Koirat.com

kun luin tota kentsun viestiä, mulle tuli heti ajatus että "mitääähh? miten kentsu voi olla surullinen?". mutta näin sitä oppii. jakseluja sinne kentsulle!
..ja puranpa mäkin nyt vähäsen. mulla on pahimmat angstisuudet jo tipotiessään(ja oon siitä ikusesti kiitollinen meidän iiihanalle pululle!♥), mutta viimeaikoina mulla on ollut taas vähän tällaista teiniangstia, kuten jotkut tapaavat sanoa. ite en sitä edelleenkään teiniangstiksi luokittele, varsinkaan kun viimeaikoina mulla on ollut syytä olla harmeissani.
mulla on tällä hetkellä ihania ystäviä jotka auttaa mua selviämään. vaan eipä nekään mun murheita kokonaan pois voi heittää. viiltelystä oon jo ainakin toistaseks, ja toivottavasti lopullisesti päässyt, kiitos ystävien.
mä tahdon vaan teille kaikille sanoa, että pitäkää ystävistänne kii, ilman niitä elämä ois ihan himskatin vaikeata!

gah. pitäsköhän sitä pitää sittenki tuparit. ihan vaan ton ihmisen takia. ja ihan vaan sille ihmiselle. mut entäs jos mun kämppä ei tuu koskaan olee hieno. blah. ja miksen osaa olla kiltti. "pääsenkö kylään? -joo" ei "joo"! vaan "tottakai, millon haluut tulla :)))))" !!! ja miksen osaa unohtaa. no koska sen hymiöt. ja vitsit. ja kaikki jutut. ja silmät. ja ku sitä kiinnostaa mun jutut. ja "pääsenkö kylään", sen oma vika et oon näin vammanen ja typerä ja teini ku kipristyn aina ku se sanoo jotain tai nään ku se vasta kirjottaa, mitäs on niin ihana. ja hyi että oonpas kamala nyt äkkiä joku toinen aihe koirat. koirat, ajattele jotain muuta ku... ei en ajattele, HAISTA KIKKELIKARVA SENKIN KAMALA RAHANPUUTE AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

ei tästä tuu mitään. mistään ei tuu mitään. paitsi mun rauhallisesta elosta ilman isäpuolta, siitä tulee jotain, toivottavasti. tai sit en saa keravalta tukee ja painun bumerangina takas tänne. se oiski hienoo sitten. kirosana.

Räyhähenki kirjoitti:

mulla on pahimmat angstisuudet jo tipotiessään(ja oon siitä ikusesti kiitollinen meidän iiihanalle pululle!♥)

Oijoi, tämäpä piristi n______n ♥ Hyvä, että musta oli jotain hyötyä!

Räyhähenki kirjoitti:

kun luin tota kentsun viestiä, mulle tuli heti ajatus että "mitääähh? miten kentsu voi olla surullinen?". mutta näin sitä oppii. jakseluja sinne kentsulle!

Awww, kiitos! ♥ Ihana. :)
Sulle kans jaksuja. Ja oon kyllä ihan samaa mieltä sun kanssa, ystävät ja kaveritkin on kyllä ihan korvaamaton asia. Eikä aina tartte sanoo jotain, riittää vaan kun on olemassa.

Mä en tajua. Vanhalta luokalta, yksi tyttö joka melkein (en osaa määritellä kiusaamista) kiusas mua, aiheutti mun lähes kaikki angstit ja on muutenkin ehkä eniten vihaamani henkilö tuli mulle faces juttelee. Se sano moi, mts? Vihaan tota mts kysymystä, mitä siihen oikeastaan voi vastata? Joten vastasin vähän tylysti sille ja se kysy silleen ystävällisesti, että olenko vihanen sille. Vastasin vähän silleen kiertäen, mutta sanoin etten ole ja se vastas ok :). Mulle tuli mieleenkin että siellä olisi ollut joku muu, mutta miksi kukaan olisi halunnut puhua tollasia, jos kerta huijaisi olevansa joku muu, niin ennemmin puhuisi jotain tyhmää. Mulle tuli kauheen hämmentynyt olo, halusiko muka se pyytää multa anteeks? :O

