Koirat.com

Piimäenkeli kirjoitti:

Noista stereotypioista sen verran, että jonkun verran kuulee suomalaisia naisia pidettävän rääväsuisina, epäromanttisina ja helposti sängystä sänkyyn hyppäävinä. Itse en ainakaan tohon stereotypiaan haluaisi tulla luokitelluksi ja toivon, ettei moiset uskomukset ole hurjan yleisiä, vaikka kyseisen tyyppisiä naisia Suomesta löytyisikin.

Mä luulen että tuohon rääväsuu-stereotypiaan liittyy se, että suomalaiset ovat suorempia kuin muunmaalaiset. Suomessa on ihan normaalia businessneuvottelussa mennä heti kättelyn jälkeen suoraan asiaan, siinä missä melkeinpä kaikki muunmaalaiset jauhavat ensin smalltalkia vartin-tunnin ennen asiaan paneutumista. Samaten jos suomalaisen mielestä joku asia ei suju, suomalainen sanoo "tämä on perseestä" siinä missä esim britin ilmaisutapa vastaavasta on suunnilleen "olen nyt pahoillani, mutta minusta vähän tuntuu että tässä saattaisi olla jotain pientä vikaa". Mä olen meinannu joutua virallisissa yhteyksissä ongelmiinkin, kun kokoaika on ollut kielenpäällä vain "en tykkää henkilöstä x yhtään", mutta en ole keksinyt heti sopivan kohteliasta kiertotapaa tuolle. Lopulta olen onneksi pitkän muminan jälkeen saanut sanottua "emme tule x:n kanssa toimeen parhaalla mahdollisella tavalla".

^ Jep. Mäkin olen kerran sanonut, etten pidä henkilöstä X ja sain heti vastaukseksi että olen kamala ihminen, kuinka saatan sanoa noin törkeällä tavalla. Vastaavasti kun olen kommentoinut jotain kaveria, että 'pidän hänestä', on saatu heti mielikuva, että kun on käytössä noin 'vahva' ilmaisu, kyseessä on paras ystäväni. Juu ei.

^^ Tuosta tuli mieleen, että meidän brittiläinen enkunopettaja kertoi, että briteillä on tosiaan tapana kierrellä ja kaarrella asioita, esimerkiksi jos ollaan ystävän luona illallisella ja ystävä tarjoaa lisää ruokaa, niin siihen kuuluu vastata "Oh, I couldn't possibly..." meaning "Anna vaan sitä ruokaa lisää!".

Ja mä oon varmaan yks niistä suomalaisista naisista, jota joku voisi kutsua "rääväsuuksi" :D

Piimäenkeli kirjoitti:

Noista stereotypioista sen verran, että jonkun verran kuulee suomalaisia naisia pidettävän rääväsuisina, epäromanttisina ja helposti sängystä sänkyyn hyppäävinä. Itse en ainakaan tohon stereotypiaan haluaisi tulla luokitelluksi ja toivon, ettei moiset uskomukset ole hurjan yleisiä, vaikka kyseisen tyyppisiä naisia Suomesta löytyisikin.

Okei, no en sitten ihan tätä tarkoittanut kun sanoin olevani tyypillinen suomalainen

Mun mielestä taas suomalaisia pidetään hiljaisina, harkitsevina ja ahkerina, ja lähinnä sellaisena olen itseäni pitänyt. Mutta näköjään siis eri ihmiset voivat käsittää ne stereotypiatkin ihan erilaisina, joten ei ehkä ole kovin suuri ihme että ihmiset eivät sitten välttämättä niitä vastaa.

Toki on kulttuureihin liittyviä tapoja, esim. täällä nyt ei ole tapana ottaa kenkiä pois kun mennään ihmisten koteihin, eikä täällä osata eristää taloja Mutta kyllä ne kengätkin riisutaan jos pyytää, ja viime vuosina on alettu rakentamaan myös tiiviitä taloja energiansäästösyistä. Tarkoitin, että nuorempana mulla oli ennakkokäsityksiä ihmisten luonteenpiirteistä ja suhtautumisesta eri asioihin pelkästään näiden ihmisten kansalaisuuden perusteella, mutta ne ovat kyllä tässä vuosien varrella kadonneet.

