Koirat.com

Niin, äiti on hysteerinen, mut tiiänpähä ainaki mistä oon periny tän..... :DDD joo no nyt menen käymään kotona, ja tiiän että tää aihe nousee esiin joka tapauksessa. Onneks oon jo laskeskellu ainaski kymmenen kertaa nää jutut läpi nii osaan perustella sille jotaki! Saattaa vaan mennä aika sekavaks niinku meni toi äskenenki teksti... Isoin muutos tässä on just toi että pitää maksaa vuokra ja ruoat ite, koska vanhemmat ei mulle paljo kustantanu mitään sillonku asuin kotona. Ja sen kyllä ymmärränki kun ei se oikeen oliskaa mahdollista. Päätin nyt silti että maksan ite puhelinlaskun, vanhemmat on sen tähän asti maksanu, mut tuntuu vaan oikeemmalta että maksan sen ite, koska otin siihen nyt sen netinkin.

Mä oon vaan tämmöne hirvee stressaaja en mahda sille mitään!!

^Mahdat sinä. Ylenpalttinen stressaaminen on ihan turhaa, kulutat siihen energiaa jonka voisit ihan hyvin käyttää ongelman ratkaisemiseen. Stressaamisesta voi opetella eroon, tai sitä voi ainakin hillitä, jos vain tahtoo.

Kuulostaa hyvältä! Tota rahankäyttöä ei oikeastaan opi kuin opettelemalla. Sitä voi sit miettiä loppukuusta makaroonia ja nuudelia vetäessä, että oliko se Long Island Ice Tea sen 20e arvoinen. Been there, done that.

^Hyi emmä nyt noin paljo oo ikinä mistää drinkistä maksanu! :O en tiennykää et ne on noin kalliita.. No anywayss, menee iha aiheen ohi.

Mä oon aina ollu luonteeltani stressaaja, mut toisaalta välillä otan kaiken taas liian lunkisti. Pitää vaan rueta miettimään esim. just noita ruokia, että ei aina osta niitä valmis kalapuikkoja ja ranskiksia pakastealtaasta mieluummin tekee sit isomman satsin jotain laatikkoo, ja vetää sitä sitte sen 3-4 päivää. Kyllä tää tästä :D

^Long Island Ice Tea on erikoisdrinkki, jota varten täytyy hakea erityinen lupa. 10cl alkomahoolia normin 4cl sijasta maksaa.

Never say never

hmm kenenköhän kanssa toi yksi nykyään punoo näitä juoniaan ja juorujaan. en ollenkaan usko että toi on yksinään vaan out of nowhere keksinyt että poistaa mut kavereista (ja mun siskonkin vaikka ne ei nyt edes ole ollu mitään kavereita mutta toi joskus lisäsi sen). en tunne ketään muuta kuka arvostelis, juoruis ja puhuis muiden elämästä niin paljon kun toi, joten sen on pakko olla jonkun kanssa liitossa! hitto kun en keksi että kenen. kyl mä tiedän tasantarkkaan pari henkilöä keiden kanssa se on jaksanut haukkua ja puida mun elämää (jatkaa varmaan vieläkin) mutta eei, se on joku muu kenen kanssa se vetää tän näin överiks ja dramaattiseks.
sillon alussa se nyt myrkytti pienen osan mutta ei se kuitenkaan ite mua poistanut. aika ääritekoja siltä kun sille tuntu olevan niin hirveen tärkeetä se kavereiden määrä siellä fabossa! ja se on niin stalkkeri. mua myös huvittaa että esim toisen kaverin poikaystävä on poistanut mut? oltiin vielä senkin kanssa ihan hyvis väleis aina, tiiän että toi mun kaveri on myrkyttänyt sen mielen poistamaan (itsehän se ei ole, haluu kuitenkin stalkata! niinkun mäkin).
musta ei kyl oikeesti tunnu ollenkaan pahalta että noi piirit on menny multa tälläsiks! mua oikeestaan on vaan huvittanut seurata kuinka siellä on myrkytetään toisia omalle puolelle ja juoruillaan ja siis sitä katellessa tuun vaan koko ajan onnellisemmaks että näin kävi. mä oon ihan happy täällä ja elelen elämääni ja ne on jaksanu siellä kuukausi kaupala draamailla ja puhua paskaa tollakaan yhdellä ole oikeasti mitään omaa sisältöä elämässään. ei siis oikeasti mitään. se on vähän surullista, oon ajatellut että tässä kun se kasvaa niin se kypsyis vähän henkisestikin mutta alan pikkuhiljaa epäilemään. hirveen noloa olla tollanen? ei kyllä sen omasta mielestä.