Lisäks mulla on vähän sellanen tunne että mun olisi pitänyt syntyä aikasemmin. En oikeen tiedä mistä se johtuu, siihen on aika monta syytä, mutta en osaa pukea niitä sanoiksi.

kentsu: jep, jep, parasta ystävissä on ainakin mun kohdalla, että jos jokin on vialla eikä halua häiriötä, ne on siinäkin tukemassa, vaikkeivat sano tai tee muuta kuin istuvat vieressä (--:

Love isn´t easy.

mä en tajua kahta asiaa

a) miks en saa olla poikien KAVERI ilman että joku tulee inisemään viereen että VOIKUN SÖPÖÖ NE JUTTELEE FACEBOOKISSA SIIS UUH JA AAH ja alkaa kehitellä jotain häitä jo suunnillleen
JA
b) ku mä puhun nii ihmiset sanoo et oo välillä turpa kiinni (sama pätee laulamiseen) ja sitteku mä EN PUHU nii oon joku angstinen teini ja mulla on joku ongelma

c'mooooooon..............

^ Tosi tylsää tuollanen!
Muutenkin sellanen pikkuasioihin puuttuminen ärsyttää itteeni ainakin ihan sairaasti, esim. useesti saan kuulla tietyltä kaverilta tällästä, jos totean mm. "voi hitto, en jaksais yhtään matikkaa enää vimpolla tunnilla", niin sieltä tulee tyyliin "taas siulla on kauhee tollanen 'angsti' (tai vastaavaa), ole positiivisempi". Ja vaikka hän sanoo sen hymyillen/vitsaillen eikä selvästikään ttuile, niin välillä meinaa oikeasti napsahtaa päässä, että eikö joskus saa purkaa turhautumista/pahaa oloa ulos? Pitääkö perkule hymyillä suupielet korvissa ja huokua positiivisuutta?

Mä kirjotan kynällä :D:D Mun kynnet ei kestä tätä näppistä ja mun kannettavan netti ei toimi. Faija onneks lupas ostaa tähä toisenlaisen näppiksen! Tosin nää kynnet on mulla varmaan max enää viikon :(
En haluuu ens viikkoo. Huome pitäis ettii lahja kaverille, mullei oo meikkivoidetta edelleenkään... eikä kortissa aikaa. Mulla menee huomen rahaa jotain fucking 200e oikeesti, mua ärsyttää koko ajan pyytää lisää rahaa. Ketuttaa sen takii kans ihan ketusti koska haluisin säästää!! No ok, lahjan ostan vaan ja loput saan takas mut silti.... sit toi yks vitun lippu juttu. Oon syvällä kusessa... ja mun hauta tulee vaa syventyy ja lopulta sit kuolen ku puhelinlasku tulee postiluukusta alas. Stressaan täs iha urakal näit juttuja ku oon saanU itteni niin liemeen ja vaik Osaan kyllä selitellä itteni ulos tilanteista aaika tehokkaasti nii täs alkaa olee aika monta juttuu samal kertaa nieltäväks.. huhhuh. Keskiviikkona ois se hiton vika teoria jonka skippasin sillo joskus, mutten oo varma pääsenkö siihen nytkään ku jos pääsen ke vast viideltä... pitäis jo varaa ajotkin! mut mullei oo kenkiä joil ajaa :D:D enkä tuu ees ostaa mitää korottomia nyt, en tiiä mitä teen :D ei ois pitäny alottaa tota vielä todellakaan ketuttaa tehä näit virheitä koko ajan! ja mullei oo vieläkään lääkärin todistusta tai kuvia, enkä haluu lääkäriin................ Ärsytän itteäni just nyt niin paljon, mua vihastuttaaaaaa ku ääähhhhh MINÄ, oon tällänen saamaton itsekäs lurjus hu0h huono huono ihminen. Sit tulee viikonloppu jollon saan sit vikatkin omat rahat kulutettua jälleen jes eipäs riitäkään shoppailuun mut toisaaalt vklp kiva VAIK vähä pelottaa ku en oikee tiiä mitä haluun yhen asian suhteen ja ääh en menis nyt luottaa itteeni ku viel tämmönen surkee viikko et haluun viikonloppuna vaan irrotella ja pitää hauskaa jajaja! muut sen näkee sit mitä tapahtuu.. heh