Vaikka tulenkin kaikenmaalaisten kanssa toimeen, kiitos kansainvalisen kouluni jossa on porukkaa niin jenkeista kuin Euroopasta, latina-Amerikasta, Afrikasta, Aasiasta kuin arabimaistakin, niin pakko sanoa etta kylla mulla on tapana yleistaa ja stereotypisoida. Mutta todellakin tarkoitain ne yleistyksiksi enka koskemaan 100 % ihmisista, ja arsyttaakin jos joudun kokoajan alkaa selitella etten todellakaan tarkoita kaikkia.

Ja on totta etta kulttuuri vaikuttaa paljon monen ko. kansan yksilonkin kaytokseen. Esim. olen havainnut kuinka espanjalaiset ja latinot tuppaavat olemaan aina myohassa, ja 17.00 tarkoittaa kaytannossa 17.30. Espanjalaiset myos normaalisti rakastavat bilettamista joka paiva, oli se sitten keskella viikkoa tai viikonloppuna. Kaikista hommista sanotaan aina "teen sen huomenna" mutta tosiasiassa se tarkoittaakin ikuisesti huomenna eika homma hoidu kuin aikaisintaan parin viikon paasta.

Sen sijaan saksalaiset usein ovat tehokkaita ja ahkeria, ranskalaiset usein herrasmiehia, italiaanot tyylitietoisia, avoimia ja puheliaita, jenkit ystavallisia ja vieraanvaraisia ja aina small talkaamassa vaikkei juuri tuntisikaan, mutta myos valitettavasti usein tekopirteita ja manipuloitavissa oman median taholta jne. Ruotsalaiset taas tuppaavat yleensa lauleskelemaan selvin pain helpommin kuin suomalaiset, jotka normaalisti jattavat lauluesitykset humalatilaan.

Itseeni sopivat suomalaiset stereotypiat vahvan luonteen, tasmallisyyden ja sisun suhteen. Lisaksi suomalaiseen tapaan en tykkaa olla halailemassa tai poskisuutelemassa kavereita tai muutenkaan kokoajan hokemassa kuinka tarkeita he ovat - he kylla tietavat etta karusta ulkokuoresta huolimatta valitan vaikken sita joka sekunti toistelekaan ja se riittaa. Unohtamatta tietenkaan rakkauttani saunaa kohtaan.

Joo, enemmän tuo "hiljainen ja ahkera" on omakin mielikuva suomalaisista. Rääväsuuksi en ole ikinä suomalaisia naisia mieltänyt.

Aluksi muutaman kerran mua oli sanottu kuivaksi ja kylmäksi ihmiseksi. En siis alussa hymyillyt niin paljoa ja menin tosiaan usein suoraan asiaan. Mutta tuo smalltalk ymmärretään Suomessa usein väärin. Ei se ole mitään sellaista tyhjänpäiväistä jaarittelua, vaan yksinkertaisesti vaan asiat sanotaan enemmällä kuin kahdella lauseella. Suomalaisten kanssa usein keskustelu on todella tönkköä, kun esim. kysyin yhdelta siskon poikakaverilta: "tykkäsitkö elokuvasta?", ja poika siihen vastasi: "joo". Ja se keskustelu sitten jäi siihen . Täällä ei kukaan vastaan yhdellä sanalla. Mutta ei se tarkoita sitä, että se smalltalk on tyhjänpäiväistä jauhamista, vaan tapa jutella ihmisten kanssa vaikka nyt ei hirmusen tärkeää asiaa olekkaan.

