Koirat.com

reetta: Se ns. "oikea" pentu on jokaisella pennunhankkijalla omanlaisensa. Toiset kaipaavat mahdollisimman pehmeää ja tasaisenluonteista pentua, toiset taas haluavat koiralla olevan enemmän potkua ja temperamenttia. Senpä takia sopivan yhdistelmän löytäminen voi olla haastavaa, kun vanhemmilla pitäisi olla itseä miellyttävä luonne, joka toivottavasti periytyisi pennuillekin. Mutta kyllä se sopiva pentu varmasti jossain välissä tulee kohdalle. Bortsuissa ainakin omasta mielestäni kannattaa kiinnittää huomiota tietenkin terveyteen ja luonteeseen. Kannattaa kysellä kasvattajilta mahdollisimman tarkkaan vanhempien luonteesta ja terveydestä jos jokin asia askarruttaa. Monet bortsut ovat ulkomailta tuotuja ja tuontikoirien vanhempia ei ole monestikaan tutkittu, niin kannattaa siitä kysellä. Ja vanhempia kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä katsomassa sekä kotioloissa että jonkinlaisessa harrastuksessa. Nimittäin koira voi olla treeneissä aivan erilainen kuin kotona. Luonnetestitulos on bortsulla plussaa, siitäkin voi saada jonkinlaista osviittaa koiran luonteesta.
Niin ja toki sitten niitä pentuja on hyvä käydä katsomassa, etenkin niiden ollessa vanhempia. Ei kannata ottaa pentueen arinta yksilöä ja jos haluaa mahdollisimman tasaisen ja nöyrän luonteisen koiran, ei kannata myöskään pennuista dominoivinta itselleen valita. Itse ainakin näin ajattelen ja näihin asioihin erityisesti kiinnitän huomiota. Mutta jos tosiaan ei tiedä koirista ja pennunhankinnasta mitään, niin kannattaa sitten ottaa mukaan joku kokeneempi koirakonkari :)

reetta: itsekin etsin samaisiin kysymyksiin usein vastausta ja yhdeltä kasvattajalta ( jonka koulutuksissa kävin meidän käppänän) kysyin miten kannattaa lähteä etsimään sitä hyvää kasvattajaa ja itselleni oikeaa koiraa, sain vastaukseksi, että käy katsomassa 3-5 kasvattajan koiria ja sitten kun tulee vastaan se sellainen koira joka miellyttää itseään, niin sitten alkaa tutustumaan paremmin siihen koiraan ja taustoihin jne. Myöskin sanoi, että jos kasvattaja kyselee lähes yhtä paljon kuin itse, niin luultavasti kasvattajaa kiinnostaa mitä pennulle kuuluu myöskin luovutuksen jälkeen.
Olen itse tutustunut eri kasvattajien kotisivuihin ja lähettänyt sähköpostia kasvattajille.

Myöskin mieti mitä aiot koiran kanssa touhuta ja millaisen luonteen haluaisit.

Itselleni on yksi mitä toivon, että pennut pentutestataan, jolloin kasvattaja saa vielä paremman kuvan pentujen luonteista. Myöskin aion itse ottaa meidän käppänän mukaan mennessäni tapaamaan kasvattajaa, jotta hän näkee millaisen koiran kaveriksi pentu tulee.

Saattaa mennä vähän toitottamisen puolelle, mutta kyllä se on oikeasti hyvin tärkeää päästä näkemään koiria ihan käytännössä. Treenikentät ovat koiria täynnä ja monesti siellä törmää myös sellaisiin koiriin, jotka oikeasti tuntuvat kivoilta.

Varsinkin häiriöllisessä tilassa missä on muita koiria, hajuja ja ääniä yms. saa aika hyvän kuvan siitä miten koirulin pääkoppa pelittää. Minä olen nähnyt pari bortsua (ja sen lisäksi kuullut monesta muusta), jotka karkaavat ohjaajan hyppysistä toisen koiran nähtyään ja menevät tämän eteen pyörimään, räkyttämään ja tekemään valehyökkäyksiä koiraa kohti. Eikä kysymys ole ollut mistään hetkellisestä päähänpilkahduksesta vaan todella syvälle juurtuneesta tavasta ja taipumuksesta, josta tuntuu olevan mahdotonta päästä eroon.

Kyllä näitäkin näyttäisi siis olevan moneen lähtöön, ja se vähän riippuu taas siitä millainen perusolemus ketäkin miellyttää. Jotkut saattavat tykätä, että koira on koko ajan skarppina ja touhottaa, mutta siinäkin on omat puolensa.