veeituttaa ihan törkeenä, ei riitä sanat

Hyvää hyvyyttäni kerroin jannelle että mistä äidin kanssa tänään juteltiin kaikkea, kun tämä itse kysy. Sitten mainitsin siitä, että juteltiin kuka mun parina on itsenäisyyspäivätansseissa ja esimerkiksi wanhoissa. No tämä kaalipää veti siitä raivarit ja kysyin miksi, no siksi koska mä kuulema ihan innoissani tanssin lukiopoikien kanssa, huom LIMASTEN lukiopoikien. Ja tuosta se vetäs muka niin hurjat pultit että. JA ROHKENEE SYYTTÄÄ MINUA, MINUA!!!!11 Mä en sais sille kuulema sanoa siitä että se on juomassa joka vklp ja nykyisin baarissa. MISTÄ ITUSTA mä tietäisin mitä se siellä baarissa aina touhuaa, kun aina kun soitan niin sillä on kiire ja ei voi puhua. mistä mä tiedän jos se PIIP PIIIP jotain elukkaa viimeseen pisaraan PIIP jossain. JA MULLE ON VITTU SIITÄ VIHANEN ETTÄ MÄ HALUAN TANSSIA WANHAT JA ITSENÄISYYSPÄIVÄTANSSIT.

JUMALAUTA!

^tosi typerää tollanen, mun mielestä! mitä se nyt tuommoisesta alkaa sauhuta, ja mitä varten sulla ei olisi oikeutta sanoa sille tommosesta touhusta? >:--(

Sanokaa miten saan veljen tajuamaan, että kaikki pojat eivät ole sekopäitä eikä puhu tyhmiä tai yritä mitään muutakaan. Miten saan sen tajuamaan että on järkeviä ja normaalia poikia, ja on tavallista jos tyttö kaveeraa vastakkaisen sukupuolen kanssa?

Oon kärsiny täst ongelmast koko mun elämän ajan. Äiti on ehkä vähän järkevämpi ja suhtautuu asiaan paremmin, mut veli käyttää lähestulkoon jokasest pojast sanaa "hullu" tai vastaavaa. Just äsken viimeks se huus et se ei luota yhteenkään jne. En oo koskaan voinu oikeen sanoa et millo oon vapaa-ajalla jonku pojan seurassa, koska siit on seurannu vaan ongelmia. Ja nyt lähiaikoina oon alkanu puhuu niistä vähän enemmän, mun kaveriporukkaanhan kuuluukin oikeesti paljon poikia. Ja veli vaan sitte riehuu..

mua ärsyttää, mua niiin ärsyttää toi lukio, en tosiaan ikinäkoskaan pääse sieltä pois. tänään justiinsa ro:s meille sanottiin, että kaikki keillä on alle 30kurssia suorituksia joutuu opolle, eikä nelosia lasketa. no ylläripylläri et wilma laskee ne nelosetkin suorituksiksi ja kertoo silti mulla olevan kursseja sen 23,5, eli todellisuudessa mulla on ehkä 15 kurssia, en oo uskaltanut laskee. ja apua, tuntuu että oisin aina ollu sinkku, ihankun erosta ois jo monia kuukausia. en murhedi sitä ja kaikki on exän välillä hyvin et ollaan ihan kavereita ja tuntuu ihan siltä ettei meillois ikinä mitään ollutkaan. mut ei kyl oo hetkeen liikuttu samoissa porukoissakaan et mitään kränääkään ois syntynyt. tää on ihan hassua mut silti niin ihanaaihanaa olla ja mennä ja tehä vaik kaikki muu kun suhdeasiat meneekin vitulleen. plus yhden kaverin kans alkaa ystävyyden rajat vähän hämärtyä, mut vittuako sillä on väliä kun sen kans tuntuu hyvältä niin antaa mennä vaan. whatever, wild hearts can't be broken.

