Koirat.com

Tänään bussiasemalla tuntematon mies tuli kysymään, ovatko koirani japanilaisia. Hetken hämmennyksen jälkeen hoksasin hänen tarkoittavan shibaa tai muuta japsirotua, joten kerroin sitten rodun olevan schipperke ja lähtöisin Belgiasta. Tähän mies totesi: "Ai jaa. Mä luulin, että ne ois japanilaisen pentuja. Vaikka ei japanilaisissa taida ton värisiä ollakaan, ne on kaikki semmosia kauniimpia vaaleita. Nää on sitten varmaan semmosia kimeellä äänellä räksyttäviä, jotka haukkuu kaikille." Sitten mies jatkoi matkaa ja mä jäin vähän hämmentyneenä odottelemaan bussia

No meille tuli taas karhukoiraveikkaus tässä hiljan kun oltiin kaupan edessä oottamassa jätskidiilerisiskoa. Joku mummeli sauvoi ohi ja tiedusteli. Sanoin että ei kun nää on laivakoiria eli schipperkejä. Jotkut on sitä mieltä että laivakoiranimitys pitäs upottaa ja syvälle, mun mielestä se on "romanttinen henkäys historiaa" Olen siis huomannut että jos kysyjä on arviolta jo vähän vanhempi niin tulen sanoneeksi laivakoira, jos taas nuorempia niin schipperkellä mennään.

^ Mä kanssa aika helposti puhun nahkasta jos vastapuoli on alta eläkeiän ja jossakin määrin koiraihminen, muille selitän suosiolla että lyhytkarvainen collie (kun se sileäkarvainenkään ei meinaa olla tarpeeksi informatiivinen...).

Meillä on keskikokoisen villakoiran musta pentu. Sitä on luultu mm. spanieliksi. Reilu viikko sitten olimme liikkeellä tapahtumassa, jossa keski-ikäinen pariskunta tuli silittelemään Retua ja huhuilivat sille "Fifi! Tule tänn, Fifi!" Retu on niin kaukana fifistä kuin olla voi, oikea energiapakkaus, joka ei kaihda mutaropakoita :D Mies siinä sitten kyseli, minkä kokoinen Retusta tulee. Sanoin, että keskikokoinen. Mies naurahti siihen, että heillä on kotona keskikokoinen irlanninsusikoira - kävi naurattamaan itseäni. Voihan sitä kait olla irlis semmoinenkin.

Meidän Havanna on musta-valkoinen, joten se saa kovasti hämmennystä ja eräs, joka tuli käymään ja näki meidän koiran, niin eka kommentti oli, että "eikö se olekaan valkoinen" :D

Tiesittekös, että mulla on husky?

©Veera Toppari

^No ei "Hyvä että kerroit"
Kovin on yhdennäköisyyttä... Neljä tassua ja häntä

eräs täti kertoi, että minulla on susikoira.
onhan tuo saluki tuota... melkein pystykorvainen. väritys nyt sentään on vähän sinnepäin..

^

^^Jep! Siinä ne suurimmat yhtäläisyydet taitaakin olla Rollea on kyllä useinkin veikattu vaikka miksi, vaikka se mun mielestä onkin ihan sekarotuisen näköinen. Kerran yksi vanhempi pariskunta sai melkein riidan aikaiseksi kun mies väitti kivenkovaan tuon olevan sakemanni ja nainen sanoi ettei ole, vaan vaikuttaa sekarotuiselta "ole hiljaa, kyllä minä saksanpaimenkoiran tunnistan" ..olisi tehnyt mieli tokaista että et näköjään

^
Meillekin on tullut yksien vastaantulijoiden kesken melkein riitaa, kun " Kyllä minä nyt huskyn tunnistan kun olen niitä kasvattanutkin" .

Bussipysäkillä joku nainen kysyi onko Väinö kultainennoutaja ja myöntävän vastauksen kuultuaan jatkoi: "Joo mä näinkin just bussis kaks tällasta, toinen oli samanvärinen kun tää, mutta toinen oli musta!" Vai että musta kultainennoutaja...