mitä järkee kommentoida johonki kuvaan "kaunis" missä sil tyypil on iha järjettömän isot aurinkolasit päässä, eikä naamasta näy ku nenä ja suu? eikö osuvampaa ois kommentoida "kaunis nenä ja suu sulla kultsi<33"

ja joku tönöttää seistä iha tikkusuorana jossaki kuvassa, ja kuvatekstinä on "put your hands up!" ja sit se kuva on vielä tottakai väärinpäin. tuli vähä ristiriitanen olo.

anteeks, mun ongelmat on taas suuret. sanoinpaha vaan!

^ mua ärsyttää väärinpäin olevat kuvat suunnattomasti.

Mutta joo. Onhan tässä tullu tajuttua vaikka mitä, muttei saa puettua sanoiksi oikee mitään.
Mut voin sanoo rehellisesti että oon onnellinen. Oon oikeesti onnellinen,ekaa ketaa pitkään aikaan. Ihana tunne joka puuttui parista viime vuodesta elämässäni, jos ei vielä useammastakin.
Tottakai hetkellisesti niinäkin vuosina ollu, mut se ei oo kestäny kauaa. Yleensä vaan masens. Löysin kaikista asioista nurjan puolen, vaikka yleensä oon ollu niin positiivinen. Ajattelin ja pelkäsin aina pahinta.
Mut nyt en jaksa murehtii enää. En vaan jaksa. Mulla on täys oikeus olla onnellinen, ja sitä mä olenkin. Ei mulla oo mitään syytä murehtia, ei multa puutu mitään. No ehkä poikakaveri olis joskus kiva saada, mutta just nyt. En kaipaa mitään mitä mulla ei oo :)
Ihanaa olla kerranki onnellinen, tietäen ettei tää tunne heti katoa

mulla tuli tänään semmonen onnellisuuspuuska! (öö mikä sana?) töissä kesken palaverin vielä :D meni sen jälkeen kyllä seuraavat kaks minuuttia ohi mitä työkaveri puhu mut noo... mietin vaan kaikkee mikä mun elämässä on hyvin; asun keskustassa, ja muutan kohta ja asun sit edelleen keskustassa, saan sisutaa kämppää, mulla on säästöjä, mulla on työ opiskelun ohella.... mulla on vaikka mitä! ja nyt mulla on myös jäätelöö eikä toi sadekaan masenna mua koska se on ulkona ja mä sisällä lämpimässä!

Sain tänään piiiitkästä aikaa paniikkikohtauksen. Ei kiva. :< Onneks se oli vaan lievä ja meni äkkiä ohi mut silti! Reilu viikko koulun alkuun ja elämä menee jo nyt risaseks. (y)

Nyt sentään voitin yhtäkkisen (ja hysteerisen) itkukohtauksen ja olen taas itse tyyneys. Sitä vaan yhtäkkiä menee lukkoon ja tulee seinä vastaan ja se on siinä. Mutta ihmeen kivuttomasti nää hetket menee ohi. Välillä vaan pelkään tyhmiä asioita.

Ehkä täällä on vaan liian hiljasta.