keps kirjoitti:

mua ärsyttää, mua niiin ärsyttää toi lukio, en tosiaan ikinäkoskaan pääse sieltä pois. tänään justiinsa ro:s meille sanottiin, että kaikki keillä on alle 30kurssia suorituksia joutuu opolle, eikä nelosia lasketa. no ylläripylläri et wilma laskee ne nelosetkin suorituksiksi ja kertoo silti mulla olevan kursseja sen 23,5, eli todellisuudessa mulla on ehkä 15 kurssia, en oo uskaltanut laskee. .

Mä niiiiiiiiiiiin tiiän ton tunteen! Istuin vaan lukios niit kursseja mut en mä saanu paljoo hyväksytysti suoritetuks ku joko tuli nelonen ku en jaksanu lukee eikä kiinnostanu uusii tai sit poissaoloi liikaa ja opoki vaan soitteli mulle koko ajan jne. Mut kyllä elämä ja stressi helpottu ku vaihoin aikuislukioon! Siis ihan totta, mullei siis ollu mitään siis mitääään motivaatioa lukioon, mut silti haluun lakin joten vähän pakko kahlaa läpi mut tuol se on eaaasy ku vertaa. Kukaan opo ei valita sulle vaik sulla ois 2 kurssia jaksossa, se on todellakin ihan fine! Ne vaan kysyy et ootko varma et jaksat NELJÄ... ei terve, normilukiossa mulla oli jotain 5-7, jotka sit tippu johonki kolmeen kyl anyway..(ja sit tuli paska fiilis ku oon näin lusmu ja surkee yhyy taas kävi näin) :D En tiiä toi opo varmaan luulee et mul on jotain ongelmia... mut siis kai mul vissii onki ku näin huonosti on menny :D:D Tuol on vähemmän pakollisia niin vauhti voi olla hidas ja auttaa ku mä tiiän et voin istuu tuolla vaik kymmenen vuotta eikä kukaan kato mua et oot liian vanha tänne, eikä kukaan hoputa sua eikä oo sellasia paineita päästä tietys ajas ulos ja pysyy vauhdis vaik kiinnostus nolla ja siel on paljon samanlaisia niin ei tää ees oo niin nolo tai erikoinen juttu toisinku päivälukios.
Ahh oon niin niin ilonen et vaihoin koska tost mun lukion käynnistä ei vaan tullu mitään, istuin siel 2 vuotta (!!!) enkä saanu paljon mitään aikaseks mut nyt saan sentää vähän vaik ei mun motivaatio mikään hyvä ole ja pieni lusmu mus aina asuu.... mut paljon parempi nykyään kuitenki! Ainut mikä mua häiritsee enää on et mitä mun tutut ja tälläset ajattelee, mut leimataan kauheeks lusmuks enkä yleensä puhu mitään koulunkäynnistä tai millon valmistun :D Vastailen aina ympäripyöreesti ja sillee ku se nyt on mun oma asia ja mun oma elämä, mul oli mun omat motiivit ja omat ongelmat niin mua ärsyttää ku tuntuu et jotkut tietyt ihmiset kattoo välil mun touhuja vähän sillee.... just. Vaik ei mua itteäni oikeestaan haittaa tää juttu enää ku oon iha fine asian kans ku nyt vaan menee paljon paremmin niin what ever, vaik ok ku asia tulee puheeks nii oon aina vähän sillee mmm jooooooo oon vähän tällänen luuseri....................vaivaannuttavaa ja koetan saada puheenaiheen vaan päätökseen. Sain sillo aluski kuulla tarpeeks kaikkee lusmuilu läppää nii en kuuntele sitä enää kyl yhtään ees läpällä ku se ei oo hauskaa ja mukavasti ihmiset kyl on lopettanuki sen heittämisen ja aion pitää huolen nollatoleranssista, siit tulee paha mieli. Mut menin ehkä vähä sivuraiteille mut mun puolelta voin suositella aikuislukiota lämmöllä kaikille meille onnettomille luusereille :))))! En välttämättä suosittelis jäädä roikkuu sinne lukioon vielä vuodeks ja kattoo et 'kyl mä nyt jaksan' jos vaan löytyy joku tämmönen toinen mahollisuus, ei oo sen stressin arvosta mitä toi aiheuttaa ja lisäks jos oisin lähteny vaan kettuu heti ekan vuoden jälkeen niin oisin ihan aikataulussa lukion kanssa, nyt se vähän tulee venymään. Ja mun aikuislukiossa tunneilla on max. yks aikuinen aina... kaikki on mun ikäsistä 25 vuotiaisiin ja käyn sitä kuitenki päivälukion puolella :)

