Koirat.com

Rez kirjoitti:

^ Toi kuulostaa ihan terrieriltä! :D

Siis kun mä en tiedä onko tuollaista koiraa edes olemassa, siksi kyselen. :D Mutta juu, vaikka Ruffe kuulostaa tuon tekstin mukaan varmaan siltä, että se oli mun mielestä tosi ihana, mulla ärsytti, että se teki hommia tasan niin kauan kuin oli joku kunnon palkka (=nami). Koko sen motivaatio perustui siihen, että kunhan saa namin mahdollisimman nopeasti. Ei mitään väliä mistä mä oikeastaan tykkään, kunhan jokin juttu kelpaa ja sitten namia naamaan ja sassiin.

Kun taas Nottehan toimii juuri siksi, että se haluaa tehdä niin kuin minä haluan, eikä välttämättä aina tarvi palkkaakaan kuin vasta lopuksi. Mutta se miettii ihan liikaa tai sitten ei mieti ollenkaan..

Tai sanoisinko, että musta mun koirat on plus miinus nolla. :D Toinen ei kestänyt yhtään toistoja, mutta eipä se niitä tarvinnut kun oppi hetkessä. Toinen taas kestää hirveästi toistoja, ja niitä todella tarvitaan, että se oppisi..

Mun puolesta täällä saa hillua jokainen bortsunomistajakin, onhan meillä sama rotujärjestö. Melkein voisi pyytää yhdistämään nämä keskustelut saman linkin alle, niin saisi useammin vastauksia kyselyihinsä itse kukin.

Rez kirjoitti:

Lähinnä keskusteltiin just tuosta vireen säätelyn hankaluudesta. Sekalinjaisen kelpien omistaja halusi toiseksi koiraksi täysin working-linjaisen, koska halusi koiran, joka ei reagoi ohjaajan pienimpiinkin mielialan muutoksiin passivoitumalla tai ylikuumenemalla. Hän näyttää kyllä saaneen tilaamansa! :) Koira on ihan intopinkeenä koko ajan, eikä ohjaajan pienet töppäilyt lannista sitä yhtään. Kestokyky on ihan äärettömän hyvä, koira ei näytä pahemmin tarvitsevan edes palkkaa kun tekeminen itsessään on niiiiin siistiä. Joissain tilanteissa ominaisuus käy tietysti itseään vastaan (roiskiminen, liika röyhkeys) mutta yleisesti ottaen koiran mielentila ja asenne on harrastamiseen aikas optimit. Ei oo varmaan epäselvää millainen otus mulla on seuraavaks koiraks mielessä. :D Sitten joskus..

Ja hei huom. nää on edelleen ihan vaan mun omia mielipiteitä ja kokemuksia.

Joo, on se mitä voin sanoa tähän. Tai siis, kaipaisin Valoon runsaasti lisää röyhkeyttä, mutta olen myös varma, että ensimmäisen harrastuskoiran kohdalla parempi ensin näin. Mutta se seuraava saisi olla reilustikin röyhkeempi. Olisi hauska myös päästä kokeilemaan muiden koiria, mutta ensimmäistä harrastuskoiraa hankkiessa en kyllä osannut moista ajatella, että edes saisin kysyä sellaista. Nyt on viisaampi, onneksi

Ja toi röyhkeyden toivominen on syy, miksi voi olla, ettei mulle tule mudia. Jos lähden seuraavaa metsästäessä etsimään samanlaisia ominaisuuksia kuin Valolla on ja sitten siihen hieman vielä lisää, niin kallistunen edelleen kelpieen tai bc:een, mutta linjaa vaihtaen. Onneksi seuraavan koiran aika ei ole pitkiin aikoihin, en edes kaipaa moista, vaikka pentujen kuvat aiheuttaakin jos jonkinmoisia oireita.

Mä olen nyt keskustellut ''lupaavasta'', jo aikuisesta kodinvaihtajakelpiestä, ja on hyvin mahdollista että tää neiti kotiutuu joidenkin viikkojen kuluttua tänne, ja katsotaan sitten että miten meillä kenties kelpielämä lähtee käyntiin! :)
Yllättävän vähän täällä palstalla näyttäis kelpien omistavia pyörivän, tiedä sitten miksi...
JOS tää neiti nyt tänne tulee, niin myöhästyttää kyllä miun pennunhankintaa, mutta eipä se haittaisi. Koira ei ole minkäänsortin ongelmakoira, vaan omistajan elämäntilanne muuttunut radikaalisti.
Jännityksellä oottelen että pääsen tutustumaan mulle ennestään melko tuntemattomaan rotuun, ja ennenkaikkea juuri tähän neitiyksilöön! :)

