Koirat.com

^ Dänks! Jeesii tietää edes vähän että mitä moinen lysti kustantaa Ja eiköhän lahjansaaja uskoakseni pysy aika saman mittakaavan ja tyylin parissa kuin ennenkin (aika maltillisen kokoista, mm. tribaalia ennestään olemassa) joten kyllä kai meitsin lahjalle käyttöä löytyy. Mutta pitää vielä tosiaan käydä liikkeessä kysymässä vielä heidän hinnoittelustaan tarkemmin!

Riippuu tosiaan vähän tekijästä ja paikkakunnasta, mutta ainakin pk-seudulla semmoinen karkea hinta-arvio on n. 100e/tunti. Se sitten on aika paljon tekijästä kiinni, että kuinka paljon se saa tunnissa aikaiseksi.

Valamista tuli!

Eka tähti obv oli jo valmiiks, neljä tähteä & sulka ja pvm yhteensä 250 euroa Seinäjoella. :) Ei paha ollenkaan!

On kyl hieno;D Ei muutaku lisää kuvia hakkaan. Mielestäni sopii naisille kun on paljon kuvia!

Meitsin käteen muutti viime viikolla panda!

Tommonen tyttö muutti eilen mun perskallinnaan/reiteen. 5h hakkaamista, pari taukoa ja nyt on kyllä kankku hellänä Toi on totaalisen kesken vielä, koko kuva tulee jatkuu alemmas reiteen parin eri kukan muodossa, saadaan kuvaan hieman väriä vielä. Samalla kertaa ei pystytty (ei tatuoija, enkä minä ) tekemään, vaan to be continued ensi kuussa

Yatsi turvaa selustan <3

Ihan mielenkiinnosta: Kuinka kauan olette harkinneet tatuointejanne? Onko ketään koskaan kaduttanut, että harkinta-aika jäi lyhyeksi?

Olen itse aina kaukaa ihastellut nättejä tatuointeja, ja viime aikoina on mielenkiinto heräillyt hiukan siihen suuntaan, että jos joskus ottaisi sellaisen vaikka tuonne selkään lapaluiden/niskan tietämille. Myös kaula, olkapää ja nilkat tuntuvat ihan kivoilta vaihtoehdoilta - vaikkakin se kivun määrä vähän kuumottelee... Totta kai kipukynnys on kaikilla henkilökohtainen, mutta miten kivuliaalta noiden alueiden tatuointi teille muille on tuntunut?

Siitä oman tatuoinnin aiheesta en kyllä vielä tiedä. Geometriaa ja luonto/eläinteemaa sisältävät tatskat ovat kenties olleet kauneimpia näkemiäni, joten ehkä sellaisia elementtejä voisi olla. Toivoisin, että kuva voisi mahdollisesti symboloida jollain tapaa jotain puolta itsestäni, ja/tai että se voisi erottua edukseen omaperäisyydellään.

Sellainenkin idea heräsi, että jos rakkaiden asioiden sijaan tatuoisinkin itseeni jotakin, joka kuvastaa jotain suurta pelkoani tai muuta sellaista ominaisuuttani, jonka koen heikkoudekseni. Ehkä oppisin hyväksymään sen puolen kiinteänä osana minua, tai sitten jos pääsisin kyseisestä pelosta/häpeästä yli, voisin ajatella tatuointina "voitonmerkkinäni". Tatuointi symboloisi ikään kuin tahtoani voittaa elämän vaikeat asiat ja vahvuuttani kantaa ikävimpiäkin kokemuksiani ja painajaisiani ylpeydellä mukana.
Heh, kuulostikohan tuo ihan hassulta näin selitettynä

^ Mulla on kokemus vaan niskasta (n. 5cm hiusrajan alta lähtee kaula- ja selkärankalinjaa pitkin alas ehkä 20-25cm:n tatska), eikä sen kipu mitenkään kamalaa muistaakseni ollut. Tai kylhän se nipisteli, aluks mietin kun neula lähti hakkaamaan että "Voih, mitä mä oon menny tekemään... 1,5h tätä kipua." Mut siihen turtui aika nopeasti, ei alkanu heikottaa eikä tarvinnu pitää taukoja. Välillä selkärangan päällä resonoi hassusti luita pitkin se ääni, ja jossain kohtaa kipu tuntu olkapäässä vaikka neula oli edelleen siinä selkärankalinjan alueella
Kaulasta voisin kuvitella että on paaaljon kivuliaampi, kaula on paljon tuntoherkempi alue kun niska. Olkapää ja lavat on kuulemma aika helpot alueet, ja kaiketi nilkatkin (niistä oon kuullu vastakkaisia mielipiteitä).