Kauhee tarina! Innostuin ihan..

on ihanaa olla sinkku.
t. ainakin kolmet bileet tulossa

nyt AHISTAA tosi paljon yks kaveripoika. oltii urheiluhallis kaverin kaa ja se sattu sinne samaan aikaan , sit alettii vaa tappelee siin läpäl jotai ja sit mun kaveri sano meille et joo hommataa hotellihuone et älkää jaksako tässä riehua. no sit tää vetäs siitä ihan hirveen jutun niin aina ku meen fb nii tulee "mitesse meidän hotelliyö;);)" ja sit jos lähen fb enkä sano sille mtn nii lähettää viestii jtn et "lähit vaik mulla ois ollu sulle vielä paljo asiaa;);))" ja sit eile se oli mun kaveritytön luona ja siel oli niide lisäks about 4 poikaa nii silti vaik tietää et oon mummolas nii soittaa "tuun sieltä sut tänne tän tyypin luo ku tääl on tylsää nii voitais nyt viettää se hotelliyö". siis tiiän että toi on vaa läppää , mutta tuo on kyllä niin paskin läppä ikinä. sit ku käsken rajottaa nii ei mitää muutosta, jatkaa vaa. eniten ahistaa se et se ei oikeesti lopeta sitä ja sillä ei oo mitää muuta asiaa ku tuo ja sit ku se ei oo ees hyvännäköne koska jos ois nii ei se sillo nii paljoo ahistais:D:D mut oikeesti:/

hakis ihanaaa, koska mel ainaki voi tehä silleen et käy aikuislinjan päivälukion puolel mikä siis ois mulle ihan unelma ku kurssitki tippuu hups vaan MUT! siihen on vielä vuosi aikaa.... :Dd:

Avaudun.

Mulla on just tällä hetkellä tosi kelju olo. Luokalla on tasan 1 kaveri jonka kanssa oikeasti haluan olla, 6 muuta luokkalaista + sisko (joka puhuu musta paskaa kaikille et en edes tahtois olla sen kanssa samoissa porukoissa vaikka se haluiskin) vihaa mua kaikki ja ihan selkeesti niillä on joku insidejuttu mua vastaan, sit on nää kaks kaveria joista toinen valehtelee mulle päin naamaa vaikka mä TIEDÄN että se on tehnyt mulle toooosi paskasti enkä mä halua olla sen kanssa koska se on niin itun tekopyhä pska ja valehtelee ihan kirkkain silmin niinku ei olis tehny mitään. Ja sit on tää mun bestis joka on kaikinpuolin ihana, mutta.