Minustakin on tärkeää nähdä koirat itse ja sen jälkeen antaa kasvattajalle mahdollisimman selkeästi kerrottuna mitä koiran kanssa tullaan tekemään ja esim. toisen koiran kavertiksi tullessaan on mielestäni hyvä antaa kasvattajalle mahdollisuus nähdä millainen eka koira on, ettei ihan hakemalla hae ongelmia omaan laumaansa, kun pentuja on eri luonteisia.

Itselleni on tärkeää, että jossain meille tuleva bortsu sopii meidän laumaan ja on minulle sopiva luonteeltaan.

Omaa bordercollieta havitellut useamman vuoden, mutta elämäntilanteeni takia en sellaista vielä voi hankkia. Katsotaan uudestaan sitten vuoden tai kahden päästä, joska elämäntilanne olis silloin otollinen omankoiran, bordercollien hankinnalle : ).
Rotuun on perehdytty 8 vuotta ja kaiken aikaa etsiskelen uutta tietoa, koska ikinä ei voi tietää liikaa ;D!

Ei millään malttaisi odottaa vuotta-kahta Mutta tällä hetkellä ei voida ottaa nyt toista koiraa sekä aion kouluttaa lisää meidän käppänää ennenkuin otan koiran.

Mutta malttamaton mieli yrittää tehdä tepposensa ja varsinkin kun netissä näkee paljon ihania bortsujen kuvia sekä pentujen kuvia sekä videoita.

Mutta yritän malttaa mielen vielä ja säästää ensinnäkin rahaa koiran ostamiseen sekä kaikkiin tarvikkeisiin.

Täälläkin podetaan edelleen pentukuumetta. Tosin, koska Bea ei ole vielä täyttänyt edes kahta vuotta, ei kolmatta koiraa ole hetkeen tulossa. Ehkä sitten vuoden päästä, mikäli pentusuunnitelmat Bean osalta toteutuu :)

Täällä meinaa olla taas hiukka hiljaista...Minun suunnitelmat kesäpennusta taisi nyt kariutua, kun kesäloma on alkanut eikä pentua ole ja tuskin tuleekaan lomaksi :( Tekemisen puute vaivaa, että kyllä olisi nyt ihanaa kun olisi pentu jonka kanssa touhuta kaikenlaista. Menetin viimeisetkin toivonrippeet kun oli netissä ilmoitus luovutusikäisistä pennuista ja otin pari päivää ilmoituksen laittamisen jälkeen yhteyttä kasvattajaan, niin olivat kaikki pennut jo myyty :( Että huonoa tuuriakin on mukana...Olen jo Ruotsin puoleltakin pentuja katsellut, mutta enpä taida ulkomailta pentua kuitenkaan ottaa. Ja kaikki pentueet sielläkin olleet työlinjaisia. Mutta juhannuspentuja on pariin kenneliin tulossa ja toiseen niistä on otettu toistamiseen yhteyttä, että jos sieltä sitten elokuussa pentu minulle putkahtaisi, ehkäpä.. Eli edellisen pentueen kanssa kävi sillä lailla, että pentuja syntyi vain kolme, joten minulle ei sieltä pentua riittänyt. Mutta katsellaan tuleeko vielä yllätyksiä tälle kesälle.

Kiitoksia vaan kaikille kovasti vastauksista ja vinkeistä!

Misteli: Meillekin on juuri samaan aikaan pentu haussa ja eipä noita pentuja tosiaan monessa paikassa tunnu olevan kesällä tulossa. Ja muutamasta paikasta ei vastattu useista tiedusteluista huolimatta ollenkaan :( Onko teille uros- vai narttupentu haussa? Hyvinkin todennäköisesti meinaan sama kennel kyseessä :)

Kuinkas usien Suomessa noin yleisesti ottaen syntyy lyhytkarvaisia bortsuja? Tosi hauskan näköisiä epeleitä! Itse en ole koiraa ottamassa ihan hetkeen, kunhan mietiskelen.