Oon onnellinen! Siis en oikeesti muista koska olisin oikeesti ollu näin onnellinen. Vuosi sitten tähän aikaan mulla ei olisi tullu mieleenkään nykyinen elämäntilanne. Sillon ainut ongelma oli työharjoittelupaikan saaminen. Ja nyt; asun täällä, opiskelen Helsingis parturi-kampaajaksi, oon tutustunu moniin uusiin ihmisiin, auto meni kaupaksi, torstaina on eka työpäivä, KAIKKI tuntuu niin hyvältä! Jos mulla vielä olis mies, nii tää olis ihan unelmaa. :DD Mutta haluan nauttia tästä niin kauan ku mahdollista!
Ja siis oon nyt vasta tajunnu kuinka fiksu päätös oli hakea tonne kouluun. Ehdottomasti mun tähän astisen elämän paras päätös! Muistan kuinka keväällä mietin mihin kouluun hakisin ja ainut edes vähän houkutteleva vaihtoehto oli toi koulu. Päätin sitte hakea, enhän mä siinä menetä mitään. Eikä menny kauaa ku muutin mieltäni, että en mä sinne mee. Noh, sitte tuli kirje postiluukusta ja sisko "painosti" vastaanottamaan paikan koulusta ja tässä sitä ollaan. Viihdyn koulus hyvin ja siis se kuinka erilaisia ihmisiä täällä onkaan! Kaikki on tosi avoimia, kukaan ei tiedä susta mitään, joten kellään ei myöskään oo mitään ennakkoluuloja. Oon tutustunu viikos useampaan ihmiseen ku lapualla varmaan kuuteen vuoteen? :DD En nyt siis tarkota et kaikki ihmiset olis täällä paljo parempia ja ihanempia, on täälläki sellasia joitten kans ei välttämättä tuu juttuun, mut niitä on kaikkialla. Tähän mennes oon kuitenki tosi tyytyväinen, toivottavasti se myös jatkuu!

♥

pakko vähän ragee tosta irma opettajasta vaikka raivosin siitä jo aikani kaverille :DD

mut irmalla oli koko tunnin joku jätti käpy perseessä. joka on varmaan kasvanu jo sinne pysyvästi kiinni. ihme raivoomista sellasella kunnon vittupää asenteella kaikesta. eeeii huoh.
tolla kurssilla ei ollu ketään mulle ennestään tuttuja, tein sit jotain ryhmä tehtävää sellasten blondien kaverusten kanssa ja satuttiin siinä just kun se käpyperse meni siitä ohi niin puhumaan ripsienpidennyksistä kun niillä molemmilla oli ja se sit se vaan "VÄÄRÄ PUHEENAIHE!!!" ja sit koko luokalle "JOO-O, lopetetaan tää..... tää on ihan ajanhaaskausta OHHOIJAKAA!!!!1" ............... ok, me oltiin jo tehty se tehtävä? :D
oon tottunu vähän rennompaan meininkiin niin tää on nyt ihan ultimatepaskaa. yleensä ketään ei hirveesti kiinnosta mitä kukakin tekee kunhan ei vaan häiritse muita mutta tätä ärsyttää kaikki ja tää jumaloi vissiin sääntöjä. kyllä mä nyt ymmärrän et voi olla tiukka opettaja mutta kun pitää olla sellanen oikeen mulkero hyi sen äänikin vaan syö aivoja >:) vielä aamutunti ja ihan hullu raivoominen kaikille ketkä tuli myöhässä. greatt. en tykkää ollenkaan tollasista, sellaset rennot on kivoja ja niillä tunneilla jaksaa käydä. viime vuonna onnistuin saamaa melkeen kaikkeen rentoi maikkoja mut nyt ei oo valinnanvaraa oikee! onneks enkkuun ees sain mun lempparin.

sit se oli heti alkuun sellaselle nasevalla kaikki tievävä äänellään "jahas, onpas täysi ryhmä. hehhe. kahden viikon päästä täällä kyllä ole enää kun ehkä puolet.. hehhe, niinhän se täällä aina menee..." just sellanen 'vitun luuuseriiitt..." asenteella :DDDDD no mut se on kyl totta. ekal tunnil aina porukkaa. seuraaval kerral jo osa poistunu ja sit vaa vähenee pikkuhiljaa. saman huomaa et alkuvuonna on paljon porukkaa, mut loppuvuodesta väki vaan harvenee :D