Siis mää en kestä! Avon ja junnun rauniotreeniryhmässä on mah-ta-va 6 kk:n ikäinen kelpivaavi Se on niin reipas ja ystävällinen ja iloinen ja rohkea ja ihan huippu! Oon jo kaks kertaa yrittänyt suostutella sitä lähtemään meille. Luulen, että ens kerralla ryövään sen

Mä näköjään eksyn palstalle vaan kipeenä tai kouluhommia vältellessäni.. Nyt oon kuumeessa ja pitäis kirjottaa harjottelun prosessikuvaus valmiiksi, joten here I am! :D Meillä jatkuu semisairastelu, blogissa lisää jos jotain kiinnostaa. Tän vuoden kisatavoitteet on totaalisen jäissä. Agility kulkee pienissä pätkissä ihan jees, mutta toko/tottis on vaihtelun vuoks ihan karseeta. Meillä ei nähtävästi voi kaks lajia sujua samaan aikaan.. Eilen joku totes agissa, että "kyllähän se jo osaa yhtä sun toista" - wippii, Ripa pian 3 vee! :D

R on keksinyt kevään mittaan ällöttävyyksiä. Kuraisella maalla ei voi tehdä ku matkalaukkutottista jos sitäkään, kakkakikkareet oksettaa jnejne. Mahtaisko mennä kipujen pikkiin? Ei se kyllä muuten vaikuta yhtään sairaalta, vaikka näin se on mua ennenki huijannut. Ihme hienohelma, en tykkää. Huomenna pitäis raahautua tottistelemaan pienesti (viime viikolla skippasin), mutta suoraan sanottuna ei kiinnostais yhtään. Tällä hetkellä motivaatio tuntuis riittävän lähinnä pentuagilittyn, kalsaritokoiluun ja metsässä samoiluun.

Parempaa kevättä kaikille kelpeille omistajineen.

Alissa: En tiedä, onko missään foorumeilla varsinaisesti mitään kelpieryntäystä, kun ei ole koko rotu edes kovin yleinen. Ehdotinkin sen vuoksi moderaattoreille, että olisi yhdistetty meidän keskustelu tuohon bc keskusteluun, niin olisi saanut vähän useammin juttua aikaiseksi. Mutta ei siis mennyt läpi ehdotus.

Mikene: Kohta oot satimessa

Rez, Miten teillä on nyt viimeaikoina mennyt? Ootteko jo parempaan päin ja muutenkin, millaiset fiilikset?

Meillä ollaan niin teinejä niin teinejä. Välillä kuin ihmisen mieli ja välillä kyllä päähän ei mahdu muutakuin joku ihana haju. Agilitystä toi on innostunut ihan hullunlailla (niin kyllä minäkin). Metsässä on ihmetelty kastematoja ja siiliä.

^ Kiitos kysymästä. En vaan oikein tiedä mitä tohon vastais.. Välillä menee paremmin, välillä huonommin. Pikkujutuissa alkaa oikea ilme välähdellä, mutta suurempiin kokonaisuuksiin on vielä piiiitkä matka. Tuntuu jotenkin hassulta ku koira on kuitenkin kisannut jo. Niin sen kovankin työn saa vissiin murustettua olemattomiin. Lääkekuuri jatkuu vielä vajaan kuukauden, hirvee aika ja mahdolliset sivuvaikutukset pelottaa. Semottii. Uudistan blogia kunhan ennätän, toukokuussa ois tarkotus alkaa päivittää vähän uudella systeemillä.

Hehhee, meillä asuu nyt selvästi teinilaama. Muillakin samanikäisillä mieskelpiellä näkyy olevan hiukan samaa, että muuten niin häiriökestävät koirat ottavat yhtäkkiä häiriötä ja pentuluoksetulo ei toimi. Kummaa sakkia mokomat! Onneksi kuulemma toivoa on.

Oon lueskellut Rez teidän blogia ja kivasti ootte päässeet jo pikkasen vähän tekemään, mutta se lääkityshomma kuulostaa tosi kurjalta. Väkisin tulee vähän mieleen, että voiko siinä olla käynyt joku virhe leikkauksessa vai mitä on tapahtunut.