Tuo espanjalaisten asioiden suunnittelemattomuus on muuten todella tyypillistä (ja välillä äärimmäisen ärsyttävää). Siis ihan joka tasolla, jopa politiikassa. Tyylinä on improvisoida tilanteen mukaan. Ja "mañana mañana"-filosofia otti aluksi todella paljon päähän, jossain vaiheessa siihen totuin ja nyt huomaan joskus itsekkin hokevani samaa...

Lua kirjoitti:


Aluksi muutaman kerran mua oli sanottu kuivaksi ja kylmäksi ihmiseksi. En siis alussa hymyillyt niin paljoa ja menin tosiaan usein suoraan asiaan.

Sama juttu tuon kylmyyden osalta, silla en itsekaan tullessani hymyillyt koskaan - kiitos ennen tanne tuloani kokemani pitkan masennuskauden. Aina olen sitten saanut kuulla olevani joko kylma, surullinen tai vakava, tai jopa molempia.

Mutta suoraan asiaan en kylla ole mennyt, koska siita mulla oli Suomessa todella pahat kokemukset teini-ialta, osin jopa pienoiset traumat (jotka siis aiheuttaneet tuon masennuksen ja hymyttomyyden). Siksi olen onnistunut paremmin rentoutumaan ja palaamaan entiseksi omaksi itsekseni taalla kuin Suomessa.

Kyllähän noi hiljaisuus, ahkeruus ja sinisilmäisyyskin ovat yleensä suomalaisiin liitettäviä piirteitä, mutta toi toinen usein kuulemani stereotypia suomalaisista naisista saattaa juontaa juurensa turistipaikoista sekä kotimaisista baareista ja niihin juhlimaan lähtevistä naisista. Useampikin tuttu ulkomaalainen mies on kertonut järkyttyneenä, miten on tultu suoriltaan kysymään "lähdetkö panemaan?" tai jopa käyty vehkeisiin kiinni jne. Ja suututtu, jos miesparka ei ole innostunut.

Sitä suomalaista sisua kyllä mun mielestä näkee aika harvoin. Tiedä sitten onko kyseessä joku ennen vanhaan enemmän vallalla ollut ominaisuus vai onko muualla maailmassa vaan vieläkin pahempia vätyksiä?

Mulla taas on semmonen kuva, että suomalaiset ei kyllä seksuaalisessa holtittomuudessa (vai miksi sitä nyt pitäisi kutsua) ole sieltä pahimmasta päästä. Ainakin se, mitä vaihdossa ollessa tuli nähtyä ja koettua tästä toiminnasta, sai mut tuntemaan itseni varsinaiseksi siveyden sipuliksi (vaikka olen aika kaukana siitä). Tietysti opiskelijat nyt on ehkä asia erikseen, mutta silti.

Aivan... varmasti joka maasta löytyy se oma sakkinsa, joka menee sekaisin ulkomaalaisista naisista ja miehistä.
Tuli mieleen juttu, jonka argentiinalainen mies kertoi saapuessaan Ruotsiin ja asui käsittääkseni muutamia viikkoja hostellissa...
Nooh, eräs yö sinne oli paukahtanut muutamiakin kiimaisia ruotsalaistyttöjä jonkun australialaisen miehen perässä ja nämä oli alkanut naimaan siellä about kymmenen hengen huoneessa... Tosin olivat kyllä saaneet isotkin huudot, mut mitäs sitä ei tekis jos kerran ihan nakkia Australiasta saakka oli tarjolla

Minä varmasti olen ulkomaalaisten silmissä hyvinkin sisäänpäinkääntynyt siveydensipuli. On mulla ollut pari yhdenyön juttua elämässäni ja enempiä tuskin tulee, sillä ne vieläkin kaduttaa vaikka tosiaan on vuosia tapahtuneista. Mulla on joku sisäänrakennettu moraalikuori joka soimaa ihan mitättömistäkin ja joskus jopa ei niin vakavista jutuista :/. Hankala selittää, mutta olen itse itseni pahin vihollinen.

