onkin, että kyllä siltä puhe luonnistuu...

Piti tulla hehkuttamaan, että en onneksi ehtinyt soittaa Kelaan, vaan sieltä tulikin tänään kirjeitse päätös josta ilmenee, että sairaspäiväraha on myönnetty jo valmiiksi tuonne 15.12. saakka Kyllä on kuulkaa olo ollu eri sen jälkeen kun tuo päivärahan maksupäivä tuli tietoon! Väsyny olen ihan muuten vain kun yöt on niin huonoja, mutta oon silti jaksanu puuhailla ja touhuilla. Väsymyksestä puheenollen, pitääkin lähtä päikkäreille äkkiä kun kohta tulee mies lasten kans kotiin.

Ihanaa että raha-asiat ratkesivat :)

Mekin vain kahviteltiin ja seurusteltiin pojun nimeämisissä, ei sen kummempaa. Kaikki tiesivät nimenkin jo heti syntymästä, että ei mitään arvuuttelujakaan voinut pitää.

Äiti jaksoi ihmetellä ihan viimeiseen asti että miksi ei kasteta, sehän on "vain kiva traditio". Niin no, meille se ei oikein edusta välttämättä mitään ihmeempää "kivaa" mitä koetaan tarpeelliseksi, ja kun me ei miehen kanssa kumpikaan edes kuuluta kirkkoon niin se olisi mielestäni jopa hieman tekopyhää kastaa poika uskontoon, johon kumpikaan ei kuuluta saati tunnusteta. Ja en tiedä olisiko edes voinut kastaa, kun tosiaan kirkosta eronneita ollaan.

Meillä oli ensimmäinen lääkärineuvola toissapäivänä, kasvanut kovasti ja kaikki oli oikein hyvin. Lääkäri totesi että hyvä vauva.

Laitetaanpa tähän kuvaa pojusta, kuten näkee niin hyvin on syöny.
Ikää tulee huomenna 7 viikkoa.

^Ihana pieni siellä :)

Meillä nimiäiset menivät niin että juhlistettiin uutta elämää eikä niinkään nimeä. Nimi kun oli meidän vanhempien huulilla jo raskausaikana ja julistettiin heti kun kerrottiin ipanan syntyneen että "XXX syntyi tänään aamulle klo..." Tultiin siis aiemmin siihen tulokseen ettei jakseta salailla kun kerran nimeä jo itse käytetään. Toinen nimi paljastui nimiäisissä mutta senkin kaikki oikeastaan tiesivät kun nimi kulkee miehen suvussa. Nimiäisissä siis pidettiin vähän puheita, luettiin jokunen lapsiaiheinen runo, nostettin malja (seljankukkalimsalla) ja laulettiin pari laulua. Mä oisin tavallan halunnut jotkut kummin kaltaiset ihmiset lapselle, mutta kun mies lopulta taipui kastamattomuuteen niin hän oli ehdoton siitä ettei sitten ole kummejakaan.

Täällä menee ihan kivasti mutta kiireisesti. O on oppinut kävelemään. Juttelee sen verran että osaa sanoa "Ugi" = Yuki / koira "Ihi" = isi "äiti" ja "ämmä" = "äiti anna maitoa " :D (ois ehkä pitäny miettiä onko mamma hyvä sana maidolle...)

Hoitopaikka on ihana. Kunnallinen ryhmähoito. 3 hoitajaa ja 12 mukulaa. Ollaan tosi samoilla linjoilla kasvatuksesta jos joitain yksityiskohtia ei oteta lukuun. Rytmi löytyi hoidon aloituksen myötä.

Imetys jatkuu. Lääkärissä kipaisin niin lekuri saneli "maidon kaltaista eritettä rinnasta" jolloin oli pakko todeta että eiköhän se nyt ole ihan maitoa :D Onneksi ovat kaikki suhtautuneet imetykseen myönteisesti eikä sen kanssa ole ollut mitään haasteita.

Meillä vauvajuhlat/nimiäiset oli kakkukahvittelut sukulaisten ja kummitusten kanssa. Juhlissa oli laatikko ja lappusia, joihin sai veikata nimiä, jotka sitten luettiin. Juhlissa julkistettiin toiset ja kolmannet nimet lapsille, ensimmäiset oli heti julkisia lasten synnyttyä ja niitä käytettiin alusta saakka

Olisinpa ite yhtä söpö kaksarin kans, ku Johannnan poju!

Oi, mulla on jäänyt onnittelematta Johannnaa, onnea pienestä miehestä!

Täällä kaikki ok, enää 6vk laskettuun aikaan, mieletöntä! Kovasti olen pyykkiä jo pessyt, vauvan vaatteet ja tarvikkeet ovat tällä hetkellä pitkin asuntoa hyllyissä, kun ens viikolla saadaan vasta uudet lipastot, jotka on hommattu tilanpuutteen vuoksi, muutoin kaikki on hommattu. Olo on mitä mainioin, edelleen käyn miehen ja koirien kanssa lenkillä, eikä fyysisiä rajoitteita ole vielä tullut. Välillä edelleen jopa "unohdan", että olen raskaana, ainoa vaiva tästä eturepun painosta on jatkuva pissahätä.. Vauva on sangen eloisa tapaus, tosin aina kun mies yrittää kokeilla mahan päältä "iltavillejä", vauvan liikkeet rauhoittuu saman tien. Toivottavasti enteilee hyvää, että isällä olis rauhoittava vaikutus..