Hei

Täällä ilmoittautuu uunituore kelpien omistaja! Suklaanruskea "Capo" on nyt 9 vko vanha :) Oikein välkky poika, joka tuntuu oppivan temput (niitä mitä nyt ollaan keretty tehdä, kuten istu, maate, kieri, irti, hae tms) minuuteissa ja motivaatiota riittää vaikka muille jakaa - ainakin vielä

En malta odottaa, että tämän kanssa päästään touhuamaan, kunhan kasvaa ja saa rokotukset. Tokoon ja agiin olisi tarkoitus mennä (harraste mielessä), jos vapaata tilaa löytyy paikallisista kouluista :)

Mahtaako kenelläkään olla kokemuksia kelpiestä hevosten kanssa? Lähtevätkö paimentamaan? Onko teidän kelpiet yleensäkkään "paimennus-herkkiä"?


Suloisuus

Moi!!!
Haluaisin oman koiran enkä vaan hetken mielijohteesta vaan pitäisin huolta siitä ja se olisi tärkeä perheenjäsen.
Joo, mutta asiasta toiseen. Olen harkinnut siis Australiankelpietä. En tiedä siitä paljoakaan, mutta toivoisin , että te niiden omistajat voisite kertoa minulle niistä tietoa.
Esim. sopiiko se ensimmäiseksi koiraksi?
Sopiiko se kerrostaloon?
Kuinka paljon se maksaa?
Onko niitä paljonkin Suomessa?
Mitä värimuunnoksia niistä on olemassa ja onko suklaanruskeita ja punaisia yleensä ottaen paljonkin?
Jne...Kaikki muukin tieto on tervetullutta :)
Kiitos, jos vastaatte.

Emppu145 kirjoitti:

Moi!!!
Haluaisin oman koiran enkä vaan hetken mielijohteesta vaan pitäisin huolta siitä ja se olisi tärkeä perheenjäsen.
Joo, mutta asiasta toiseen. Olen harkinnut siis Australiankelpietä. En tiedä siitä paljoakaan, mutta toivoisin , että te niiden omistajat voisite kertoa minulle niistä tietoa.
Esim. sopiiko se ensimmäiseksi koiraksi?
Sopiiko se kerrostaloon?
Kuinka paljon se maksaa?
Onko niitä paljonkin Suomessa?
Mitä värimuunnoksia niistä on olemassa ja onko suklaanruskeita ja punaisia yleensä ottaen paljonkin?
Jne...Kaikki muukin tieto on tervetullutta :)
Kiitos, jos vastaatte.

Satuimpa sopivaan aikaan paikalle.

Ihan ensiksi kerron sinulle, että australiankelpieistä saa runsaasti lisätietoa rodun rotuyhdistyksestä SBCAK ry:stä.

Australiankelpie on siis FCI1:een kuuluva koirarotu, joka vaatii runsaasti koulutusta, aktivointia ja liikuntaa ollakseen mukava kumppani arjessa ja harrastuksissa. Kelpiet tarvitsevat jotakin työtä aivoilleen, pelkkä liikunta ei riitä.

Periaatteessa mikä tahansa koira sopii kerrostaloon siinämielessä, että liikunta hoidetaan kuitenkin ulkona, eikä sisällä. Sisällä koirien on tarkoitus lähinnä nukkua hyvän liikunnan ja aktivoinnin jälkeen. Kelpieiden hintoja voi tarkastella esimerkiksi SKL:n pentuvälityksestä, joissa ainakin jotain viitettä saa rodun pentujen hinnasta. Kelpiepentueita syntyy Suomessa joka vuosi ainakin viitisen, että kyllä näitä ihan saatavilla on.

Värimuunnoksia on musta, ruskea, punainen sekä niiden diluutiomuodot ja tan-merkein varustetut muodot. Diluutiomuodot tan-merkeillä ovat mahdollisia, mutta eivät sallittuja, paitsi tietysti working kelpie-puolella. Suomessa suurin osa kelpieistä tuntuu olevan ruskeita, mutta musta periytyy voimakkaimmin.

Mitä harrastuksia olet koirasi kanssa sunnitellut? Paljonko liikuntaa päivittäin? Kuka on vastuussa koiran koulutuksesta, sinä vai vanhempasi? Asutko vanhemmillasi vielä kauan? Oletko miettinyt, mitä tapahtuu koiralle, kun muutat pois kotoa? Mitä muita rotuja olet harkinnut? Onko sinulla aikaisempia koiria?

Kysy ihmeessä tarkempia kysymyksiä esim. luonnepuolesta, jos tulee mieleen.

