Koirat.com

Ei luonnetesti vie kuin maksimissaan sen yhden päivän (yleensä vielä joko lauantai tai sunnuntai) että ei se siitä ajasta kiinni jää. Luonnetesteihin myös kovasti pyrkyä etkä välttämättä edes mahdu juuri ensi vuonna kokeeseen.

^^Omassa testissä menee vajaa puoli tuntia, eikait se nyt kenenkään aika siitä voi olla kiinni?

Strikku kirjoitti:

^Mutta enemmän kiireitä. Parin vuoden päästä keväällä ois peruskoulun päättökokeita yms. Enkä todellakaan ole jäämässä ysille toista kertaa peräkkäin. Enkä halua huonoja numeroita. Ja rippikoulu kesällä. Eli jos tuolle sen testin tekis se pitäisi tehdä vuoden 2012 aikana. Muuten alkaa tulemaan hieman kiirus kun on koulu vielä vuoden 2014 keväälle, jonka jälkeen suuntaan lukioon. Vuoden 2017 keväällä pääsisi lukiosta, jolloin koira olisi 8 w. Tuolloin se olis liian vanha.

Siis on tämä kiire elämä. Jos neljä vuotta on aikaa, joista kolme menee opiskellessa ei jää kuin vuosi jäljelle, joka on ensivuosi. Että jos sitä aikaa ruvetaan purkamaan...

Kyllä kaikki muutkin joutuvat päivittäin opiskelemaan tai tekemään töitä. Minusta on vähän outoa laskeskella, että peruskoulun aikana tai lukion aikana ei ehdi käydä yhtä luonnetestiä tekemässä... Etenkin kun suurin osa lt:istä järjestetään kesäaikaan, jolloin koululaiset ovat lomilla. Ei ihan varmasti jää kiinni peruskoulusta pääseminen siitä, käytkö yhden lauantai- tai sunnuntaipäivän koiran kanssa.

^Ja sitten kun on vielä lentopallo harrastuksena. Joka viikonloppu on pelit ja kolmesti viikossa harjoitukset. Kun tämä lasketaan kouluun ei koulu-aikana (ja varsinkaan kokeiden aikaan) jää juuri ylimääräistä aikaa koiralle. Kesäisin en ole juurikaan kotona, matkoilla, isovanhemmilla, leireillä ym. Kesällä olen kotona yhdestä kolmeen viikkoon parin päivän jaksoissa. Ja nämä pari päivää menevät yleensä kavereiden kanssa ja kursseilla. Taitaa jäädä luonnetestit haaveeks sit vaan...

^Höpöhöpö. Jos tosissaan tahtoo, niin kyllä se yksi puolituntinen irtoaa, vaikkapa sitten jonkin muun kustannuksella.

Täällä opiskellaan ja käydään töissä täyspäiväisesti, lauletaan aktiivisesti ulkomailla kisaavassa kuorossa ja treenataan tavoitteellisesti koiran kanssa. Ensi vuonna alkaa vielä ihan tutkimustyö tuon rahaa tuovan työn päälle. Silti lt on ensi vuonna itsestäänselvyys, ja sen kanssa menee niin päin, että jos testipaikan jostain saa niin sitten asiat sumplitaan.

^^Kerkeätkö lenkittää koiraa? Normaali lenkki vie varmaan enemmän aikaa kuin luonnetesti.

Mun on myönnettävä, että tämä oli hulluin kuulemani syy luonnetestin käymättä jättämiselle. Ja ei siinä mitään, jos sitä luonnetestiä ei vaan halua käydä, mutta ei se nyt kellään _ajasta_ kiinni jää.

^Kerkeän lenkittää koiraa ja kouluttaa sitä yms. Jos se aika ois vaan sen puolituntia kerkeis kyllä, mutta jos lähin luonnetestipaikka on 2,5h ajomatkan päässä niin siinä menisi 5,5 tuntia. Siitä se aika on kiinni.

Luonnetesteihin olen menossa, jos ensi vuonna päästään. En haluaisi jättää niitä väliin, mutta se on vähän pakko kun ei viittä ja puolta tuntia tuulesta temmata.

Edelleenkin, höpöhöpö. Sen viisi tuntia tai jopa kokonaisen päivänkin saa aivan varmasti järjestettyä jos vaan halua ja viitsimistä löytyy.

Ja mä olisin tositosi huolissani, jos alle lukioikäisen aikataulu on niin tiukka, ettei kykene ajattelemaankaan yhden päivän "uhraamista" koiran luonnetestiä varten seuraavaan neljään vuoteen.

