Koirat.com

Rez kirjoitti:

^ Laukausvarmuus on ehdoton ihan muutenkin, ei pelkästään pk-puolelle halajavalle. LA koira alkaa herkästi säikkyä ihan normaalejakin elämän ääniä ja voipa ne agi- tai tokokisatkin mennä penkin alle, kun kehänauhat paukkuu tai hallin katolle tippuu jotain.. Hermorakenteen pitää olla kunnossa!

Totta. Olen huomannut ja kuullut, ne joilla on muita selkeästi huonompi hermorakenne, se näkyy just äänien säikkymisenä ja keskittymiskyvyttömyytenä ja haluankin ehdottomasti, että tulevalla koirallani on hyvä hermorakenne.

Itselläni ei ihan kokonaan ole australiankelpie vaan siinä on myös bordercollieta. Aika suosittu yhdistelmä, että jos ei aionäyttely uraa valmistaa niin kyllä suosittelen sitä yhdistelmää!

Jos haluaa koiralla olevan mahdollisuus edustaa esim. mm-joukkueessa, niin pitää olla ainakin tällä hetkellä puhdasrotuinen, kennelliittoon rekisteröity koira.
Joten koska bortsulla ja kelpiellä monet pärjää, niin haluavat mahdollisesti rotukoiria, jotta pitävät mahdollisuutensa avoimena.
Myöskin jos haluaa pitää mahdollisuutena saada koiralleen valionarvoja, niin silloin pitää olla rotukoira. Tässä nyt muutama esimerkki miksi useammat haluavat puhdasrotuiset harrastuskoirat, ja vain esimerkit nyt agissa, koska muista lajeista en ole muuten niin perillä vielä.

^Ja lisäyksenä vielä agijuttuihin, x-rotuinen koira ei voi osallistua myöskään sm-kilpailuihin. Eli sitten kolmosluokassa ei ole enää nollia mitä "kerätä", paitsi omaksi ilokseen tietenkin.
Pk-lajeissa ei saa myöskään kisata, ja sen vuoksi voi olla vaikea harrastaa, koska pk-rotuiset menee edelle kun pitäisi treenipaikka saada.

Itse en kyyllä juurikaan keksi etuja, miksi ottaa kelpie bortsu mix, vaan lähinnä sekarotuisuuden haittapuolia, mitä yllä onkin mainittu.

Meillä ei sillä ole väliä, mutta kyllä meillä puhdarotuisiakin löytyy. Toinen on kylläkin 12 vuotta ja toinen 2 ja puoli. Sen kanssa harrastettaan enemän tokoa.


Sekarotuisen kanssa harrastetaan agilityä sekarotuisten joukossa.

sitä paitsi kelpie ja bortsu on niin samanlaisia, että miks sotkemaan kahta hyvää? tuskin uus syntyvä yksilö on mikään koira-ylijumala, se on vaan seropi minkä kanssa voi unohtaa näyttelyt ja arvokisat. :)

/ muoks, onko ne muka "suosittuja" yhdistelmiä, kun en oo ennen yhteenkään moiseen mixiin törmännyt?

^ Itse taas huomasin joku tovi sitten Apulassa bc/kelpie-pentueen. 450e taisivat pennuista pyytää eikä ilmoituksen perusteella ihan silkalta vahingolta vaikuttanut..

^No hohhoijaa.. Voi taas miettiä mitä on haettu tällä yhdistelmällä. Pelkiksi kotikoiriksi eivät sovellu, ja harrastuksiin ainakin yleensä halutaan ihan puhdasrotuinen koira. Tulee heti mieleen, että on jotain vikaa jommassa kummassa koirista, kun eivät ole omalla rodulla astuttaneet.

Me tarvtaaan sitä enemmänkin psimennuksess,ku meiltä niitä lamaitakin löytyyy. Tuntuu että, muut koiramme eivät välitä paimentamisesta, vaikka ovatkin paimenkoiria ja tuo ainakin ymmärtää jo tehtävänsä. Täällä päin ainakin tuo yhdistelmä on suosittu, meidän naapurissakin syntyi juuri pentue.

^ miksei working kelpie tai -bc? onko tämänkin yhdistelmän vanhemmat tosiaan käyttölinjan koiria, jotta saadaan maksimoitua haluttu paimennusvietti?

Paljonko kelpieurokset ja -nartut yleensä summittaisesti painavat ?

^ Riippuu varmaan pitkälti koiran tyypistä, josta kirjoittelin sivulla 1. Oma kelpieuros 1v 8kk painaa 16 kiloa (säkä n. 51 cm).

Millaisia kelpiet on tokossa, löytyy miellyttämishalua? Ovatko herkkiä/kovia?

Haukkuherkkyys?

Tiedän, että kelpie tarvitsee paljon aktiviteetteja. Mutta hyppivätkö ne seinille ja tuhoavatko huonekalut mikäli joka päivä eivät pääse työskentelemään? Voiko kelpietä ottaa kotiin, jossa sen kanssa harrastetaan esim. tokoa ja agia, mutta pääsäntöisesti se on kotikoira, jonka kanssa lenkkeillään ja välillä ollaan sohvaperunoita? Vai vaativatko omistajakseen aina aktiivisen koiraharrastajan ja jotain on päästävä tekemään joka päivä? Sopiiko kelpie kerrostaloon?

Onko (show) kelpielle tärkeää päästä paimentamaan ihan oikeasti? Voiko tätä toimintaa "korvata" jollakin?