reetta: Niin ja minä olin keväällä niin luottavaisin mielin, että kyllä jostain varmasti löytyy sopiva pentu kesäksi, mutta eipäs löytynytkään. Saattaa ainakin osittain johtua siitä, että kesällä on monilla kisakausi käynnissä eikä silloin pentuja ole tulossa.
Me ollaan narttupentu ottamassa ja vain ja ainoastaan narttu, että sukupuolta en aio vaihtaa, se on ollut jo pitkään selvä asia :) Kenneleitä olen tosiaan useita katsellut ja paljon ollut yhteyksissä kasvattajiin, ainakin nuo etelä-suomalaiset kasvattajat tuntuvat olevan oikein ystävällisiä, lapin kasvattajilta ei ole vastausta kuulunut ollenkaan. Eikä kaikilta muiltakaan, jopa yksi "suuri" suomalainen bc-kasvattaja on jättänyt vastaamatta, vaikka kaksi viestiä lähetin. Ikävä juttu, kun kaikki eivät viitsi vastata, sitten sitä tulee turhaan viestiä odotettua. Eipä sitä tosiaan tiedä, vaikka saataisiin pennut samaisesta kennelistä, sitten olisi kyllä kiva jakaa kokemuksia ja vertailla sisaruksia toisiinsa :) Kumpi teille on muuten tulossa, uros vaiko narttu? Nyt olisi parin päivän päästä yksi pentue syntymässä ja aika paljon olen sen kennelin varaan laittanut, mutta ei nyt innostuta liiaksi... Mikään kun ei ole vielä varmaa, ainakaan näemmä bortsumaailmassa.

Misteli kirjoitti:

reetta: Niin ja minä olin keväällä niin luottavaisin mielin, että kyllä jostain varmasti löytyy sopiva pentu kesäksi, mutta eipäs löytynytkään. Saattaa ainakin osittain johtua siitä, että kesällä on monilla kisakausi käynnissä eikä silloin pentuja ole tulossa.
Me ollaan narttupentu ottamassa ja vain ja ainoastaan narttu, että sukupuolta en aio vaihtaa, se on ollut jo pitkään selvä asia :) Kenneleitä olen tosiaan useita katsellut ja paljon ollut yhteyksissä kasvattajiin, ainakin nuo etelä-suomalaiset kasvattajat tuntuvat olevan oikein ystävällisiä, lapin kasvattajilta ei ole vastausta kuulunut ollenkaan. Eikä kaikilta muiltakaan, jopa yksi "suuri" suomalainen bc-kasvattaja on jättänyt vastaamatta, vaikka kaksi viestiä lähetin. Ikävä juttu, kun kaikki eivät viitsi vastata, sitten sitä tulee turhaan viestiä odotettua. Eipä sitä tosiaan tiedä, vaikka saataisiin pennut samaisesta kennelistä, sitten olisi kyllä kiva jakaa kokemuksia ja vertailla sisaruksia toisiinsa :) Kumpi teille on muuten tulossa, uros vaiko narttu? Nyt olisi parin päivän päästä yksi pentue syntymässä ja aika paljon olen sen kennelin varaan laittanut, mutta ei nyt innostuta liiaksi... Mikään kun ei ole vielä varmaa, ainakaan näemmä bortsumaailmassa.

Jos tarkoitat pikkupaimenen kasvattaja, niin jos tietää kasvattajan omia syitä niin ymmärrän. Kannattaa kysellä muiltakin pikkupaimenen " yksiköiltä :).

FCI kirjoitti:

Täälläkin podetaan edelleen pentukuumetta. Tosin, koska Bea ei ole vielä täyttänyt edes kahta vuotta, ei kolmatta koiraa ole hetkeen tulossa. Ehkä sitten vuoden päästä, mikäli pentusuunnitelmat Bean osalta toteutuu :)

Oi, onko Bealle tulossa pentuja? :oo

Misteli: Poika olisi meille tulossa, eli ei ainakaan sitten samasta yksilöstä taistella :) Vähän sama ongelma täällä, että ihan liikaa ollaan laskettu tuon yhden kennelin varaan vaikka aika monesta paikkaa on tiedusteltu. Olisi vaan ihanteellista saada pentu kotiin kesällä tai syksyllä viimeistään, että olisi mahdollisimman paljon aikaa sen kanssa pentuaikana. Ensi kesänä kun joudutaan varmaan oikeisiin töihin niin nyt voi vielä opiskeluiden varjolla lusmuilla kaikista velvollisuuksista