Halua ja viitsimistä löytyy, mutta jotkin (kuten lentopallon joukkuetoverit ja valmentaja) on sitä mieltä, että kaikki tai ei mitään. Mun tuurilla lentispelit ja luonnetestit on kuitenkin samana päivänä ja jos et yhteen peliin jonkun koiran takia pääse niin sitten ei ole tulemista muihinkaan. Huvittais lopettaa koko lentistouhu, mut en tiiä pystyykö viiden vuoden jälkeen lopettamaan kokonaan. Ja toisaalta, minulla on myös pari kaveria, joille lentopallo on kaikki kaikessa. Ja tietenkin myös lentopallo on ainoa asia, joka meitä yhdistää. Ja muutenkin, on se kivaa pelatakin, saa hyppiä, huutaa ja iloita mieleisen asian parissa. (no joo, poikkes aikas paljon asiasta).

Kuitenkin, jos se ois vaan musta kiinni niin totta kai menisin ensimmäisiin, johon päästäis. Mutta kyyditys ei suostu lähtemään viemään luonnetesteihin jos on pelit samana päivänä. Ja jos edellisenä päivänä ollaan reissattu kauemmaksi niin ei lähde silloinkaan.

Ja onko teidän mielestä kolme-vuotias liian nuori testattavaks? Keväällä täyttää kolme, yleensä lumet on lähtenyt synttäreiden aikaan. Ja lumen aikaan ei voida lähtee mihinkään "kun nyt pidät hieman taukoa sen koirasi kanssa". Ja jos odottaisin pari vuotta olisi tuo jo viisi-vuotias, joka olisi lähempänä ylä-ikärajaa.

Kolme - tahi viisivuotias koira on varmaankin luonnetestiin ihan passeli, itse en ole sattuneesta syystä aiheeseen erityisen perehtynyt, mutta eiköhän se ole tuossa tapauksessa yhdentekevää kun suositusikähaarukassa kuitenkin pysytään.

Itsekin peruskoulun ja lukion päättäneenä (ylioppilaaksi 2017 boy, am I old...) voin sanoa että ainakin nuo ovat ihan täysin höpöhöpö-syitä, kyllä kummankin hoitaminen sujuu ansiokkaasti vaikka kävisi luonnetestissä joka viikko. Jos taas olet täysin varma että lentopallo estää luonnetestiin osallistumisen, mulla on sulle vedenpitävä ratkaisu. Älä testaa.

Ääh. Älkää sitten ymmärtäkö. Jos ette ite harrasta lentopalloa samassa seurassa kuin minä, käy samaa koulua kuin minä, omista samaa koiraa kuin minä ja asu samassa talossa kuin minä ette voi ymmärtää mua, koskaan.

Mä oikeesti haluaisin testauttaa Rollen. Mä haluaisin tietää sen oikean luonteen. Ja jos mä haluan tietää sen oikean luonteen niin se kannattaa (ainakin mun mielestä) testauttaa suhteellisen nuorena ennen kuin se on käynyt läpi kaikki mahdolliset tilanteet ja oppinut rauhalliseksi. Ja rauhoittunut. Ja nyt vielä kun se luottaa hieman useampiin ihmisiin (nyt viimeisen vuoden aikana se on muuttunut täysin. Tuntuu että se on ihan eri koira.)

Itse kävin pari vuotta sitten silloin 4-vuotiaan ajokoirani kanssa luonnetestissä, ja oli kyllä mielenkiintoista ja hauskaa - Strikku, kannattaa jostain yrittää repiä se aika :) Ihana hauvamme menehtyi jäätyään joitain viikkoja sitten auton alle metsällä ollessaan, mutta todennäköisesti kevään aikana kotiin saapuu pieni shelttipentu. Sen kanssa menen ehdottomasti sitten parin vuoden iässä luonnetestiin (ei kukaan sheltin omistaja olisi koiransa kanssa käynyt? Tuloksista olisi kiva kuulla :>).
Minkä rotuisten koirien kanssa olette käyneet testaamassa?

Strikku, jos tilanne on tosiaan sellainen ettei monen vuoden aikana eteenpäin löydy vapaa-aikaa viittä ja puolta tuntia ja viikot ovat jatkuvasti tupaten täynnä, niin puhu nyt ihmeessä jollekin.

Minulla oli yläaste- ja lukioaikoina omia hevosia, jonka lisäksi hoidin kouluni varsin kunnialla. Viikonloppuisin oli usein valmennuksia sadan kilometrin säteellä, ja reissussa saattoi mennä koko päivä. Silti minulla oli aivan riittämiin myös vapaa-aikaa.

Nuorella ihmisellä on oltava vapaa-aikaa. Piste. Itse en ole mikään arvioimaan ajankäyttösi arvioinnin todenperäisyyttä, mutta jos tilanne on tosiaan noin kurja, niin johan siinä pitäisi ainakin vanhempien ymmärtää keventää lapsen taakkaa edes jollakin saralla.

