Koirat.com

Johannna kirjoitti:

On muuten ihanaa tämä rapa-aika.
Kevät on muuten tosi jees, mutta hitsi tätä hiekan ja ravan määrää. Nytkin kun tulin kävelyltä, ja vaikka kuinka yritin pyyhkiä noiden tassuja, niin eiköhän kuitenkin ole rapaisia tassunjälkiä lattioilla ja matoilla. Ei muutakuin rätti heilumaan!

Näinpä! Me käytiin tänään metsässä rallattelemassa ja jumankekka sitä risujen ja havujen määrää tuon koiran mahakarvoissa ja persvilloissa Niitä sai nyppiä ihan huolella ja teki mieli ottaa sakset ja vetasta lyhyeksi koko mahanalus. Ja joo, kurakin tarttuu niiiiin syvälle turkkiin että sitä pitää pestä joka päivä..

Minä pidän Lukaa kuntopolulla irti, koska näkyvyys on hyvä ja vierelle tuo tulee, jos ihmisiä näkyy. Kukaan ei ole vielä sanonut mitään poikkipuoleista sanaa, vaan yleensä kehunut kuinka nätisti koira tulee luokse ja pysyy käskyn alla. Metsässäkin mennään irti ilman ongelmia.

sitepi kirjoitti:

Kuka lenkittä koiran jos ei itse pysty? Onko apua?

Avo, mutta sillä on keuhkoputkentulehdus joten lenkit on niinkin huimia kun 5x10min päivässä. No onneksi voin istua niin voin heitellä terassilta keppiä ja käpyjä koiralle, juoskoon niiden perässä.

Mä oon pähkäillyt taas näitä irtipitoasioita kun muutettiin melko keskustasta muutaman kilometrin kauemmas kerrostalolähiöön. Täällä on mukavasti peltoja, nurmialueita ja pusikkoja joihin ei olisi ovelta erityisen pitkä matka, mutta täällä on myös tosi paljon ihmisiä liikkeellä ympäri vuorokauden. On vähän haastava myöskin tämä koiranulkoilutuskombo nyt kun kahden aikuisen lisäksi on hihnassa sinkoileva ja pysähtelevä pentu. Kaikkein helpointa olisi antaa isojen koirien mennä hihnatta toi 100 metrin matka metsikköön ja viedä pentua sylissä, mutta kun ei vaan jotenkin kehtaa. Isot on puheohjautuvia eivätkä vaaraksi kellekään, mutta musta on silti epäkohteliaan huoletonta antaa niiden talsia kirkkaassa päivänvalossa pitkin tienpienaa. Ja itse olen tietoisesti haalinut tuollaisen lauman ja tänne halunnut muuttaa, joten mun tehtävänihän se olisi selvitä ulkoiluista niin ettei siitä olisi moitteen sanaa kellään sanottavana. Tänäänkin silti olin kuitenkin sitten vähän tuhma ja annoin Mökön jolkotella irrallaan etuovi - metsikkövälin. Eipä mulle kukaan ole vielä tosiaan huomauttanut vaikka välillä vähän lipsunkin, kai ihmiset ottavat paremmin kun näkevät että koirat tosiaan ovat hallinnassa.

Naukunen, vaikka oma/omat koirat ovat hallinnassa niin yhtäkkiä voi tulla kuitenkin tilanne jossa on joku muu koira, onko se sitten kenen vastuulla jos tulee rähinä? Esim. meidän Tepin kimppuun hyökkäsi koira (omat koirat hihnassa) ja suoraan päälakeen kiinni! Irti olevan koiran omistaja sanoi, ettei tätä koska ole aikaisemmin tapahtunut. Niinpä..

mmaija kirjoitti:


Piti ihan googlettaa mitä tää tarkottaa enkä siltikään ymmärtänyt. Kävin lääkärissä, olin tutkimushuoneessa kaksi minuuttia ja sit miut häädettiin ulos. Lääkäri ei edes tunnustellut jalkaa, sanoi vaan ettei lähetä kuvauksiin ennenkuin kolme viikoa kipua on täynnä. Sen jälkeen se kävi puhumaan siitä miten miun pitäis jatkokouluttautua, kirjoittaa ylioppilaaksi ja että siksi miun vasemman jalan keskimmäinen varvas on aina valkoinen koska alkuihmisiltä on jäänyt taistele tai pakene-reaktio. Whaaat. Tosin tiesin kyllä että tää käynti on ihan tyhjän kanssa kun kuulin kenelle lääkärille joudun.