Olen laittanut merkille juurikin nuo samat huomiot siitä, että mitkä kennelit ovat vastanneet. Mutta itse haluaisin pennun juuri hieman pienemmästä kennelistä, jonne ei vielä hirmuisen montaa pentuetta ole tullut. Niiltä onkin vastauksia saanut jo ihan kiitettävästi. Ja hiukan harmittaa/hävettää, että annan tuon aikakysymyksen vaikuttaa kasvattajan valintaan näin paljon koska loistavan kuuloisia pentuja olisi tulossa esim. ensi keväänä ja kesänä. Mutta minkäs teet kun se vaan on liian myöhään meille :/ Nyt vaan siis kaikki sormet ja varpaat pystyyn että löytyisi meille hyvä poika tästä ykkösvaihtoehdosta!

reetta: Me ollaan ihan selvästi samalla aaltopituudella tän pennunhankinnan suhteen :D Mulle on kanssa liian myöhään tuo ensi talvi/kevät/kesä, vaikka olisi kyllä huippupentueita varmasti tulossa. Mä haaveilin kesäpennusta, kun on lomaa about 2 kuukautta, mutta ei kun ei. Mutta jos tämä pentue on se "meidän", niin siinä taitaisi olla luovutus noin viikkoa ennen koulun alkua, että peukut nyt pystyyn. Ja olen itse kanssa mieluummin ottamassa pentua pienemmästä kennelistä, missä olisi ollut muutama pentue tai vasta ensimmäinen. Niissä kasvattajat ovat ehkä hieman nöyrempiä luulisin ja koiria kasvatetaan kasvattamisen ilosta. Suurissa kenneleissä voi olla jo ihan eri syyt miksi koiria kasvatetaan, eivätkä kasvattajat pienemmissä kenneleissä ole vielä liian ylpeitä tai olevinaan jotain. Eihän se nyt välttämättä näin ole, mutta niin itse ajattelen. Ja kun miettii, että millaiset kennelit ovat pentukyselyihin vastanneet, niin kyllä ne ovat nuo pikku kotikennelit (plus etelä-suomalaiset). Että kiitos ja kumarrus heille vastauksista ja ystävällisyydestä.
Taidanpa reetta lähettää sulle yksäriä, että saadaan selvyys siihen ollaanko todellakin samasta kennelistä pentua toivomassa :)

Voi apua, enää kuukausi aikaa, että olisi Bean kanssa suoritettava ensimmäinen rauniokoe Koira olisi kyllä läpäissyt kokeen ajat sitten, mutta nyt vasta taitaa olla itse ohjaajakin valmis.

Kukin tavallaan, mutta itse kyllä suosittelen ehdottomasti että koiraa ja etenkin käyttökoiraa valitessa valinta sopivasta pentueesta tehtäisiin pääasiassa pentueen vanhempien ja kasvattajan perusteella, eikä sen perusteella milloin pennut sattuvat syntymään. Jos olisin kasvattaja, niin itse ainakin möisin pennut myös huomattavasti mieluumin sellaisille ostajille, jotka haluavat pennun nimeomaan sen vuoksi millainen yhdistelmä on kyseessä kuin että milloin se sattuu syntymään. Minusta olisi myös kyseenalaista, jos pennunostaja tietäisi varmasti haluavansa pennun jostakin tietystä yhdistelmästä ilman että on koskaan edes nähnyt livenä etenkään pentueen emää.
Suomenkin bortsukannassa on koirien luonteiden välillä todella suuria eroja, joten ei todellakaan ole ihan sama mistä pentunsa ottaa.

^En mä ole mitään huonoa pentua ottamassa vaan tämäkin on mielestäni huippupentue niin kuin muutamat muutkin tämän keväiset. Molemmilla vanhemmilla A-lonkat ja muutenkin terveitä, emällä muotovaliotittelin lisäksi tuloksia myöskin tokosta ja agilitystä ja luonne molemmilla erinomainen. Mulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö kyseinen pentue olisi oikein hyvä. Mulle ei ole tässä pennunhankinnassa mitenkään olennaista tietty yhdistelmä ja tietyt vanhemmat, joiden pentuetta joutuisin odottelemaan monenkin vuoden päähän. Jos tulee hyvä pentue kohdalle, mistä mulla olisi hyvä tunne ja haluaisin pennun siitä yhdistelmästä, niin siitä sitten vaan yrittämään. Ja jos jäisinkin vaikka odottamaan jotain seuraavan kevään pentuetta, niin ei ole mitään takeita että siitä pennun saisin. Se on tullut huomattua tämän rodun kohdalla. Parempi siis käydä kiinni niihin hyviin pentueisiin, joita on nyt tulossa. Ja tuo käsite 'huippupentue' on niin kanssa ihmisestä kiinni. Jollekin huippupentue on se, että isä on viiden maan muotovalio ja emä muutaman sertin kerännyt, ja lonkat jotain B:tä ja C:tä. Näitäkin on tullut mulle vastaan enkä kyllä mitenkään pidä huippupentueina, päinvastoin. Kauhistuttaa ajatellakin että siihenkö on bortsujalostus menossa. Tähdätään raskasturkkisiin näyttelykoiriin, jotka eivät tiedäkään olevansa loistava brittiläinen paimenrotu, kun lampaat eivät saa koirassa aikaan minkäänlaista syttymistä. Niinhän se tänäkin päivänä joissakin koirissa on, ei tajuta lampaista yhtikäs mitään. Mutta onneksi on vielä olemassa työlinjaisten kasvattajia. Mä en kyllä ensimmäiseksi bortsukseni ole nyt työlinjaista ottamassa, ajattelin että saattaa olla liian vaativa, mutta ehkä jonakin päivänä, etenkin jos tuota jalostusta viedään yhä enemmän näyttelyiden suuntaan.