Hakataru kirjoitti:

sit se oli heti alkuun sellaselle nasevalla kaikki tievävä äänellään "jahas, onpas täysi ryhmä. hehhe. kahden viikon päästä täällä kyllä ole enää kun ehkä puolet.. hehhe, niinhän se täällä aina menee..." just sellanen 'vitun luuuseriiitt..." asenteella :DDDDD

Heh, vähän herää kysymys, että johtuiskohan mitenkään opettajasta itsestään tuo oppilaskato... :DDdd

^ joo mietin siinä itekin että saattaa olla sillä(kin) osuutta asiaan :D

Tajusin juuri etten ole nähnyt äitiä 2 kuukauteen. Siskot olen nähnyt viimeksi kevätkesällä ja isän kolme kertaa tämän vuoden aikana. Tuli vähän haikea olo.

vihaan taas tätä kaikkee nyt. pitkästä aikaa taas itkettääki. korvaan koskee, kurkku on iha turvonnu ja silmiä kirvelee. ärsyttää ku luulin muka tulleeni taas terveeks mut tässä sitä taaas ollaan. mun piti pistää se piikkiki jo yli kuukaus sitte, mut sitä ei saa pistää jos on kipeenä... ei ihme jos alkaa tulla mahankouristuksia mitä mulla on ollu nyt enemmän ja enemmän kokoaja. mitään ei pysty syömään ku heti maha turpoo ja sen kanssa on niin vaikee olla. tai mahaan sattuu jos vahingossaki syön tavallista jogurttia. herkuista ei saa puhuakaan... koulu menee yllättäen taas päin persettä. entiiä jaksanko vääntää itteni tänään kouluun ees parille tunnille, pitäs kummiski kävellä tai pyöräillä ja must tuntuu et mulla loppuu happi jossain vaiheessa matkaa.. ja ei se ainakaa tähä kurkkukipuun auta jos lähen tonne rasittaa itteeni. huomenna olis se ravintolakiertely-homma ja mua vituttaa NIIIIN ENITEN jos en pääse sinne. oon oottanu sitäku kuuta nousevaa ja voi JUMALAUTA JOS SE NYT PERUUNTUU MUN OSALTA TÄHÄ NIIN VTTU. vituttaa niin suunnattomasti että ei mitään järkeä. miks en saa olla terve? miks mun niskaan kaatuu kaikki paska? ens viikolla olis se saatanan tähystyski. ja tiistaina verikokeet. eli oon koulussa ehkä muutaman tunnin ens viikolla.. KAIKKI tärkeet tunnit menee ohi, missä mun oikeesti pitäis olla että a) en lennä ulos kurssilta tai b) etten jää iha hirveesti jälkeen muista. no tottakai mä jään jos oon kolme päivää poissa. tää on iha naurettavaa. hetiku koulu alkaa nii kaikki saatanan taudit ja sairaudet iskee muhu, mut kesällä sain olla kyllä iha rauhassa. ihaku mun ei kannattais käydä koko koulua. viime syksynä oli nimittäin iha sama homma.. en jaksa oikeesti taas tätä samaa rumbaa tän koulunkäynnin kanssa. vittu minäkää voi ikinä minnekää ulkomaille lähtee vaihtoon ku oon tämmönen tautinen sairas.. vttu.

siis mä en kestä! jotenkin joka tuutista tulee nyt lapsenkasvatusjuttua. mä oon niin väsynyt siihen, varsinkin kun mun arvon täti on ottanut elämäntehtäväkseen mun ja veljien kasvattamisen.

me kuulemma ollaan vähän holtittomia mm. alkoholin käytön suhteen ja hänen mielestä vesipiippu ei kuulu lapsiperheeseen. öö, a) me ei olla lapsiperhe (me "lapset" ollaan 17, melkeen 18 ja 22 vuotiaat) b) tää naikkonen ite polttaa tupakkaa, joten en nyt sit tiedä onko makutupakat yhtään ainakaan pahempia? tietääkseni ei.

