Koirat.com

Pyörii kuin pieru saharassa
Ei tästä tule lasta eikä p*skaa
Toimii kuin junan vessa

Näitä tulee hyvin mieleen aina aika ajoin.

Mutta mistäs nämä sanonnat ovat saaneet alkunsa?
Esim. putosi kuin eno veneestä... onko tämmöinen tapahtuma ollut joskus, että jonkun eno tippunut veneestä ja siitä tullut tuollainen sanonta.
Tai miksi juuri ne köyhän talon porsaat kulkevat jonossa...

Muoks. Santtu J jo selventikin tuota porsas juttua aiemmin.

Itelle tulee mieleen, kans muutamia:

-Hävis ku pieru saharaan
- Seisoo ku tikku p*skassa
-P*ska ei pöyhimällä parane
- Elä tee tänään sitä, minkä voit jättää huomiselle
tai älä jätä huomiselle sitä minkä voit tehdä jo tänään
- Toinen jalka haudassa
- Voi jumalan pyssy ja puukuulat
- Voi halavatun kattilat
-Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa
- Ei savua ilman tulta
- Ei niin pahhaa, ettei jottain hyvvääkin.
- Ensimmäinen hyvvää, toinen pahhaa ja kolmas rahhaa. (aivastuksista)
- Keikkuu niinku Vaivasen Onni seipään nokassa
- Makovaa ku sika rukkiissa
- Lahoan tähän
- Juosten kustu
- iso maha on tyhjänä ruma
- Täyden mahan vieressä nukuttaa paremmin
- vituttaa niin ettei veri kierrä
- jollakin ei ole kaikki muumit laaksossa tms.
- jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia
-Makuasia sano koira ku pallejaan nuoli

Minä olen kuullut tuosta köyhän talon porsiaden jonossa kulkemisesta sellaisen selityksen, että kun niitä possuja on köyhillä vain yksi, niin sen on pakko kulkea jonossa. Itse asiassa aika älyvapaa selitys, ei kai yksi possu jonoa tee?

Isälläni piisaa kaikenlaisia sanontoja, joissa seikkailee ties minkä nimisiä ihmisiä. Noita tulee itsekin käyttäneeksi ja välillä ihmetystä herättäneeksi.

Esim. "Hoikka poika, sanoi Joonas kärmeestä." Kuka Joonas? Ei mitään käryä.

Muita sanontoja, joita tässä juolahtaa mieleen:
"Valasee ja lämmittää sano ukko, kun tukka paloi."
"Se ei ole tekijä eikä mikkää, joka ei välillä pura." (Kaikille käsityöläisille...)
"Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin."
"Sitä ei hupsu huomaa, eikä viisas virka mittään." Tätä siis käytetään, jos johonkin työhön on lipsahtanut pieni virhe.
"Mieluiten miten vuan."
"Voi noita nykyajan koneita, sanoi mummo kun hohtimet näki."
"Kaikkea ne saksalaiset keksii, sanoi mummo kun apinan näki."
"Aamurusko, päivä paska."
"Sitä koirakin kodikseen sannoo, missä on kolme yötä viettänyt."

pannda kirjoitti:

Meidän äiti on aina viljelly sanontaa "Siperia opettaa" (=oppia jotain kantapään kautta). Mahtaako kukaan tietää mistä tuo on peräisin?

Eikös tää tuu siitä että ennen muinoin Venäjällä jengiä lähetettiin Siperiaan jos oli tehnyt jotain tosi pahaa.

Oma henk.koht feiföritti on sanonta:
Aikainen mato linnun nappaa.
Jaksaa naurattaa vieläkin. (Mulle tulee siitä aina sellanen mielikuva, että pieni mato väijyy kolostaa ja kun lintu tulee nappaamaan matoa se mato avaa suuren suunsa ja syö linnun. Joo ei mulla oo vilkas mielikuvitus )

edit. lainaus kuntoon.