Me ollaan oltu tän bestan kanssa nyt 2-3 viime viikkoa tosi läheisesti vaan kahestaan. Se on kertonut mulle ihan törkeitä juttuja mun siskosta mitä kaikkee se on tehnyt ja ennenkaikkee puhunut musta tyyliin et mä flirttailen yhelle t:lle kun se antaa mulle mun musiikinvihon!? voi oikeesti olla noin lapsellista. Ja puhuu musta ties mitä paskaa kaikille uusille tutuille joista voisin saada kaverin, joten mua katotaan aina pahalla silmällä. Ja sit kerjää jtn säälipisteitä kertomalla et mä oon joku suosikki ja ihan kusipää oikeesti mut hänellä on se kurja asema vaik hän on miss perfect ja näin vaikka samaan aikaan ite vetää palkokasveja nenään pienistäkin huomautuksista tai ihan tyhjästä ja huutaa mulle kylillä saatanan läskiä ja kieroilee meidän äidille ja valehtelee ihan kirkkain silmin asioista joista EI SAIS IKINÄ valehdella!!! ja käyttää ihmisiä hyväksi ihan törkeesti ja tekee ihan törkeitä juttuja mitä en voi edes kertoa kun ne on niin kamalia.

Me ollaan tän bestan kanssa keskusteltu ja vaihdeltu tietoja ja tää valehtelee oikeesti meille kummallekin ihan kauheena. Vituttaa että kaikki pitää mua paskiaisena vaikka mä yritän vaan miellyttää, miellyttää ja miellyttää enkä koskaan valita siitä mitä toi mulle tekee tai mitä se sanoo ja oon aina mahdollisimman rehellinen kaikille. Mut rupeaa pikkuhiljaa keittämään toi sen käytös ja se ainainen valitus ja karsee itsekeskeisyys!! Se on niin törkeä kaikelle ja kaikille ja tekee ihan hirveitä juttuja ja sit silti on niin ihana ja syytön aina kaikessa. ja vaikka mulla olis täydet syyt käräyttää se kaikille, mä en tee sitä koska mä haluan suojella sitä, ja mitä mä saan, paskaa niskaani?!? Kaikki sen ongelmat on mun syytä ja kaikki mun mielipiteet ja kiinnostukset on hanurista, oon ruma läski ja liian herkkä ja täys idiootti aina. Ja kotona ihmetellään kun en saa uusia kavereita, vanhemmat aattelee että mä vaan oon semmonen ettei kukaan tykkää musta, ei oo tullut mieleenkään et toi ehkä puhuu musta paskaa muuallakin kun vaan kotona? Mut mä en sano mitään, koska mä en halua sille ongelmia.

Ja sit tohon bestaan. Mä kokoaika aattelen et meillä on läheiset välit kun ollaan vaihdeltu aika arkoja asioita ja se sanoo et oon sen bestis ja et se tykkää olla mun seurassa, mut samaan aikaan musta tuntuu et se on tosi epäluotettava. Saman päivän aikana sen mielipide muuttuu useasti: aamulla se vois vaikka tappaa pari tyyppiä (mm. mun siskon joka siis on ollut törkee sillekin) iltapäivällä se ei halua riidellä (eli ei siis kykene puolustamaan mua kun mua haukutaan vaikka mä ite puolustan sitä 24/7) ja illalla se taas vannoo et se on aina ja ikuisesti mun puolella. Ja sit päivän mittaan se puhuu mun kanssa aiheista joista puhutaan vain parhaiden ja luotettavimpien ihmisten kanssa, ja sit kesken jutun ihan mun kuullen pirauttaa vihaamalleni kaverille ja kertoo et sil on ihan pskaa kun tää tyyppi ei oo täällä?! Ja sit se pitää läheisiä suhteita esim tähän mun siskoon vaikka mä sanon sille et älä mee mukaan mihinkään paskaan mikä koskee mua. Oon epävarma siitä mitä se meinaa ja välillä musta tuntuu et tää on vaan joku juoni mua vastaan, se kerää multa jotain tietoa ja jakaa sit sen mun siskon kanssa et se voi mennä kertomaan sen eteenpäin hiukan kauhisteltuna kaikille. Koska vaikka se sanoo et mä oon sen besta se käyttäytyy ihan sen vastaisesti.