Sori. Sen siitä saa, kun bussissa puhelimella kirjoittelee. Aika hyvin oli kertynyt hutipainalluksia.

Siis jalkaterässähän on pitkittäiskaaren lisäksi päkiän kohdalla poikittaiskaari. Pitkittäiskaari on se, joka laskeutuessaan tuottaa lättäjalan, mutta poikittaiskaaren laskeutuminen lähinnä tekee jalan päkiän kohdalta leveämmäksi. Kun se laskeutuu, saattavat luut painua vähän liiaksi vasten maata, joka saattaa sitten ärtyä ja kipeytyä. Usein päivä huonoilla (ohutpohjaisilla) kengillä tai joku tärähdys voi kipeyttää päkiän.

Jalkapöydän ympäri päkiän kohdalle voi siis laittaa teippauksen, joka pitää kaarta yllä. Tosi helppo itsekin laittaa, kun siis se on vain kierros teippiä jalan ympäri suunnilleen siihen "vaivasenluun" kohdalle. Urheiluteippi tai kiinnelaastari. Lisäksi kylmähoitoa ja tulehduskipulääkettä. Omaan jalkaani on joskus pistetty kortisonipiikki, kun ei muuten toennut, mutta jos vain ilman saa vaivan kuntoon, niin suosittelen. Tehokas hoito oli, vaan tosi ikävältä tuntuva.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=jal00108

Tuolla sivulla selitetään tätä anatomiaa. Hoito kuvataan vähän eri tapaan kuin minä tein. Itsellä on omakohtaista kokemusta asiasta ja teippaus auttaa yllättävän paljon. Mutta sitä ei ainakaan aiemmin lääkäritkään osanneet ehdottaa. Itse kekkasin ensin ja sitten kuulin tuttavan saaneen lääkäriltä saman ohjeen. Ehkä nää teippaukset on vasta yleistyneet kaikenlaisten fysioteippien myötä.

sitepi kirjoitti:

Naukunen, vaikka oma/omat koirat ovat hallinnassa niin yhtäkkiä voi tulla kuitenkin tilanne jossa on joku muu koira, onko se sitten kenen vastuulla jos tulee rähinä? Esim. meidän Tepin kimppuun hyökkäsi koira (omat koirat hihnassa) ja suoraan päälakeen kiinni! Irti olevan koiran omistaja sanoi, ettei tätä koska ole aikaisemmin tapahtunut. Niinpä..

Mä oon yrittänyt muotoilla tähän nyt puoli tuntia vastausta joka ei vaikuttaisi siltä että oon vastuuntunnoton typerä koiranomistaja joka sanoo että ei nää koskaan kunnes nää joskus, mutta pakko kyllä sanoa että toi on oikeastaan ihan viimeinen murhe mikä mulla on kun mä lasken koirat hihnasta. Eniten mua aina huolettaa ihmisten perusturvallisuuden tunteen vaarantaminen, koska mä en halua että kukaan ahdistuu mun koirieni takia. Tottakai mä otan myös muita riskejä kun mä koirani irti lasken, mutta tää on mulla se pääasiallisin motiivi pitää niitä koiria kiinni.