- Pyörii kuin pieru nahkasissa housuissa.
- Veri on vettä sakeampaa.
- Vahtaa kun mulli uutta veräjää.
- Tule syy-parka tänne, ettet ilman jää.
- Koneella veisattu. (Isäntä lauloi kirkossa vielä puoli säkeistöä, kun urut ja muu seurakunta olivat jo päässeet virren loppuun. Isäntä puolusteli hidasta veisuutaan vetoamalla siihen, että koneella eli uruilla homma hoituu nopeammin.)
- Hyttysen paska Itämeressä. (=Häviävän pieni)
- Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
- Iltarusko, poutapäivä. Aamurusko päivän paskoo.
- Niin kova nälkä, että söis vaikka pieniä kiviä.
- Heittele vaikka kivillä, mutta älä laula.

CaraMelli kirjoitti:


- Koneella veisattu. (Isäntä lauloi kirkossa vielä puoli säkeistöä, kun urut ja muu seurakunta olivat jo päässeet virren loppuun. Isäntä puolusteli hidasta veisuutaan vetoamalla siihen, että koneella eli uruilla homma hoituu nopeammin.)

Tää sanonta otetaan käyttöön!

alphabetty kirjoitti:

[quote=pannda]Meidän äiti on aina viljelly sanontaa "Siperia opettaa" (=oppia jotain kantapään kautta). Mahtaako kukaan tietää mistä tuo on peräisin?

Eikös tää tuu siitä että ennen muinoin Venäjällä jengiä lähetettiin Siperiaan jos oli tehnyt jotain tosi pahaa.[/quote]

Aberkios
Sanonnan pesiytymisen suomalaiseen puhekieleen on aiheuttanut se, että Suomesta lähetettiin sekä rikoksesta tuomittuja että poliittisia vankeja Siperiaan maamme ollessa osa Venäjää. Joitakin poliittisia henkilöitä ja korkeita virkamiehiä lähetettiin ilman tuomiota, ns hallintopäätöksellä, "kurinpalautukseen" Siperiaan. Esimerkkinä mainittakoon, että Sittemmin presidentiksi kohonnut P.E. Svinhufvud karkotettiin niskoittelun vuoksi Siperiaan, jossa joutui olemaan 1914 - 1917. Valittiin kuitenkin Suomen senaattiin "poissaolevana" v. 1916.

Myös monia raskaista rikoksista tuomittuja lähetettiin Siperiaan. Nämä kuitenkin rangaistuslaitoksiin. Tunnetuimpia näistä ehkä pohjalaiset "häjyt", rannanjärvet ja kumppanit.

^Noh mä muistelinkin, että Suomestakin oltas lähetetty sinne porukkaa. Mutta en tajunnut tarkistaa asiaa.
Tosi wikipediassa todetaan myös "Läntiseltä Venäjältä ajettiin rikollisia maanpakoon Siperiaan." Ja muistelisin nähneeni jonkun dokkarin jostain venäläisistä jotka oli lähetetty Siperiaan.
Enikeis.

Jep ja Neuvostoliiton/ Neuvostotasavallan aikaan, kun kommunismi ja korruptio oikein kukoistivat, niskottelijat, kumoukselliset, kapitalistit jne, jotka uhmasivat teoillaan ja sanoillaan tai aatteillaan liittoa ja puoluetta, lähetettiin Siperiaan kuolemaan. Tai ei kait niitä lähetetty kuolemaan, mutta jos pikkutakki ja liituraitahousut jalassa sinne lähdetään 50 asteen pakkaseen aromaalle, niin kuolemaanhan sinne lopulta mennään.
Myöskin rikolliset ja sota- ja rintamakarkurit, että mm. osa sotavankeja lähetettiin oikein joukkokyydillä suoraan Siperiaan. Ellei kuollut jo rintamalla kersantin luoteihin, kun tapana oli, että nappi otsaan jos meinaa jänistää, vaikka kuinka olisi oma.