Eipäs ole pitkään aikaan tullut käytyä täällä - tosin ei moni muukaan. :D

Ei oikein. Helpommin saa kelpisteihin yhteyttä ehkä blogien kautta Rotufoorumikin on alhaalla, toki sielläkään ei kovin aktiivista keskustelua hirveän usein ollut.

Minä käyn epäsäännöllisesti tätä lukemassa, mutta en kirjoittele mitään. Vosin kai esitellä meidät kuitenkin!

Eli minulla on tällainen Noa-kelpie, jolla on nyt ikää 9kk. Tokoillaan, jäljestetään ja heitellään frisbeetä, jos sille on aikaa. Itse siis olen 24-vuotias opiskelija Turusta.

Meidän blogiin pääsee tästä.

Noniin, tulipas luettua läpi tämä keskustelu.

Kelpie vaikuttaa todella mielenkiintoiselta rodulta!
Olen harkitsemassa koiranottoa, ei tosin vielä ole ajankohtainen. Kunhan haaveilen ja suunnittelen.

Minulle ehdoton vaatimus olisi, että koira toimisi irti mukanani metsässä, myös hevosen kanssa (välissä myös autoteitä).
Koiran tulisi myös sopia ensikoiraksi, sillä tämä tulisi olemaan ensimmäinen omani. Lapsuudesta ja nuoruudesta on kyllä kokemuksia 'hoitokoirista'. Eläinkoulutukseenkin olen pässyt hevosen ja pienimuotoisesti myös kissojen kautta tutustumaan. Tottatosiaan, myös kaksi kissaa pitäisi saada sopeutumaan koiran kanssa yhteiseloon.

Koira tulisi myös näillä näkymin asumaan kerrostalossa, mutta nämä eivät ilmeisesti olleet kovin haukkuherkkiä?

Minua kiinnostaisi pelastuskoiratoiminta, jäljestäminen ja tokoilu. Pyrkisin ulkoiluttamaan koiraa vapaana useita kertoja viikossa, lisäksi kerta viikkoon ohjattu harrastaminen. Remmilenkkejäkin olisi tehtävä, sillä taajamassa asutaan. Koirapuistoja tässä on lähettyvillä, mikäli sinne mukaan mahduttaisiin. Pellolle päästäisiin tässä lähelläkin ja tosiaan metsässä tykkään itse liikkua, joten eiköhän täältä läheltä niitä suurempikin metsäalueita löydy. Jos ei muuten, niin ainakin tallilta.

Olisi myös toivottavaa, että koira osaisi tarvittaessa rauhottua ja sopeutuisi uusiin tilanteisiin hyvin. Joskus olisi kiva, kun mieskin voisi ottaa koiraa autotallille 'hengailemaan'..

Miten, onko täällä keski-uusimaalaisia Kelpienomistajia? Kovasti haluaisin livenä tavata näitä koiruuksia, mielelläni lähtisin vaikkapa lenkille mukaan tai seuraamaan jotakin treenejä. Tällainen koiraton tyyppi ei vain oikein tiedä, että minne kehtaa mennä ihmettelemään ja kuinka lämminvastaanotto missäkin on.

Kiitos paljon vinkeistä! :)

P.S. Kelpie on vain yksi rotuvaihtoehto. Olen yrittänyt tässä kartoittaa mahdollisimman monipuolisesti eri vaihtoehtoja, mutta nyt tosiaan kelpie tuntunut eniten kiehtovalta.

Sulla on siis tarkoituksena harrastaa vain kerta viikkoon? Sanoisin, että se ei riitä kelpielle mitenkään. Kelpiet on työkoiria jotka tarvitsevat oman työn ja runsaasti aktivointia lenkkeilyn lisäksi. Kerta viikkoon ei riitä kelpien aktivoimiseksi.

Tarkoitan, että kerta viikkoon ohjatusti. Toki itsenäistä treeniä ja aktivointia pyrkisi muina päivinä tekemään mahdollisuuksien mukaan (lenkkien yhteydessä ja kotona). Jos sitä aikaa tuntuisi riittävän ja energiaa itsellä, niin voi olla että parikin kertaa viikossa ohjattua.. Tallilla saisi tosiaan myös peuhata monta tuntia ulkosalla lähes päivittäin.

Olisi kiva kuulla, miten usein ja mitäkin te kelpienomistajat harrastatte?
Mikä on riittävästi (yksilöllistä toki varmasti, mutta noin pääsääntöisesti)?