Ja sitten vielä vanhempiin. Mua alkaa kyrsimään toi niiden asenne mun ajatuksia kohtaan. Mitä tahansa sanon se on aina tyhmää ja vitsit et kai sää ny voi vittu oikeesti. En saa niiltä mitään kehuja tai kannustusta ikinä, pelkästään painostusta ja paskaa niskaan, et yritä nyt kovemmin ja jos et tee näin ja näin et saa tehdä sitä ja tätä ... hyvä esimerkki et soitan viulua vain että saisin käydä agitreeneissä, koska mikäli lopettaisin, noi pakottais mut lopettamaan tänkin. Ja kun mä oon aina niin maassa kun mä joudun menemään sinne, mä VIHAAN SITÄ, ne rupee painostamaan että KAI SÄÄ NY TYKKÄÄT TÄSTÄ?? ja KAI SÄÄ AIOT HARJOTELLA JOKA PÄIVÄ KOTONAKIN?? ja pienikin epävarmuus ni sit kauhee haukkuminen ja painostus et sit loppuu agility. Ne voi pakottaa mut menemään sinne, mut ei tykkäämään siitä. Mut siis mä en saa ikinä mitään kannustusta tai kehuja ideoilleni vaan just tommosta vitun painostusta ja haukkumista ja uhkailua. Ja eniten ärsyttää et noi olettaa et olen sinut sen asian kanssa että olen tyhmä, ne sanoo tyyliin et "niin sullahan oli liikka kasi, ethän sää jaksa edes juosta 1,5km, se on varmaan sulle ihan ok, mut sun siskos ansaitsis kympin!!" ja sit yleensä oon silleen et jooo..... mut jos varovasti sanon, et kyl olen juossut 1,5km ja jaksan, niin kauheet naurut ja hyvä vitsi älä puhu pskaa D: tuntuu et oon vaan ihan vitun itsekäs kun pidän itteeni hyvänä jossain.

Ja sit jos mä kerran vuodessa saan jotain kehuja, ne on just jotain kehuja siitä et sain hyvän numeron kokeesta tai et pääsin viulututkinnosta läpi?? EN MÄ KAIPAA SELLASTA! Mä tiedän ite ihan hyvin et oon hyvä koulussa ja tiedän et osaan soittaa viulua silleen et saan ne arvosanat mitkä saan. Mä kaipaisin kannustusta sen suhteen mikä on mulle tärkeetä: mä toivoisin että kun tuun treeneistä ne kysyy miten meni ja kehuu miten hienosti Iiris mun kanssa on, mä toivoisin että ne sanois että oompa mä opettanut iirikselle jonkun jutun vahvaksi ja vitsit että mä talutankaan sitä hienosti tai ihan mitä vaan. Ja mä toivoisin et ne edes joskus kuuntelis mun juttuja eikä näkis kaikkea mussa vaan negatiivisesti. Tarvitsisin vaan hiukan tukea mun valinnoissa ja tilaisuuden nähdä että ne on aidosti iloisia siitä että mä olen iloinen, tähän asti olen nähnyt vaan sen että ne haluaa kontrolloida mun elämää, mielipiteitä ja päätöksiä ja luulee voivansa vaikuttaa niihin paljonkin. En mä tule iloiseksi tai rupea pitämään jostain asiasta sillä että ne haluaa mun pitävän siitä.

Pieni romaani mutta tulipa kerrottua.