Ja joo, yhtäkkiä voi tulla ihan minkälainen tilanne vain. Niin eläinten kuin ihmistenkin kanssa. Jos mä joskus oman riskinottoni takia joudun maksumieheksi niin sitten se vastuu on vain kannettava. Kyllä mäkin olen saanut koiria omieni kimppuun niin hihnassa kuin irti, mutta ne tilanteet on toistaiseksi ratkenneet ilman tikkaamista. Voi olla joo että jonakin päivänä ei ratkeakaan, ja voi olla että jonkun toisen koiran ikiaikainen trauma irtokoirasta menee mun piikkiin jonakin päivänä, mutta mä en osaa pelätä tätä mahdollisuutta niin paljon ettenkö ikinä koiriani irti päästäisi.

mmaija kirjoitti:

Sen jälkeen se kävi puhumaan siitä miten miun pitäis jatkokouluttautua, kirjoittaa ylioppilaaksi ja että siksi miun vasemman jalan keskimmäinen varvas on aina valkoinen koska alkuihmisiltä on jäänyt taistele tai pakene-reaktio. Whaaat.

Aika sanattomaksi vetää

Naukunen, ethän sinä ole vastuuntunnoton!
Asia on vaan yksinkertaisesti niin, että koira on pidettävä kytkettynä! En vaan edelleen toivu siitä, että meidän Tepin elämä romahti kun se koira hyökkäsi, sen jälkeen mentiin alas ja nopsasti. Siis toivon, että kenellekään ei käy samoin.
Mökillä koira (R.I.P. Tepi) Piki saa olla vapaana, mutta aina valvonnan alla.
Kyse ei ole rahasta vaan siitä luotammeko omaan koiraamme niin paljon että selviämme henkisesti jos jotain sattuu. Mukavaa lauantai-iltaa!

Angat kirjoitti:

Aika sanattomaksi vetää

Joo se on meidän kylän oma höpölääkäri, puhuu paljon, sekavasti, lääkärikielellä ja höpisee lisäksi jotain ihan aiheeseen kuulumatonta ja sen jälkeen heittää ulos. On aina aikataulussaan. Mopokorttia varten terveystarkastukseen mennessäni tälle lääkärille hän vaan kysyi: "Ootko omasta mielestäs terve?" Vastasin että joo niin tää lekuri vaan leimas terveystokarin, anto miulle ja huhuili jo seuraavaa potilasta.

Naukunen, laitoin sinulle yv:n, anteeksi kun minulle on tämä asia tosi vaikea!

mmaija kirjoitti:

[quote=Angat] Aika sanattomaksi vetää

Joo se on meidän kylän oma höpölääkäri, puhuu paljon, sekavasti, lääkärikielellä ja höpisee lisäksi jotain ihan aiheeseen kuulumatonta ja sen jälkeen heittää ulos. On aina aikataulussaan. Mopokorttia varten terveystarkastukseen mennessäni tälle lääkärille hän vaan kysyi: "Ootko omasta mielestäs terve?" Vastasin että joo niin tää lekuri vaan leimas terveystokarin, anto miulle ja huhuili jo seuraavaa potilasta. [/quote]

Miten voi olla lääkäri jos noin kohtelee?

^ Voi kuule, ei siellä lääkiksessä mitään sosiaalisia taitoja kartoiteta. Joko opit tolkuttoman paljon asioita, tai sitten et. Valitettavasti tähän joukkoon siis mahtuu "hieman" outolintujakin joten ei kyllä yhtään pistä ihmettelemään tuollainen malliesimerkki.

syntaksivirhe kirjoitti:

^ Voi kuule, ei siellä lääkiksessä mitään sosiaalisia taitoja kartoiteta. Joko opit tolkuttoman paljon asioita, tai sitten et. Valitettavasti tähän joukkoon siis mahtuu "hieman" outolintujakin joten ei kyllä yhtään pistä ihmettelemään tuollainen malliesimerkki.