Ja eikös Bordercolliet vaadi saman verran?
Ainakin exmiehellä oli borderi, jonka kanssa ei mitään erityistä lenkkeilyn ja pihalla vapaana olemisen lisäksi tietääkseni harrastettu (yllättävän vähän) ja ihan tyytyväisen oloinen kaveri oli (tosin ikääkin oli jo jonkin verran). Toki itse tosiaan pyrkisin tekemään niin paljon kun energia ja aika antaa myöden. Mutta haluan tosiaan olla varma, että aika ja energia riittää. Ettei tule onnetonta, turhautunutta ja häiriökäyttäytyvää koiraa. Hevonenkin kuitenkin vie oman aikansa ja töissäkin olisi käytävä.

Kelpieitäkin varmasti on erilaisia, osa vaatii enemmän kuin toiset. Kelpie kuitenkin perusluonteeltaan ja alkuperäisen käytön mukaan on työkoira. Sellaisena sen soisi pysyvän. En itse tunne kelpejä tiettyjen linjojen ulkopuolelta ja ne joita tunnen todellakin vaativat tekemistä. Kyllä ne varmaan pärjäisi lenkkeilyllä, mutta en tiedä kuka jaksaisi juosta tarpeeksi niiden kanssa. En myöskään sanoisi, että tällainen koira olisi tyytyväinen elämäänsä. Osa sopeutuisi ja voisi vaipua passiivisuuteen, osa kehittäisi häiriökäyttäytymistä. Jos ei ole valmis täyttämään tällaisen koiran vaatimuksia, niin kannattaa harkita eri rotua.

Kyselit noista treenimääristä. Me treenataan tokoa, josta ollaan nyt fiilistauolla. Normaalisti tehdään tokoa n. 4krt/vko. Välillä toki ei ehdi tuohon määrään, välillä ehtii enempään. Treeni kestää 10-30min, riippuen missä ja mitä tehdään. Tauotukset lisäksi. Kotona tehdään 2-5min sessioita. Nyt olen ottanut tavaksi tehdä jotain 5krt viikossa. Ollaan aloitettu hajuerottelu ja tehdään temppuja, jotka parantavat tokon tekniikkaa. Harvaa lajia voi treenata kerran viikossa, jos haluaa edistyä. En jaksa enempää eritellä meidän treenejä, mutta tehdään tekniikkaa, virettä ja häiriöitä erikseen, eri tavoin.

Kesällä käytiin jäljellä satunnaisesti. Siinä näkisin, että 1-2krt/vkossa riittäisi meille hyvin. Kun päästään jäljelle, niin tokoa tehdään vähemmän. 4-6krt vkossa (vaihtelevaa) treeniä on mielestäni hyvä määrä. Toki riippuu siitä kuinka rankkaa treeni on, että tehdäänkö vähemmän. Painotan itse lepopäivien merkitystä ja ihan lepokausia, koska jokainen koira tarvitsee myös taukoa.

Vaikea sanoa yleispäteviä sääntöjä, koska jokainen koira "kuluu" eri tavoin. Osa vaatii enemmän, osa vähemmän. Riippuu niin luonteesta. Sen kuitenkin sanon, että lähes jokainen kelpie tarvitsee jotain. (Jos ei niin, en tiedä kuinka rotutyypillistä moinen on)

Kiva, että tämäkin palsta on hieman heräillyt henkiin. :) Tänne oma kelpivauva kotiutuu kahden viikon päästä.

Onnea pennusta Canttarelli! :)

Ja kiitos Noa, antaa hieman käsitystä tuollainen konkreettinen esimerkki!
Ei minusta kuulosta mahdottomalta. Kuten sanottu, puhuin lähinnä ohjatusta treenistä, eli itsenäisesti tietenkin treenailtaisi. Luulisin, että koiran kanssa se 'kouluttaminen' ja treenailu käy käsikädessä ja sujuu arkipäiväisesti siinä kaiken tekemisen ja olemisen ohella. Tai ainakin kun hevosta miettii, niin jokainen hetki on aina koulutushetki. Että on luontevaakin ottaa pieniä pätkiä erilaisia harjoituksia muun tekemisen ohella.

Täytyypäs silti seurailla ja kuulostella! Nyt ehkä myös pääsisin tutustumaan livenä keväällä syntyvään pentueeseen. Saa sitten vähän enemmän käsitystä rodusta ja pääsee haastattelemaan lisää koiran omistajalta :)

Jännittävää nähdä, mihin tämä tilanne vielä johtaa vai johtaako mihinkään! :)