Mä oon huomannu, että minulla ja Jannen isällä on hiirenkakan verran yhteisiä asioita tai ylipäänsä me ollaan tuon verran samaa mieltä asioista. Muutenkin, mä tykkään puhua ja puhunkin varmasti. Kerron mielipiteitäni ja tykkään _keskustella_, mutta kappas en oo koskaan varmaan kunnolla saanu Jäälissä kerrottua omaa asiaa loppuun, kun jo pyn isä tulee ja sabotoi mun kerronnan omilla shaisseilla jutuillaan. Ja muutenkin, se että meillä ei_ole_mitään yhteistä on todellu tässä vuoden aikana varmaan miljoooooona kertaa! Esimerkkejä muunmuassa; jääkiekko, kalastus, jalkapallo, autojen väri(!!) , autojen merkit, harrastukset, kirkko, homoliitot ja kaikki mahdollinen. No ok ei siinä mitään kyllä mä ymmärrän jos ihmiset on erimiletä ja se on jees. Mutta koskaan, ei koskaan mun mielipide ole se oikea tai että pyn iskä kuuntelis munkin mielipiteen. Jalkapallon MM pelejen mä kannustin Espanjaa ja pyn isä jotain muuta. Ja ei herrranjestas se löysi kaikkea SHAISSEA vaan Espanjan joukkueesta. :-----D Ei mitään hyvää sanaa, vaikka nämä sitten voitti koko jutun. No kyllä mä ton vielä ymmärrän, mutta kun mä sanon että pidän punaisista autoista niin pyn isä sanoo EEHEEEI punaiset autot on rumia sen ja sen takia ja sitten joku yrjönvihreä on ihkudaa pläpläplä. Kerroin että Kajaanin Hokki on ihan jeppis jääkiekkojoukkue mestis tasolla, no pyn isä ennen on pelannu jääkiekkoa ja he-ti sabotoi mun mielipiteen kertomalla miten perseestä on sellasta paskaa joukkuetta vastaan pelata YHYYY. Puhuttiin taasen kerran homoliitoista niin aloin omaa mielipidettäni tuomaan esille, niin vittu se vaan sano kerralla "en kuulu kirkkoon, ei kiinnosta" ja asia oli loppuun käsitelty??! Kiitti kun saan kertoa mieli_piteeni!

Ja se ärsyttää vielä enemmän kaiken tämän lisäksi, että KOSKAAN minä en ole oikeassa. Koskaan minun mielipiteeni ei ole oikea ja sille ei voi näyttää yhtään vihreää valoa. Se pitää pilkkoa ja muusta pieneksi silpuksi koska herra pyn isällä on AINA oikea mielipide ja AINA hän on se joka on oikeassa. MIKSI NÄIN?

Ja se että jos mä kerron jotain ja puhun, niin se että tullaan KESKEYTTÄMÄÄN ja vaihtamaan aihetta, kesken mun asian, niin on XXXMAISINTA ikinä! Herranjestas jos mä menisin kesken tuon kalajuttujen sanomaan jotain, niin jo oltais naama norsunsanonkomillä! Mutta mut saa keskeyttää ja mulla ei oo mitään oikeutta sanoo mielipiteitäni. On tehny niiiiiiiiiin monesti mieli sanoa että joo haista vittu, ole hiljaa! Mutta ei. Ja ylipäätänsä se että jos mä selitän jotain, niin se menee tälle herralle kuin kuuroille korville. Tai ainakin toisesta sisään ja toisesta ulos.

Ei tämä niin pahalta tuntuis jos se ei ois niin helvetin jyrkkä mun mielipiteisiin ja asioihin. HÄNEN mielipiteensä ovat oikeita ja HÄNELLÄ on oikeus työntää nuuskaa huuleen ja keskeyttää minut. Ja tottakai jokaisella on omat mielipiteet, mutta se että toisen mielipide TYRMÄTÄÄN HETKESSÄ on musta väärin ja vitun loukkaavaa. Edes mielipide ja ystävällinen puhe ois jees. MUTTA TÄYDELLINEN TYRMÄÄMINEN!

ÄRRRRRR!
+ se että py ei voi käsittää että jos sanoo ei seksille, niin se on EI ja sillä ei tarkoiteta sitä että py on PERSEESTÄ ja että se ei osaa ja että hän olisi PASKA! :GGG Miten väärin ymmärretty ihminen voi olla, kysyn minä vaan!!

Ohhoh, anteeksi romaani joka ei varmaan kiinnosta ketään. Pakko oli vaan päästä purkautumaan. Ja joo, kirosanoja on anteeksi jossain välissä koska lj suoraa kopioin, mutta en jaksanu kaikkea alkaa viilaamaan vaikka suurin osa pahoista sanoista lähtikin pois :--------------)