Tuo "kurinpalautus" tai muu vastaava on ainakin Neuvostoliiton puolella ollut mitätön, sillä Siperiaan lähettäminen on ollut myös yleinen peloke koko kansalle, mitä seuraa siitä, jos heittäytyy hankalaksi.

Tästä lienee myös sanonta "siperian pikajuna", joka meinaa asianyhteydestä riippuen joko jonkinlaista totaalista kurinpalautusta tai jos joku uhmaa jotakin/ jokakuta ja kerjää oikein verta nenästään, voidaan sanoa, että - kohta tulee ja noutaa siperian pikajuna.

Viimeksi tuli käytettyä:Pata kattilaa soimaa

Sit mä huomasin, et käytän enimmäkseen kuvailevia sanontona:
-Hiljasta ku huopatossutehtaalla
-Hävis ku pieru Saharaan
-Täynnä ku Turusen pyssy
-Tykkää ku hullu puurosta

Kukkujissa joku tais nauraa tälle sanonnalle: Ö:nä aapisen laidalla

Tuli mieleen kun nyt noita isoja räntäpalleroita satelee, että tähän vuodenaikaanhan vanha kansa on aina sanonu että uusi lumi on vanhan surma. En tiedä oliko täällä jo muttei ainakaan omaan silmään osunu.

Rahaa kuin roskaa, roska on paskaa ja paska ei lopu koskaan.

Meiän mummolla oli nuha ja se totesi kahvipöyässä viikonloppuna: -Nokka vuotaa ku sulhaspojan mulukku hääyönä!

Oon kuullu ton aiemminkin, mutta jotenkin mummon suusta kuultuna se kuulosti niin superhuvittavalta!

Olla kuin pieru nahkahousuissa... :D

CaraMelli kirjoitti:

- Pyörii kuin pieru nahkasissa housuissa.

Tää on päivitetty nykyään muotoon: pyörii kun pieru Core-Tex housuissa

Olla rättiväsynyt (eikä kuvaa mua yhtään :) Kuka tietää mistä se tulee?

PenniMyy kirjoitti:

Meiän mummolla oli nuha ja se totesi kahvipöyässä viikonloppuna: -Nokka vuotaa ku sulhaspojan mulukku hääyönä! :

Ihanaa, joillain muillakin on perheessä härskimpiä mummoja Mä en muista mitään tarkempia sanontoja, ainakin melko usein olen vaan kuullut sen "Voi Pee kaksi Ällää ja U"
Siskollani oli melko vaikea suhde aikaisemman poikakaverin kanssa, sellainen on-off, johon mamma totesi, et "siskos aina avaa oven, kun mies vähän mulkkua heiluttaa postiluukusta"...

ja muutamia: Suu kii tai se turpoo kii ja Ääliö älä lyö ööliä läikkyy :D

^ Hui kamala, mä varmaan tukehtuisin keksiin kahvipöydässä jos oma mummo tollasia heittelis

^^ Heh, meillä on kans mummo joskus yhtäkkiä tokaissut samantyylisiä sanontoja. Tämä ei kyllä ole härski, mutta pari viikkoa sitten söin appelsiinia, jolloin mummu rupesi laulamaan "vitamiinia on appelsiinissa, sekä joka soosissa ja sopassa. Viisaat on vitamiinit keksineet, ne on rillit päässä niitä etsineet"

En kyllä tiedä, oliko toi niinkään sanonta, mutta menkööt.

Töissä oli joskus sellanen maailman hellyyttävin mummo, joka sillon tällön päästi suustaan hauskoja juttuja kuten "Yhtä tarpeeton kuin paavin pallit ja nunnan nännit."
Ja toinen, ei nyt ehkä sanonta mutta: Mikä oli papin koiran nimi? Sasse (lausutaan sa-se).