Itse todella aktiivisesti kouluaikana harrastaneena ja useita jopa enemmänkin harrastaneita tunteneena minun on vähän hankala uskoa, että vapaa-aikaa olisi todella noin vähän. Mutta tosiaan: jos näin todella on tai tulee olemaan, siitä on puhuttava jollekin ja vapaa-aikaa on järjestettävä. Aikuinenkin ihminen tarvitsee lepoa, ja lapsi vielä enemmän. Nuorella ihmisellä ei yksinkertaisesti mielestäni saa olla sellaista tilannetta, ettei seuraavien vuosien aikana ole mahdollista irrottaa yhtä päivää luonnetestissä käyntiin. Kuulostaa absurdilta tilanteelta.

Strikku kirjoitti:

Ääh. Älkää sitten ymmärtäkö. Jos ette ite harrasta lentopalloa samassa seurassa kuin minä, käy samaa koulua kuin minä, omista samaa koiraa kuin minä ja asu samassa talossa kuin minä ette voi ymmärtää mua, koskaan.

Äläpäs nyt ala dramaattiseksi. Täällä on vaan ihmisillä sen verran elämänkokemusta, että TIETÄÄ ettei mikään tuollainen ole oikeasti syy. Se saattaa toki sinusta tuntua siltä, mutta se johtuu siitä, ettet ole asiasta todennäköisesti kenenkään lähipiirisi aikuisen kanssa keskustellut. Ja jos on, niin suosittelen lämpimästi karsimaan jostain harrastuksesta, sillä niinkuin Tiainen sanoikin, tuon ikäisellä pitää olla vapaa-aikaa! Tiedän myös ihan omasta kokemuksesta, että kaikki harrastukset, myös ne paljon aikaa vievät ja sitoutumista vaativat, joustavat tarpeen tullen. Enkä tosissaan usko, että peruskoulun ja lukion työmäärät ovat niin paljoa lisääntyneet, että niistä edes suurin piirtein kunnialla selvitäkseen pitää kaikki ylimääräinen aika istua läksyissä kiinni.

Nyt kuuntele mitä sinulle sanotaan, istu vanhempiesi kanssa saman pöydän ääreen ja puhukaa että miten tämän asian kanssa toimitaa. Kerro ja perustele asiallisesti, miksi asia on sinulle tärkeä, ja kerro myös se mitä olet täällä sanonut: ettet usko että sinulla on seuraavaan kolmeen vuoteen edes yhtä päivää aikaa luonnetestiä varten. Kerro myös rehellisesti jos tahdot lopettaa lentopallon, niinkuin tuossa aiemmassa viestissäsi sanottiin. Sen jälkeen pohtikaa yhdessä, että mikä on oikeasti tärkeää, mikä ei ole tärkeää, mistä tahdot luopua ja mitä tahdot säilyttää. Ja joo, kyllä niiden vanhusten kanssa voi ja pitää puhua jos tilanne on tuo. En nimittäin usko että olet ihan aikuisten oikeasti asiasta keskustellut.

Musta on tosi hienoa, että tahdot koirasi kanssa tehdä, ja samalla saada mahdollisimman paljon tietoa koirasi luonteesta. Tuollainen "kukaan ei ymmärrä mua"-volina ei vaan ole mihinkään vievä tapa käsitellä asiaa.

Heh, enpä usko että yksikään ihminen on koiran luonnetestin takia luokalleen jäänyt tai saanut harrastusseurasta potkuja.. Järki käteen. Eiks se niin mee että sitä ehtii mitä oikeasti haluaa? Itse seurailen mielenkiinnolla ens vuoden luonnetestikalenterin täyttymistä. Mahtaakohan Satakunnan seudulla olla testejä miten vai pitääkö ajella kauemmas..

^ No 6.-8.4. näkyy olevan Huittisissa, taitaa olla lähimpänä...

Ja hiukan aiheen sivusta, onko MH-koekalenteria muualla kuin Kennelliiton sivuilla? Itellä olis ajatus sinne tunkea ens vuonna.

^ En oo löytänyt, sieltä bongasin ainaski oman MH:n. Luonnetestille oon miettinyt enemmän ehkä loppukesää tai syksyä ku R täyttää kolme.

Anteeksi nyt teille, kun avaudun näin... (ja tämähän eu sitten millään tavalla liity luonnetesteihin)

Mulle tää on varmaan elämäni vaikeinta aikaa. Itse ei saa päättää mistään. Kukaan mun läheisistä ihmisistä ei ymmärrä mua, kenelläkään mun kavereista ei ole koiraa (paitsi yhdellä, mut sillä onkin hieman erilainen ajatusmaailma). Vanhemmat ei kuuntele, kaverit ei ymmärrä. Niille koira on vain koira ja vasta sen jälkeen kun koulu ja lentopallo on hoidettu voi keskittyä koiraan. Jos mä yritän puhua asiasta ne sanoo suunnilleen "höpö höpö, ei se koira siitä kärsi jos se ei pääse johonkin luonnetesteihin tai siitä ei tule toko-valiota. Kyllä sinun nyt pitäisi keskittyä johonkin hiema tärkeämpään kuin koirat."