^ Siinäs oli muutama kysymys, heh.

Minen perusta käsitteestä miellyttämishalu, sillä en usko, että mikään eläin työskentelee omistajan mieliksi. Sen sijaan jos puhutaan vaikkapa työskentelyhalukkuudesta tai motivaatiosta, niin kyllä, näitä kelpieltä löytyy. Toki palkan pitää olla koiralle mieluinen.

Mä teen kelpieni kanssa joka päivä jotain - olenhan työkoiran ottanut, joten minusta olen tällöin vastuussa sen mukaisesti virikkeitä järjestämään. Se voi olla parin tunnin metsälenkki koiraporukassa, kalsaritokoilut kotosalla/lenkin varrella tai toko- agi- tai jälkitreeni. Parin normilenkin lisäksi. Joskus harvoin jää päivä tai kaks väliin ettei tehdä mitään hihnalenkkeilyä kummempaa, eikä hyvähermoisen koiran kuulu siitä hajota. Kyllä se silti aina kummasti sähikäistyy, kun pääsee aivojansa käyttämään. Paimentamassa ei olla käyty, vaikka tietysti se mahdollisuus olisi plussaa. Luovutusikäisestä n. vuotiaaseen asuttiin kelpien kanssa kerrostalossa, eikä siinä ollut mitään ongelmaa.

Ja edelleen kelpiestäkin varmasti löytyy ns. sohvaperunaversioita, mutta se ei palvele aktiivisen paimenkoiran jalostusta millään tavalla.

Moikka!
En oo tänne aikaisemmin uskaltanu kirjottaa, kun ette oikeen tajunneet miksi yhdistää bc ja kelpie. No täällä nyt sitten asustaa semmone uros sekotus... Olen huomannu että pojalla olis kelpien 'ruumis' ja bc luonne ja ulkonäkö.

Kysyisinkin, että ovatko kelpiet hyviä uimaan tai/ja riittääkö niillä kunto? Olen harkinnut myös vepeä. Onko niillä mitään suurempia sairauksia, joka mahdollisesti estäisi uimista?

Tossa nyt tuli muutama kysymys ensikseen...

Täältä löytyy vajaa puolivuotias sekarotuinen, josta 1/4 kelpietä ja pakko todeta, että paljon kelpiegeenejä tuntuu menneen suoraan luonteeseen. Energiaa riittäisi vaikka mihin, miellyttämisenhalua sitäkin enemmän ja uutta opitaan todella nopeasti. Pari hassua harjoitusta ja pentu oppi 9 viikon ikäisenä istumaan ensimmäisestä käskystä. Maahanmenon kanssa oli sama, vaikka jännäsin että mitenköhän sen saisin opetettua. Älliä tuolta koiralta kyllä löytyy. Ei kuitenkaan seinille hypi vaikkei ihan joka päivä hirveästi mitään tehtäisikään. Pienestä pitäen opeteltiin pitämään välipäiviä tekemisestä.

Alkanut tämän koiruuden myötä vähän kiinnostamaan ihan puhdas kelpiekin...

Tässä vielä kuvaa meidän pienestä. Ulkonäöllisesti en itse ainakaan näe paljoakaan kelpietä, vaikka kerran ollaan moinen rotuveikkaus saatukin!

^ Kyllä tuo minusta kroppansa puolesta tämmösestä sporttikelpiestä menis. Pää muistuttaa ehkä enemmän sakua. Miten ns. miellyttämishalu näkyy pennusta?

muoks

Rixi kirjoitti:

Kysyisinkin, että ovatko kelpiet hyviä uimaan tai/ja riittääkö niillä kunto? Olen harkinnut myös vepeä. Onko niillä mitään suurempia sairauksia, joka mahdollisesti estäisi uimista?

Kuntotaso ei riipu koiran rodusta (tai no tietty jos on ihan tappijalat eikä saa happea, mutta you know), vaan siitä miten paljon ja millaista liikuntaa se saa. Uiminen on rankka liikuntamuoto, mutta kyllä koira siinä kehittyy kun saa tarpeeksi harjoitusta. Sairaudet, jotka estävät uimisen.. Öömh. Itselle tulee mieleen lähinnä rakenteelliset ongelmat, iho-ongelmat ja sydänviat. Mitään rodulle tunnusomaisia sairauksia nämä ei kelpiellä ole, mutta ainahan voi sattua pa*ka tuuri.

Itse koen sen miellyttämisenhaluna, kun tuo tekee tai jopa tarjoaa osaamiaan asioita ilman, että mulla on antaa mikään palkkiota. Palkkioksi riittää kehut ja rapsutukset.

Koira innostuu valtavasti aina jos puuhaillaan jotain, joko treenataan vanhoja juttuja tai opetellaan uutta.

Rez kirjoitti:

Sairaudet, jotka estävät uimisen.. Öömh. Itselle tulee mieleen lähinnä rakenteelliset ongelmat, iho-ongelmat ja sydänviat. Mitään rodulle tunnusomaisia sairauksia nämä ei kelpiellä ole, mutta ainahan voi sattua pa*ka tuuri.

Voisikohan noita saurauksia mahd. tutkia eläin lääkärillä? Kun oltas ihan kunnolla innnostumassa tosta vepestä. Ku olis kiva/hyvä tietää että, koiralla ei olis mitään kipua tai uinti olisi normaalia...