En usko olevani niin rääväsuu, tosin omaan ehkä kiltimpään ulkonäkööni ja käyttäytymiseeni verraten hyvinkin törkeän ja kieron huumorintajun, joka on monelle suomalaiselle ystävällenikin tullut yllätyksenä :D. Joskus ehkä saatan kuulostaa suoremmalta sanoissani, enkä pahemmin osaa smalltalkia... tai halua osata ;)

Sisusta... kyllä sitä ehkä hiukan löytyy. Kaikki olivat täällä työpaikalla ihmeissään, kun kesät talvet kävelin tai fillaroin töihin. Minusta siinä ei ollut ees mitään ihmeellistä, varsinkin kun tuota matkaa oli vain about 4-5 km ja ekasta kämpästäni oli vielä enemmän. En tiedä sitten, ehkä tässä kylässä ei niin paljoa sitten ole fillaroivia hulluja? Tai sit se vaan on yleinen koiraihmisten hulluus, tottunut säällä kuin säällä tyytymään kohtaloonsa? :D

Voihan se olla, että jos kysyt joltain Välimeren turistiparatiisin hyvännäköiseltä nuorukaiselta, hänen mielestään kaikki Pohjois-Eurooppalaiset naiset on tyrkkyjä ja rääväsuisia. Aika moni Välimeren turreparatiisien samsoniteturisteista on varmastikin näitä aivot ja moraali narikkaan kun ollaan lomalla 3000km päässä kotoa.

Mutta täällä Keski-Euroopassa voisin kuvitella että se stereotypia ja ennakkokäsitykset ovat toisenlaisia. Ainakin itseltäni on ruokapöydässä varovaisen kohteliaasti kysytty, onko suomalaisille normaalia olla ruokapöydässä hiljaa ja keskittyä syömiseen. Ja toisaalta kun olin ollut täällä muutaman kuukauden ja kävin sitten Suomessa isoissa sukujuhlissa, oli helppoa (ja karuakin?) havaita että paikkaansahan tuo pitää. Juhlasali täynnä väkeä, mutta sillä sekunnilla kun kaikki olivat saaneet ruoan lautaselleen, laskeutui saliin täysi hiljaisuus puolen tunnin ajaksi. Ruokailun jälkeen puheensorina taas täytti salin, mutta sen ruokailun ajan kaikki olivat ihan hiljaa

Melina, toi ruokapöytäkäytös on kyllä aika yleistä! Itse olen murtanut tota stereotypiaa ulkomailla saamalla hysteerisen naurukohtauksen illallispöydässä ja nauranut yhtä soittoa varmaan 20min kykenemättä lopettamaan tai kertomaan mikä on niin hauskaa. Ja hauskaahan oli se, että mulle tuli astioista tohtori Sykerö mieleen...

Mites muuten, pitääkö yhtään paikkansa käsitykset saksalaisten tavoista seisovissa pöydissä? Siis että jopa astiat lähtee mukaan jne. Tai mistä toi juttu on saanut alkunsa?

Tuo pohjoismaalaisten naisten maine juontaa juurensa varmaan 70- ja 80-luvuille, jolloin täällä Etelässä oltiin vielä tyyliin koskemattomia naimisiinmenoon saakka ja Pohjoisessa naiset olivat seksuaalisesti vapaampia. Espanjassa on hauskoja elokuvia tuolta ajalta, jossa pieni ja karvainen espanjalainen lähtee Aurinkorannikolle lomalle ja siellä sen perässä juoksee kaikki ruotsalaiset naikkoset ihan innoissaan...

Mutta nykysin nuoret täällä ovat ihan yhtä vapautuneita kuin Pohjoisessa. Ainoa mikä täällä on jäljellä on se ihme kaksinaismoraali, että vanhempien talossa ei voi nukkua samassa huoneessa ellei ole naimisissa, vaikka olisi seurustellut kuinka kauan tai jopa vaikka asuu jo yhdessä.