Meile syntyi ihana pieni prinsessa 27.11.14 :) Eli hän täytti juuri 1v. Ollaan yritetty saada hälle sisarusta jo jonkin aikaa. Kerran jo tärppäsikin, ensimmäisessä ultrassa näkyi syke, mutta alkion koko vastasi n. 2 viikkoa pienempää kuin piti. Seuraavassa ultrassa ei juuri kasvua ollut ja syke loppunut Kasvu loppunut viikolle 7.. Rankka kokemus, vaikka viikkoja ei paljoa ollutkaan..
Nyt uutta yritystä keskenmenon jälkeen. Sanovat, että silloin raskautuu helposti uudestaan.. Se jää nähtäväksi

Kiitos Kuuska, ja tsemppiä odotukseen!

^ Oho, Weebl on tehnyt comebackin!
Onnea perheenlisäyksestä ja onnea uuteen yritykseen!
Minkäs ikäinen se sun poikas on nyt?

^ Kiitos! Poika on jo 4v 9kk

^Onnea perheenlisäyksestä Weebl ja tervetuloa takaisin!
Se on niin yksilökohtaista kuinka kunkin keho toipuu keskenmenosta.
Meillä niitä on tullut kolme peräkkäin, kaikki vuoden välein.
Se on aina rankkaa, mutta täytyy ajatella vain että se myös sitoo pariskuntaa enemmän yhteen.

Siitä onkin aikaa kun olen täällä kurkkinut- niin moni on saanut lapsen! Onnea kaikille

Minulla tosiaan todettiin kolmannen keskenmenon jälkimainingeissa että jakautunut kohtu olisi keskenmenojen mahdollinen syy. Leikkauksessa on nyt käyty ja kolme viikkoa siitäkin jo aikaa.
Tammikuussa käydään kontrollissa katsomassa kuinka kohtu toipuu ja miten leikkaus on onnistunut, ainakin lääkäri povasi vain hyvää.
Sitten helmi-maaliskuussa saisi alkaa yrittämään uutta raskautta

^ Mukava kuulla Toivottavasti asiat lähtevät nyt rullaamaan, tsemppiä!

Onnea weebl tytöstä ja toivottavasti toive uudesta raskaudesta toteutuisi pian :)

Tiiätkö saije, onko raskautuminen jakautuneella kohdulla kuitenki mahdollista? Kuulun yhteen tammivauva-ryhmään ja ihan ku siellä olis joku alkuaikoina puhunu et on jakautunu kohtu. En nyt muista vaan kunnolla miten asia oli.

Täällä menee hyvin. Muutama viikko menny jo nikn, et kuvittelen olon olevan tukala, mutta sitten viikon päästä ymmärtää, ettei se edellisviikkoinen ollu vielä mitään! Turvotus on ihan hirveetä, mut terkkari ei oo siitä huolissaan niin kauan ku raskaushieronta siihen auttaa. Kaks viikkoo sitten kävin ja tänään uudelleen ja mies lupasi maksaa vielä yhden käynnin muutaman viikon päähän. Tuo tekee olon kyllä niin hyväksi ja melkein kevyeksi! Vauvakin nauttii, tai ainakin se jaksaa olla hetken paikollaan kaikelta rymyämiseltä... Eilisessä neuvolassa verenpaineet oli taas vähän noususuunnassa, niin kolmen viikon päähän tuli ylimääräinen aika ja tiukka käsky mennä näytille aiemminkin jos olossa muutosta tulee tai varsinki pääkipua. Toivottavasti ei. Tänään on rv 31+4 menossa, eli aika kivasti jo :)

Karvakamu kirjoitti:

Tiiätkö saije, onko raskautuminen jakautuneella kohdulla kuitenki mahdollista? Kuulun yhteen tammivauva-ryhmään ja ihan ku siellä olis joku alkuaikoina puhunu et on jakautunu kohtu. En nyt muista vaan kunnolla miten asia oli.

saije osannee vastata paremmin, mutta voisin kuvitella, että se riippuu jakautumisen asteesta. Mullahan todettiin sektiossa, että kohtu on hiukan hertan mallinen (mikä osaltaan ilmeisesti vaikutti siihen, että muksu istua jökötti perätarjonnassa eikä hievahtanutkaan kääntöyrityksestä huolimatta). Raskautuminen (=hedelmöittyminen?) on meillä ilmeisesti ennemminkin muista syistä johtuen haasteellista, mutta molemmilla kerroilla se on kuitenkin alkanut heti ekalla yrittämällä IVF:llä.

^ Niin tokkiisa hedelmöittymistä tarkoitan Ja okei, eli jakautunut kohtu voi olla moni tasoinen, minä ku heti ajattelen et on kokonainen väliseinä.
Mut hei, onko teille tulossa toinen??

^Mä erottelin tuon raskaaksitulon ja hedelmöittymisen siksi, että mulla on kutina, että juuri hedelmöitymisestä meillä on raskaus ollut kiinni, kun kerran alkion tuoresiirrossa on raskaus lähtenyt hienosti käyntiin, mutta hedelmöittyneitä munasoluja on ollut hoidossakin kai keskimääräistä pienempi prosentti. Tällä kertaa lääkärikin totesi, että ainakin meillä on käynyt hyvä tuuri, kun kerran aina on kerrasta tärpännyt.

Ja juu. Toinen on siis tulossa. Arvelisin, että nyt on meneillään 17+3 mutta voi mennä viikolla pieleenkin. LA on siis 3.5.2016.

Mä niiin haluaisin jo olla raskaana, tunnustella niitä liikkeitä ja lyllertää sen jättimahan kanssa

Ovulaatiotestejä tehnyt kohta viikon, mutta ei mitään..