Näillä on kaikilla ihan erilainen ajatusmaailma. Kukaan ei ymmärrä miks jollekkin voi olla koirat tärkeä asia. Ne ei tajua, että jollekkin elämän tärkeimmät asiat on jokin muu kuin lentopallo ja koulu. Minulle elämän tärkeimmät asiat ovat koirat ja niiden koulutus.

Sitten ne rupeaa huutamaan minulle jos minulla on paha mieli ja otan koiran ja menen huoneeseeni. Ne rupeaa huutamaan jos pitäis tehdä jotain urheilullista ja mä lähenkin koiran kanssa tokoilemaan. Mun vapaa-aika rajoittuu lähinnä puolitostatuntisiks joka ilta. Kerran olen asiasta yrittänyt puhua ja sitten ne sanoi myyvänsä koiran jos mä en lopeta. Ja mun oli pakko lopettaa, koska ne ovat tälläisissä asioissa aina tosissaan. Ens kesänä mä sanon suorat sanat, koska mä en kestä enää. Repikööt multa sitten vaikka kaiken, mutta silti mä en ala ravaan neljänä iltana viikossa lentisreeneissä. Se saa luvan loppua siihen.

Täällä saa harjoitusryhmästä potkut jos on pois ilman pätevää syytä. Ja pätevä syy on vain tarttuva tauti. Jalkavaivaisenakin voi tulla katsomaan.

Täällä on meistä seiskoista jakautunut kolme "ryhmää". Suuruusjärjestyksessä "pikkuaikuiset" "koulumenestyjät" ja "ne, jotka poikkeavat kaikista muista hyvin erikoisesti (eli loput)".

Pikkuaikuisiin kuuluvat ovat sellaisia, jotka vähintäänkin polttavat tupakkaa. Osa jopa juo ja käyttää huumeita. Näitä on noin puolet paikkakunnan 13-vuotiaista.

Koulumenestyjiin kuuluvat ne, jotka menestyvät koulussa tai ovat tämän ryhmän "johtajan" kavereita (ja sattumoisin kuulun tähän ryhmään). Ja sattumoisin tämä "johtaja" on lentopallojoukkueemme valmentajan lapsi.

Ja loput sitten ovat niitä syrjittyjä, kiusattuja ja no, tiedätte mitä. Ne, jotka puhuvat tai kävelevät oudosti, ne, joilla on erityisen suuri perhe, ne, jotka ovat köyhiä, ne, jotka poikkeavat muista.

Ja järkevänä ihmisenä en halua syyllistyä rikoksiin. Joten jos minut "potkitaan pihalle" nykyisestä "ryhmästäni" joudun tähän loppujen ryhmään. Tosin, ei tilanne muuttuisi juurikaan kun en nykyisinkään saa sanoa sanaakaan tai tehdä mitään ilman, että joku sanoo jotakin. Tästä syystä olen henkisesti yksin vaikka fyysisesti minulla on lähes kokoajan joku vierelläni.

^Strikku: etkös sinä ole vasta 13-vuotias? Älä ota paineita koiran luonnetestistä, jos et pääse ja ehdi, niin sitten et pääse etkä ehdi. Eikä sinun tarvitse sitä täällä kenellekään selitellä.
Se luonnetesti ei kuitenkaan ole niin maatamullistava tapahtuma, jonka missaaminen olisi jotain hirveän kamalaa. Ja mä ymmärrän kyllä, että 13-vuotias tyttö ei tuosta vaan ilmoita ja päätä että nyt vien tässä koiran luonnetestiin. Usein se on kuitenkin ne vanhemmat jotka näistä asioista päättää. Joten älä stressaa. Voin sen koiran testauttaa myöhemminkin. Ja mikään pakkohan sitä ei ole testata ollenkaan. Testaaminen ei sitä koiraa muuta eikä testaamatta jättäminen tee sinusta huonoa koiran omistajaa.

^ Tuosta minäkin aioin sanoa. Siis liittyen tähän:

Strikku kirjoitti:

Mä oikeesti haluaisin testauttaa Rollen. Mä haluaisin tietää sen oikean luonteen. Ja jos mä haluan tietää sen oikean luonteen niin se kannattaa (ainakin mun mielestä) testauttaa suhteellisen nuorena ennen kuin se on käynyt läpi kaikki mahdolliset tilanteet ja oppinut rauhalliseksi.

Se luonnetesti ei Rollea suuntaan tai toiseen muuta, ja takuulla tiedät Rollen luonteen itse parhaiten kun sen kanssa joka päivä elämääsi elät. Muutenkin Ridgeback tuossa yllä sanoi oikein hyvin.