Tuosta hiljaisuudesta sen verran, että Suomessa on joka paikassa tosi hiljaista ja äänekkyyttä paheksutaan jotenkin. Kerran oltiin Citymarketissa ja lapset istuivat siinä kärryjen edessä olevassa autossa ja nauroivat kovaan ääneen kun menivät kärryissä ympäri, ja ihmiset katsoivat todella paheksuvasti ja lopulta saatiin jopa vartija meidän perään....

Noh, ensinnäkin, jos puhua pulputtaa koko ruokailun ajan, niin ruokahan jäähtyy lautaselle... tai sit jos puhua pulputtaa ja koittaa syödä samaan aikaan, niin ruoka lentää suusta tai voi juuttua kurkkuun :)
Niin, en osaa syödä ravintolassa hitaasti keskustellen ja nautiskellen, vaan syvennyn tähän pyhään hetkeen 5 minuutin hiljaisuuden vallitessa. Aamen.

Lua kirjoitti:

Siis tiskisienethän on just hyviä... Suomessa en ikinä ymmärtänyt tiskiharjaa, en saanut sillä kunnolla astioita puhtaaksi ja aina siitä roikkui jotain mönjää. Olin tosi tyytyväinen kun löysin täällä tuon sienen.

Huonompi puoli niissä vain on se, että niiden, siis käytettyjen, mikrobitaso on noin tuhat kertainen verrattuna tiskiharjaan. Niiden desinfioiminen on epävarmaa ja hankalaakin, lisäksi desinfektio haurastuttaa sienet hyvin pian. Toinen paha bakteeripesä on nämä Wettex -tyyppiset, huokoiset ja paksut siivousliinat, niillä (ihan normikäytössä) pyyhityt pinnat sisältävät aivan uskomattomia määriä mikrobeja. Usein edes WC -tiloissa ei löydy vastaavia bakteeritasoja.

Astiat kannattaa liottaa hetki ennen tiskaamista. Tiskiharjasta saa paremmin toimivan, kun sen harjasosan upottaa altaan pesuveteen 10 min ennen tiskaamisen aloittamista.

Suomalainen keksintö; kuivauskaappi, ei ole saanut jalansijaa monissakaan maissa. Esim. Britanniassa kyseistä kuivaustapaa on aina pidetty epähygienisenä (?) sen sijaan se, että astiat nostetaan suoraan sieltä pesuveden vaahtojen keskeltä valumaan, ja sitten jollain rätillä kuivataan, ei heidän mielestään ole yhtään ihmeellistä, saati epähygieenistä!

Samoin yksiotehana, siis sekoittajalla varustettu, on brittien mielestä epähygieninen tai peräti tautivaarallinen viritys (pelkäävät ainakin legionellaa). Ainakin joissakin USA:n osavaltioissa on ollut (en tiedä, ehkä vieläkin) ja tiettävästi Britanniassa on ollut säädös tai rakennusmääräys, jolla on kielletty sekoitushanojen asentaminen. Kaksihanainen systeemi jo sinänsä on ihan idioottimainen systeemi. Vielä pöhkömpää on, jos järjellisemmän systeemin käyttö määräyksin estetään.

Tuohon suomalaisteen suoruuteen semmoista tuli mieleen, että itse tuon ulkomaankomennuksen aikana sain useinkin joko outoja katseita tai jopa verbaalista ihmettelyä siitä, että saatoin mennä jonkun luo, ja edes tervehtimättä kysyä asiani. Siis ihan kavereista puhutaan. Yksi (itse asiassa ainoa) ranskalainen kaverini tuntui jopa loukkaantuvan tästä tavasta, esimerkiksi jos Facebookin chatissa erehdyin kysymään ilman tavanmukaisia tervehdyksiä ja kuulumisienkyselyä jotain. Mua ärsytti tuo kyseinen tapa ihan suunnattomasti ja kapinoinkin sitä vastaan jättämällä tahalleen ça vattelut väliin. Mulle ei yhtään käynyt tyyliin jatkuva kuulumisten vaihtaminen, etenkin jos ollaan jo samana päivänä juteltu tai jopa nähty, mikä ihmeen järki siinä on parin tunnin välein kysyä että how are you? Ähhhhh.