sit tää alkoholin käyttö. ok, meillä ei oo ollu mitään suuria rajoja sen suhteen, mutta musta tuntuu että me ollaan kaikki opittu se homma ihan ite ilman ulkopuolisen ihmisen rajoituksia. ok, kaikilla meillä on ollut yks tai kaks pahempi yliyöntiä, mutta kantapään kautta sit ainakin ollaan opittu mikä on liikaa. vanhempi isoveli on ollu viel reilu vuosi sitten aikamoinen alkoholikeisari, mut se on ihan omasta halusta ja tahdosta rauhottunut jo aika paljon. ilman et äiti on sille koskaan mitään sanonut tai uhkaillut tai käskenyt. mut silti tä on joku ongelma mun tädille. äiti ja iskä on saanut siltä hutia kun ovat niin "huolimattomia vanhempia ketkä ei välitä lastensa terveydestä pätkääkään" ja mua oikeesti vähän loukkaa toi. :D kun tosiaan kaikki meistä on urheilullisia, syödään terveellisesti, kukaan ei polta vakituisesti ym, niin kyllä se musta aika terveellistä elämää on, vaikka tota alkoholia sit käytetäänkin satunnaisesti....

sillon kun allu tuli viime vuonna kuvioihin, niin se oli kans hirvee shokki mun tädille. "maria on niin nuori, ettei tosta suhteesta tuu mitään fiksua", ok, on tästä aika fiksua tullut kuitenkin? edelleen se kuittailee siitä miten alex on niiiiiiin vanha ja liian epäsopiva mulle. pakko sanoa, että tä on kyllä varmaan mun onnistunein suhde tähän menessä, et repikööt siitä.

nyt tä oikein kärjisty sitte ku tosiaan niko oli täällä ja timo sen kanssa. ne sit jotain jutusteli ja molemmilla oli kaljat, yhdet kaljat, niin toi täti tietysti tulee täällä käymään..... se alottaa ihan normisti juttelee mutsin kanssa ja sit kun se näkee noi miehet lasillisten kanssa niin se alkaa kauheen kovaan ääneen puhuun et "miten noi miehetkin arki-iltana viittii juoda! eikö sulle oo mitään otetta siihen et koska juodaan, ei tossa oo mitään järkeä, ihan hullun hommaa, ja mitä toi nea mariakin juttelee noitten kanssa, ei tee hyvää nuorelle ihmiselle olla tollasessa seurassa". sithän äiti saa melkosen hepulin siitä miten hänt vituttaa tollanen suunsoittaminen. yks kalja ei tee juoppoa ja niko on 22vuotias ja timo on melkeen 30v, et ei oo hirveesti hänen asiansa noitten miesten juominen tai juomattomuus ja et maria on varmaan ennenkin nähnyt kaljatölkin et tuskin se tossa on ihan järkyttyneenä. timo sit vaan heitti siihen et onneks toi ei oo hänen sukulainen, koska se olis kuollu sydänkohtaukseen jo aikoja sitten. ja se on kyl varmaan tottakin. :d

kun ei se lastenkasvatus oo oikeesti kenenkään muun ongelma kun vanhempien. vähän häiritsee kun muut on niin hanakasti puuttumassa meidän kasvatukseen. meistä kaikista on tullut tähänkin mennessä jo enemmän kun monesta muusta lapsukaisesta, et tota en tiiä missä kohtaa se kasvatus on mennyt pieleen :D kaikille ei varmaan sovi ns. vapaa kasvatus, mut kyllä mun mielestä meillä se on toiminut todella hyvin. me ollaan osattu ohjata sitä elämänkelkkaa ihan ite ilman et kukaan muu on siihen juurikaan puuttunut, ja sekös vasta onkin opettavaista.

repikää siitä typerät tädit ja sedät joilla on joku ongelma!!1

aaaa itkin tänää koulussa. mitä???? säikähin iha iteki. en ees tienny miks itken. sit lähin pois sieltä ja itkin matkalla kämpille. edelleenkään entiiä oikeen miks. varmaa ku oon saamatonlaiskapaska joka ei jaksa käyä koulua?? tai ku en saa hoitoo tähä mun kurkkukipuun??? ku kukaan ei ota sua tosissaan??? ja ku tunnet koulussa että oot iha ulkopuolinen ku kaikki tekee jotai ryhmätöitä, ja sä et ees oo missää ryhmässä??? tai se tunne ku istut yksin yhessä rivissä ku muilla on vähintään kaks kaveria siinä vieressä??? taiku tunnilla teet yksin "ryhmätöitä"??? taiku kaikki maksaa nii helvetisti, ei oo rahaa, huomenna ei saa syyä ollenkaan , torstaina tähystys, perjantaina on sit ehkä taas ilon päivä.