Mutta nuo sun ideat kuulostaa kivoilta! Mieki rakastan geometrisiä ja luontotatskoja, ja myös hyvin tehtyjä akvarellityylisiä... Oma ei tietenkään satu oleen mitään noista (tai joo on se luontoaiheinen), olin 18 kun sen otin enkä vielä tiennykkään mistään ihanista geometrisista tyyleistä.
Toi pelon kuvastaminen vois olla myös aika hieno, jos sen saa kuvattua jotenkin makeesti. Pitää kuitenkin olla sellanen tyyliltään että sitä kehtaa katella lopun elämäänsä.

Mä oon perjantaina menossa ottamaan ekan tatuointini! Jännittää ihan superpaljon. Ainakin vuoden olin jo miettinyt asiaa, sit vaan loppuvuodesta päätin et no nyt vois, kun kaks ideaakin oli selkeenä päässä. Valitsin ideoista sen isomman. Pienenkin vuoro tosin tulee vielä, ehdottomasti.

Muutaman kerran oon käynyt studiolla ihmettelemässä ja suunnittelemassa, viimeks eilen. Aikaa perääntyä on siis ollut vaikka kuinka vielä ekan tutustumiskäynnin jälkeenkin, mut jotenkin kummasti oon yhä tekemässä tän. Pelkäsin aiemmin niin älyttömän paljon sitä kipua ja lisäks välttelin kaikkia mahdollisia vähänkään sitovia päätöksiä, joten oon positiivisesti yllättynyt että en oo vaan juossut äkkiä karkuun. Helpottavaa kyllä kuulla Dinskin ajatukset kivusta, samaa sanoo muutkin joten kai se on vaan uskottava, että selviän. Nilkoista mäkin oon kuullut vaihtelevia mielipiteitä, ehkä enemmän sellasta että sattuu pirusti, mut tiedä siitä sitten. Oma kuva on nyt (onneks?) tulossa kyynärvarteen.

Tykkään Ilexin pelko-/voitonmerkki-ideasta! Mulla nimenomaan se pienempi idea on sellanen ns. voitonmerkki ja merkki häpeän voittamisesta - sit kun se päätyy iholle asti.

^ Kaveri otti just kyynärvarteen tatskan, tohon "alapuolelle" tavallaan eli siihen mitä pidetään kipuherkempänä alueena. Mutta ei kuulemma ollut paha olleskaan.
Että hyvin se menee! Varmuudeks kannattaa napostella vähän hedelmiä, karkkia ja juoda limsaa niin ei ala pyörryttää. Kuulostaa kauheelta mut joitakin se neulan kipu, vaikkei niin kova oliskaan niin alkaa huipata kun keho puskee oksitosiinia (?), sitä hyvänolonhormoonia tottuakseen kipuun niin jos verensokerit on matalalla niin saattaa vähän pyörryttää. Eli namipussi matkaan ja perjantaita kohti!

Mulla on alaselässä tatska, alempana, mitä se perus tatskapaikka naisilla on. Se kävi hiton kipeää ja viivoja vahvistettiin parin viikon kuluttua, jolloin kipu oli vielä tuplaten pahempi. Se tatskaaja ei oikein ollut hyvä (rip) ja hakkasi kuvan liian syvälle. Jännä juttu, että tutun kuvan oli tehnyt aivan superhienosti, josta syystä hänen puoleensa asian tiimoilta käännyinkin ja petyin todella paljon että teki minulle jonkun pikkulapsen räpellystä vastaavan kuvan. Eniveis se tyyppi on kuollut ja kuopattu vuosia sitten.

Kuvan ottamisesta on aikaa 15 vuotta ja olen jatkuvasti kypsytellyt ajatusta, että muokkauttaisin kuvaa jollakin taitavammalla piirtäjällä. Koska kuva on sellaisessa paikassa, että en itse sitä näe ilman peiliä, en ole pitänyt mitään kiirettä asian kanssa. Pitäisi ottaa asiaksi tuokin, mutta tässä on ollut kaikenlaista muuta, niin se on vaan jäänyt ja jäänyt.