Juu, siis jokainenhan määrittelee itse sen millaisesta pentueesta itselleen pennun haluaa. Itse vain sain vähän sellaisen kuvan, että ollaan ottamassa pentua ihan mistä vaan, kunhan pennun vain saa, mutta onneksi se oli väärä käsitys :).
Itselleni ei varsinaisesti ole vanhempien tuloksilla väliä, muuta kuin terveystuloksilla, kunhan sekä niiden luonne, että pennun luonne natsaavat sen kanssa mitä itse haluan. Luonnetta ei kuitenkaan näe paperilta kuin ehkä jotain osviittaa luonnetestistä, joten itselleni oli tärkeää, että olin nähnyt pentueen emää sekä kotona että treeneissä. Uroksen osalta taas luotin kasvattajan kuvaukseen uroksen luonteesta. Näyttelytuloksilla ei itselleni ole lainkaan merkitystä. Turkilla on sen verran väliä, että luultavasti en edes ottaisi pentua yhdistelmästä, jossain molemmilla vanhemmilla olisi erittäin paksu ja pöyheä turkki, koska se on minusta käytännössä hankala.
Näillä vaatimuksilla löysin onneksi itselleni pennun, joka on ainakin tähän saakka (pennulla nyt ikää 10 kk) ollut juuri sitä mitä olen halunnutkin. Tähän voi vielä huomautuksena sanoa, että yksikään muu saman pentueen pennuista tuskin olisi ollut minulle näin sopiva ja osa pennuista olisi ollut minulle varsin epäsopivia. Ja tämä siis yhden ja saman pentueen sisällä.

No hyvä että selkisi asia. Mulla on vähän hankala tilanne, kun asutaan niiiin kaukana kaikesta ja noi kennelitkin on olleet satojen kilometrien päässä. Eli ei ihan helposti päästä pentuja katsomaan, saati sitten narttuja, vaikka mieli kyllä tekisi. Hyvähän se jos asuisi vaikkapa Etelä-Suomessa ja pääsisi helposti ja nopeasti joka paikkaan. Silloin mulla olisi jo varmaankin pentu. Ajatuksena oli, että pentuetta (kun se sopiva tulee kohdalle ja olisi hyvät mahdollisuudet saada pentu) kävisin yhden kerran katsomassa. Ja nähdäkseni millainen kasvattaja on kyseessä noin livenä ja voitaisiin jutella kunnolla.
Mulle tulikin tässä sellainen kasvattaja vastaan, joka aluksi vaikutti oikein mukavalta, mutta sitten kun aloin kyselemään pikkutarkkoja kysymyksiä, niin alkoikin hankalaksi. Minä sitten totesin, että unohdetaan koko asia kun tästä ei näytä mitään tulevan, niin tämä sanoikin sitten kuinka hyvä pennunostajaehdokas olisin ja voitaisiin jutella enemmänkin. Että kyllähän sitä sitten alettiin ystävälliseksi kun minä olin jo unohtamassa koko jutun. Tyyppi vaikutti ylimieliseltä ja ymmärtämättömältä, sadistiselta suorastaan. Minä sellaisen kasvattajan kanssa halua olla tekemisissä seuraavaa viittätoista vuotta. Eksyin kyllä nyt vähän aiheesta, mutta tiedättepähän että tuollaisiakin bc-kasvattajia on olemassa.