Ei ole nyt omasta rodusta kuultu kommentti, mutta oli niin hyvä että pakko on jakaa.

Eräs täti valisti mua eilen omasta rodustaan ja näinollen sain täysin uutta tietoa. Tiibetinspanielit ovat yöeläimiä .
"Juu tää on kato niin väsynyt kun ei nuku öisin, nää ei nuku. Kun ne on vahtikoiria, niin valvovat yön ja vahtivat. Se on ihan rotuominaisuus näillä. Siks tulevat niin hyvin kissojen kanssa toimeen kun nekin on yöeläimiä."
Mun ilme oli varmaan näkemisen arvoinen, tyydyin vaan hyväksyvästi nyökkäilemään ja jatkoin matkaa .

^^ Tosta tuliki mieleen, että pari viikkoa sitten joku pikkutyttö huokaili mulle niin ihastuneena: "Oi, kuinka ihana kultainennoutaja!"

Rodut, joiden kanssa kuljin, näkyy allekirjoituksessa..

Tää nyt ei varsinaisesti liity mun koirien rotuihin, mutta tuossa kerran kun olin hihnalenkillä koko poppoon kanssa vastaan tuli pari alakouluikäistä tyttöä. Toinen katsoi tosi määrätietoisesti mua kun mentiin ohi ja malttoi odottaa ehkä 3 sekuntia ohituksen jälkeen ja julisti "Toi oli koirankouluttaja"

Nyt ei ole tullut mitään hassuja veikkauksia, mutta välillä kun multa kysytään Yumin rotua ja kerron sen, tuntuu vähän kuin leikittäisiin rikkinäistä puhelinta. "Ai mikä se oli, irlanninpaimenkoira? / islanninpystykorva? / irlanninporokoira? / islanninlumikoira?" Ymmärrän kyllä, että rotu on monelle tuntematon, mutta nuo on muunnokset on aika hauskoja. Ehkä mä puhun vaan sairaan epäselvästi. Islanninpystykorva osuu jo melko lähelle, mut Irlannissako poroja...

Minun mopsia on useampaan otteeseen luultu ranskanbuldogiksi. No okei, lyttykuono kun lyttykuono. Myöskin sekarotuiseksi epäilty, koska on musta. Kuulemma liikkua tuo ei jaksa ollenkaan ja mitään sille ei voi opettaa.

Tulipa itsellekin hymy naamalle, kun vastaantullut lapsi hihkui äidilleen innoissaan "kato äiti, hassu pieni kissa!" Tarkoitti ilmeisesti Helmiä...

Ihan hiljan on kaksikin eri tahoa hämmästellyt, kuinka meidäm belgialaiset eivät olekaan verenhimoisia petoja joiden hermot pettää alta sekunnin sadasosan ja jotka ihan oikeasti osaavatkin käyttäytyä ja kuunnella ja niitä voi jopa lähestyä ja silittää eikä ne käy naamalle !
Aika mieletöntä.

"Musti...mitä musti tietää?" Eilen ratsastuskilpailujen kahvijonossa Hetken kesti mulla ennen kuin älysin mieshenkilön koettavan ottaa kontaktia Kiriin joka haisteli roska-astiaa. Kun sitten älysin niin kysyttiin että laivakoirako tuo on. Myöntävästi vastattuani oikein hihkaisi että noniin, ihan oikein tunnistin!

Ja mukava oli nähdä että Kiri antoi rapsuttaa itseään, ei ihan aina mene varsinkaan vieraiden mieshenkilöiden kosketusetäisyydelle.

Kyllä ylivoimaisesti eniten olen kuullut Islanninlammaskoirasta kysyttävän, että "mitäs muuta rotua siinä on kuin suomenpystykorvaa? ". Kaiken lisäksi kysyjä ottaa usein nokkiinsa, kun on ollut väärässä. Jopa huijauksesta on mua epäilty. Usein myös vanhemmat miehet tulevat kertomaan, kuin kohtalotoverina, omasta edesmenneestä pystykorvastaan varmana, mullakin on hihnan päässä aito suomalainen pikinokka. Välillä en raaski pilata tunnelmaa, korjaamalla, vaan annan papan muistella. ,