^ Voi harmi, että oli huono jälki kuvalla! Ja voin uskoa kyllä että teki aika ilkeetä semmoseen paikkaan...
Mul on kuvan ottamisesta 8 vuotta, eli ei yhtään niin kauan kun sulla mut täällä mietitään kans muokkausta tai vähintään ehostusta. Värit haalistuneet aika paljon, ja mulle sanottiinkin että 5-10 vuoden välein olisi hyvä käydä värit vahvistamassa niin pysyy kivan näkösenä. Cover upin onnistumisesta en tiiä et onnistuisko mun kuvaan (pitäskin laittaa tänne kuva jos saisin joskus otettua), kun on väriä ja tummuutta. Tämän näkeminen sai vähän innostumaan, et ehkä sittenkin...
Mut en tiiä, toi mun tatuointi on ihan nätti ja kiva, mutta ehkä se jotenkin kyllästyttää ja muokkaaminen / cover up kiinnostaa sen takia. Pitäs jutella jollekin tosi taitavalle cover up -tatskaajalle että onnistuisko, ja jos onnistuis niin minkälainen kuva ois mahdollinen. Tai sit vaan käyn vahvistuttamassa värit ja oon tyytyväinen seuraavat 8 vuotta.

^ Selasin tuota sivua, vau!! Jotkut osaavat!

dinski kirjoitti:

^ Kaveri otti just kyynärvarteen tatskan, tohon "alapuolelle" tavallaan eli siihen mitä pidetään kipuherkempänä alueena. Mutta ei kuulemma ollut paha olleskaan.
Että hyvin se menee! Varmuudeks kannattaa napostella vähän hedelmiä, karkkia ja juoda limsaa niin ei ala pyörryttää. Kuulostaa kauheelta mut joitakin se neulan kipu, vaikkei niin kova oliskaan niin alkaa huipata kun keho puskee oksitosiinia (?), sitä hyvänolonhormoonia tottuakseen kipuun niin jos verensokerit on matalalla niin saattaa vähän pyörryttää. Eli namipussi matkaan ja perjantaita kohti!

Mulla on kans just siihen alapuolelle tulossa. Mut joo, kunnon eväät vaan mukaan ni kyllä mä selviän! Voinpahan syödä tylsyyteenikin, kun siinä tuolissa istutaan kuitenkin monta tuntia. Jännitys vaan kasvaa sitä mukaa kun perjantai lähestyy, onneks on tekemistä ennen sitä ni ei ehdi koko aikaa jännittää. Kiitos tsempeistä!

Tossa nyt olis tän hetken kokoelma Mikään ei oo kaduttanut vielä! Ekaa, eli tuota kolibria harkitsin kauan (kuvassa muuten just hakattu, kivasti punottaa), tein siitä ehkä jopa liian ison numeron päässäni. Tuo sulka oli miun toinen, toi on just tuossa kyynärvarressa, aivan taipeen alapuolella. Kivusta sen verran, että ilkeetähän se teki, mutta se oli lähinnä ärsyttävää kipua, että teki mieli nykäistä kättä koko ajan pois. Verta toi paikka puski kyllä aika lailla..

Isoin projekti on tuo koko reiden ja puolen perseen kokonen muerte-naikkonen, jonka tekemiseen meni yhteensä about 12h. Tehtiin kolmessa erässä ja 5h tehtiin muikkelin naamaa pelkästään. Siinä kohtaa alkoi jo ehkä iteltäkin usko loppumaan, että mihin hittoon sitä on tullu ryhdyttyä.

Kolibrin yläpuolelle on tullu vielä lisäyksenä entisen asuinpaikan postinumero..

^ Sullakin on kyllä tosi kivoja kuvia! Ja kiva nähdä toi reisitatska valmiina ja parantuneena, näyttää tosi hienolta!

Tatskakuume sen kun yltyy vaan...

^^Hienoja tatuointeja kyllä, tosta kolibrista tykkään ihan erityisesti!

Nyt on kuva iholla, vajaa kolme tuntia siinä meni eikä kipukaan ollu mitenkään ylitsepääsemätöntä! Mitä lähemmäs käsivarren sisäsyrjää mentiin, sitä enemmän se tuntu, erityisesti väritettäessä isommalla masiinalla. Vähän tuli kirottuakin, mut sit taas ulkosyrjällä ei tuntunu ollenkaan, ja ääriviivojen teko lähinnä nipisteli jännästi. Verta tuli jonkin verran, mut kun ei oo mitään mihin verrata ni en osaa sanoa tuliko tosta kohdasta tavallista enemmän.

Ihan hurjan hieno siitä ainaki tuli, oon kyllä niin tyytyväinen! Tollanen kerällä nukkuva kettu siis, katotaan jos laitan jotain kuvaa sit kun se on vähän parantunu.