Ja kaikenlisäksi tää lääkäri on erittäin pidetty koska se sanoo asiat suoraan, ei hiero turhia ja on todella hyvä työssään. Sosiaalisesti vähän ehkä alle keskitason. Nyt hiljenen aiheesta koska tää ei ole ollut purkautumista enää aikoihin.

naukunen kirjoitti:

Mä oon pähkäillyt taas näitä irtipitoasioita kun muutettiin melko keskustasta muutaman kilometrin kauemmas kerrostalolähiöön. Täällä on mukavasti peltoja, nurmialueita ja pusikkoja joihin ei olisi ovelta erityisen pitkä matka, mutta täällä on myös tosi paljon ihmisiä liikkeellä ympäri vuorokauden. On vähän haastava myöskin tämä koiranulkoilutuskombo nyt kun kahden aikuisen lisäksi on hihnassa sinkoileva ja pysähtelevä pentu. Kaikkein helpointa olisi antaa isojen koirien mennä hihnatta toi 100 metrin matka metsikköön ja viedä pentua sylissä, mutta kun ei vaan jotenkin kehtaa. Isot on puheohjautuvia eivätkä vaaraksi kellekään, mutta musta on silti epäkohteliaan huoletonta antaa niiden talsia kirkkaassa päivänvalossa pitkin tienpienaa. Ja itse olen tietoisesti haalinut tuollaisen lauman ja tänne halunnut muuttaa, joten mun tehtävänihän se olisi selvitä ulkoiluista niin ettei siitä olisi moitteen sanaa kellään sanottavana. Tänäänkin silti olin kuitenkin sitten vähän tuhma ja annoin Mökön jolkotella irrallaan etuovi - metsikkövälin. Eipä mulle kukaan ole vielä tosiaan huomauttanut vaikka välillä vähän lipsunkin, kai ihmiset ottavat paremmin kun näkevät että koirat tosiaan ovat hallinnassa.

Mun mielestä voi pitää vapaana jos koirat on hallinnassa :) Eihän toi 100m ole edes pitkä matka. Itte pidän Lunaa joskus vapaana vaikka suht lähellä olis muita koiria tai ihmisiä.Se ei niistä välitä . Tulee viereen ku kutsun yms. Luna ei ole yhtään agressiivinen muille koirille tai ihmisille niin senkin takia voi huoletta pitää vapaana kun ei ole vaaraa et tekis vahingossa jotain pahaa muille..

Puhelin hyytyi. Ja juuri sunnuntaina kun mikään huoltoliike ei ole auki. Ollaan sitten ilman puhelinta prkl. Mikään konsti ei saa sitä heräämään. Olin lenkillä koirien kanssa, silloin toimi vielä normaalisti. Sitten kun rupesin katsomaan kelloa puhelimesta, se oli sammunut eikä mennyt enää päälle. Ei auta resetointi, ei lataaminen (se ei taida edes ottaa virtaa vastaan). Laturi kuitenkin toimii, kokeilin miehen puhelimeen. Kokeilin yhdistää puhelimen tietokoneeseen, ei onnistu. Puhelin on vasta vähän päälle puoli vuotta vanha.

Huh huh. Kohta alkaa neljän päivän työputki. Päivät ja illat töissä, en ehdi edes kotona käymään. Luojan kiitos miehellä on kevyt työviikko niin ei tarvitse koirasta olla huolissaan. Mutta onneksi sitten on kolme päivää vapaata.

Autoon ostettiin laturinhihna ja kiristin, vuotava ohjaustehostinkin korjattiin. Nyt jäin sitten kaupan pihalle, auto ei startannut. Sain sen vihdoinkin käyntiin ja voi sitä tuskaa ajaa kotiin. Mittaristo sammui, radio sammui, kierrokset katosi. Ylämäet päätiin ylös tyyliin 20km/h ja moottori huuti.

Raivoa ei voi kuvailla tällähetkellä.

En yleensä purkaudu tälleen netissä, mutta ai että ottaa pattiin eräs tuttava ja hänen toimintansa.