maanantaita en todella odota. meen kouluun ja kaikki puhuu taas kaikenmaailman ryhmätöistä, tenteistä, kotiläksyistä.. nii anteeks mitä oli??? pitäs töitäki tehä mut en kerkee tällä viikolla. ens viikolla kaikki kasaantuu sit ja pum. vittu.

(tää oliki turhan pitkä avautuminen pulinaan.....)

mutsi.....

se tuli tohon kysyy miten mun päivä on menny ja alko sit selittää omastaan "joo se mun entinen työkaveri menee nyt sit maistraatissa naimisiin.. ja se pyys sit tuolta mut ja yhden toisen sen juhliin?!" olin silleen "aa okei kiva juttu!" "siis voitko käsittää? eiks sillä nyt parempi kavereita ole kun me??" NO VOI LUOJA oo ilonen et se mieltää sut sit noin hyväks tyypiks et haluu viel kutsuu sut häihinkin!!!!!!! :D ja sit "sain tänään taas uuden kaveripyynnön facebookissa" "aijaa" "nyt se oli sellanen kenet halusin hyväksyä ;)" toi on maailman tarkin sen kavereista, mitä sillä on joku en tiiä 11.. ku aina "mitä toikin nyt pyytää mua kaveriks täällä?? ei me olla ees kavereita!" ......... tai sit "mitä toikin nyt taas tökkii mua.... ugh.... en kyl nyt tökkäse takas kun sit pitää taas nähä sitä...".

ja en jaksa puhuu ees mitä tohon koiraan tulee. tai jaksan tiivistetysti. mut eilen mutsi oli mulle et "miksei toi yläkerran villakoirakaan hauku!!!?" olin sillee et no ehkä se on opetettu olee haukkumatta "mikset sä oo opettanu herculesta?" blaablaa "opeta se nyt!!" olin sillee et mitenköhän se onnistuu kun mutsi paapoo tota kun jotain lastaan siis esim. toi kerjää aina MUTSILTA ruokaa välil haukahtaen minkä jälkeen se urpo vielä aina on sillee "aaa haluuksä ruokaa... voooi no täältä tulee" noniin taptap kai se nyt haukkuu haloo??? :D sit kans aina jos se ei haluu et se tulee sen syliin niin se rupee sillee "no voi hitsii älä nyt taas tuu mun syliin en jaksais" sellasel puheäänel, no ei toi koira mitään tajuu, sit se hyppää sen syliin "no voi hitsi! tulit taas tähän, en olis halunnu! voi tuitui!" sit oon sillee et no oisit sanonu sille et ei, niin se kyl tottelee "no eihän tälle nyt voi sanoo ei!!!" ..älä sit valita? ja mitä se eilenkin yhtäkkii alko puolustelee kun sanoin et se itekin vaan kannustaa tota et haukkuminen auttaa "no..no.. tää on pikkukoira!!!! tän kuuluu haukkua!!! ei se oo muuten onnellinen!!" NO VITTU ÄLÄ SIT VALITA ETTÄ SE HAUKKUU!!!!!! oon sanonu noista kaikista jutuista aina sille mut en enää oikeesti jaksa. oon vaan hiljaa. se tottelis mutsiakin aivan varmasti jos se vaan sanois sille jotain kunnolla eikä sillee "ei..eih..ei nyt.. tai no okei kun tahot kerta noooin paljon!!" mut sit se ei koskaan sano ja sit se valittaa. oikeesti se varmaan kuitenkin vaan haluu sen syliinsä tai mitä ikinä. en vaan jaksa sit kuunnella sitä valitusta. SANO EI jos et oikeesti halua.