Lua kirjoitti:

Siis tiskisienethän on just hyviä... Suomessa en ikinä ymmärtänyt tiskiharjaa, en saanut sillä kunnolla astioita puhtaaksi ja aina siitä roikkui jotain mönjää. Olin tosi tyytyväinen kun löysin täällä tuon sienen.

Aberkios kirjoitti:

Huonompi puoli niissä vain on se, että niiden, siis käytettyjen, mikrobitaso on noin tuhat kertainen verrattuna tiskiharjaan. Niiden desinfioiminen on epävarmaa ja hankalaakin, lisäksi desinfektio haurastuttaa sienet hyvin pian. Toinen paha bakteeripesä on nämä Wettex -tyyppiset, huokoiset ja paksut siivousliinat, niillä (ihan normikäytössä) pyyhityt pinnat sisältävät aivan uskomattomia määriä mikrobeja. Usein edes WC -tiloissa ei löydy vastaavia bakteeritasoja.

En ole kovin mikrobifobiainen eli tiskisieni ei ällötä (huuhtelen kyllä astiat hyvin ennen tiskausta, mutta lähinnä helppottaakseni hommaa), eikä Wettex-siivousliinat eikä moni muukaan asia... Lasten ja koirien kanssa asuessa on taloa melkein mahdoton pitää liian siistinä, ja kun nuo mokomat vielä usein jakavat löhöilypaikat ja välillä sapuskatkin, niin siinä sitä saisikin kauhistella mikrobeja (anopin ilmeet on välillä näkemisen arvoisia...).

Meillä on muuten kämpässä kuivauskaappi! Ongelma on vaan se, että se on asennettu vähän vinoon niin, että osa vesistä tippuu pöydälle eikä siihen tiskialtaaseen....

^ Mikrobikammoinen tai ei. No, kyseisiin paikkoin pesiytyy kuitenkin ruokamyrkytysten aiheuttajien; mm. Stafylococcus aureus, Clostridium perfringens, lisäksi helposti myös muita patogeenisia (taudinaiheuttaja-) bakteereja: mm Pseudomonas, joka on hyvin vastustuskykyinen mikrobi sekä antibiooteille että desinfektioaineille. Sen sijaan koirien ja lasten yhteiselossa ei ole nähtävissä tämän kaltaisia uhkia, jossain määrin jopa päinvastoin. En nyt halua luoda hysteriaa, mutta...l

^ Elä huoli, kyllä se myyräekinokokkoosimikälienekin tulee ihan just Suomeen ni sit saat säkin oman osuutes pöpöistä.

Ja viestin sanoma siis oli, että kyllä niitä pöpöjä kaikkialla on eikä kaikilta voi mitenkään välttyä. Yksi saa pöpönsä saastuneesta tiskisienestä, toinen yleisestä vessasta, kolmas pilaantuneesta ruoasta. Ite en ainakaan liikaa jaksa stressata aiheesta.

Melina kirjoitti:

^ Elä huoli, kyllä se myyräekinokokkoosimikälienekin tulee ihan just Suomeen ni sit saat säkin oman osuutes pöpöistä.

Ja viestin sanoma siis oli, että kyllä niitä pöpöjä kaikkialla on eikä kaikilta voi mitenkään välttyä. Yksi saa pöpönsä saastuneesta tiskisienestä, toinen yleisestä vessasta, kolmas pilaantuneesta ruoasta. Ite en ainakaan liikaa jaksa stressata aiheesta.

Niin no, onhan niitä sellaisiakin jotka pelaavat venäläistä rulettia! Minä tosin en, mutta kukin taaplaa tyylillään.