Kyseinen henkilö otti puolisonsa kanssa ensimmäisen koiransa (shiba) ilmiselvältä pentutehtailijalta - he eivät esimerkiksi tavanneet koiran "kasvattajaa" kunnolla kertaakaan ja pentukin luovutettiin auton takarontista (...) tsekkiläisen eläinlääkärin allekirjoittamien "terveyspaprujen" kanssa.. Tuttavan mukaan he eivät silloin tajunneet että tilanteessa oli mitään outoa, mutta jälkeenpäin kuulemma heräsivät tyhmään tapaansa toimia. Heidän onnekseen koirakin on ollut suht terve, mitä nyt sillä oli kotiutuessaan korvissa jonkin sortin tulehdus.

Juttelin tämän tuttavan kanssa muutama päivä sitten Facebookin välityksellä ja samalla tuli puheeksi, kuinka hänen vaimonsa haluaisi toisen koiran - shiban ja mieluiten valkoisen, mutta niitä on tosi hankala saada kun ovat niin harvinaisia. Nyt KOLME PÄIVÄÄ keskustelun jälkeen ko. tyyppi lisää Facebookkiin kuvan uudesta perheenjäsenestään ja arvaattekin varmaan jo, mikä kuvassa on. No valkoinen shibapentu.

Olen sanaton. Ja vihainen. Toivottavasti olen väärässä ja he ovatkin löytäneet pennun kunnolliselta kasvattajalta näin muutaman päivän aikana.

^ Miustakin on kyllä ihan käsittämätöntä kun ihmiset ottaa koiria mistä vaan selvittämättä minkäänlaisia taustoja. Tai ihmisen tietous rodusta kulminoituu tasan siihen että "ne on niin söpöjä".

Delynn kirjoitti:

En yleensä purkaudu tälleen netissä, mutta ai että ottaa pattiin eräs tuttava ja hänen toimintansa.

Kyseinen henkilö otti puolisonsa kanssa ensimmäisen koiransa (shiba) ilmiselvältä pentutehtailijalta - he eivät esimerkiksi tavanneet koiran "kasvattajaa" kunnolla kertaakaan ja pentukin luovutettiin auton takarontista (...) tsekkiläisen eläinlääkärin allekirjoittamien "terveyspaprujen" kanssa.. Tuttavan mukaan he eivät silloin tajunneet että tilanteessa oli mitään outoa, mutta jälkeenpäin kuulemma heräsivät tyhmään tapaansa toimia. Heidän onnekseen koirakin on ollut suht terve, mitä nyt sillä oli kotiutuessaan korvissa jonkin sortin tulehdus.

Juttelin tämän tuttavan kanssa muutama päivä sitten Facebookin välityksellä ja samalla tuli puheeksi, kuinka hänen vaimonsa haluaisi toisen koiran - shiban ja mieluiten valkoisen, mutta niitä on tosi hankala saada kun ovat niin harvinaisia. Nyt KOLME PÄIVÄÄ keskustelun jälkeen ko. tyyppi lisää Facebookkiin kuvan uudesta perheenjäsenestään ja arvaattekin varmaan jo, mikä kuvassa on. No valkoinen shibapentu.

Olen sanaton. Ja vihainen. Toivottavasti olen väärässä ja he ovatkin löytäneet pennun kunnolliselta kasvattajalta näin muutaman päivän aikana.

Voi apua Harmittaa kuulla tällaisia juttuja oman rodun piiristä. Vaikka miten yritetään toitottaa kunnollisista kasvattajista niin silti on AINA joku, joka haksahtaa ties minkälaisiin pentutehtailijoihin. Facebookin shibaryhmissäkin tieto kulkee aika näppärästi eteenpäin (esim. jos joku kasvattaja on pelaillut vähän vilunkipeliä jne.), niin kovin sääli ettei ihmiset välitä mistä sen pentunsa hankkii vaan otetaan heti se ensimmäinen joka tulee vastaan, olkoon sitten ties minkälaisista olosuhteista :(
Tiedätkö, onko tuo ensimmäinen pentu nimenomaan Tsekeistä vai mistä?