Koirat.com

Täällä yksi harjakoirista collieen päivittänyt.

Sega tuli minulle alunperin harrastuskoiraksi, jonka kanssa voin monipuolisesti harrastaa ja kokeilla "vähän kaikkea" - etsiä sitä mikä tuntuu parhaalta itselle. Pentueen valintaan meni aikaa, ja takapakkeja tuli useita (..kuten jotkut varmasti muitavat..), mutta vaiva oli todella sen arvoista. Sega on sukunsa puolesta täydellinen: molemmat vanhemmat hyväluontoisia, emä hieman agilityiä kokeillut, isä kisannut tokoa, paimentanut, jne.. Isänisä ruotsailen jälki- ja tokokoira, emänisä jenkkituonti ja suomen muotovalio.

Arjessa Sega on suhteellisen helppo. Monesti olen kuullut sanottavan, että colliet on arjessa hankalia, koska ne pelkää kaikkea. Tähän saakka ainoat asiat mitä Sega on vähän jännittänyt, ovat olleet rappukäytävä ja eläinkaupan nurkassa möllöttävä aidon kokoinen koirapehmolelu. Ei pelkää raketteja, ei vieraita ihmisiä tai koiria, ei autoja.. Päälle on käynyt isompia koiria (malamuuttimix, dobermanni, sakumix..), mutta heti kun omistajat ovat käyneet kiskomassa koiran tuon päältä, Sega on ollut valmiina leikkimään. Jopa silloin 3kk iässä kun ensimmäinrn kävi päälle.

Tuo ei hypi seinille vaikka olisi päiviä jolloin ei päästä kunnolla ulkoilemaan. Kuitenkin se tarvii väsyäkseen paljon aktivointia ja puuhaa, ja jaksaa kyllä touhuta jo näin alle vuosikkaana paljonkin. Nauttii kun saa olla paljon vapaana ja tehdä pitkiä lenkkejä. Tästä huolimatta ei ota nokkiinsa, vaikka ei mitään aina tehtäisikään. Osaa rauhoittua sisällä. Eräs tuttu villakoiran omistaja suorastaan ihmetteli, että miten se sisällä makaa vain paikoillaan ja nukkuu - ja ulkona kesäkuumalla painellaan menemään minkä vain jaksaa. Omat koiransa kun ovat aivan päinvastaisia. Sega on jotenkin kässännyt, että ulkona tehdään töitä ja sisällä voi (/pitää) ottaa ihan iisisti.

Sega ei myöskään ole hirveän pehmeä. Sille täytyy kerran pari ärähtää että asiat menevät perille asti. Motivoituu helposti leluilla ja nameilla, sekä ihan vain leikillä. Paimennusvietti on suht voimakas, mutta kaikkilahan tätäkään ei ole. Itse pidin sitä tärkeänä kun pentuetta valitsin. Ratsastuslenkille kun lähtee, niin koira kiertää koko porukkaa ympäri ja varmistaa että koko lauma on kasassa (ja kun puskasata hyppää edellä mainittu villakoira, niin vedetään hirvittävät hälyhaukut ja tullaan minulle ilmoittamaan että joku tuli syömään meidän lampaat!). Tuttujen kanssa kun mennään uimaan, niin lapset pidetään kaikki yhdessä. ;)

Ja sitäpaitsi, colliella on paaaaaaaljon helpompi turkki kun harjiksilla!

^ Tässä kyllä on nyt käynyt niin, että mitä enemmän mä colliesta kuulen, niin sitä enemmän se alkaa mua miellyttää.

Kiitos vastauksesta!

Mun mielestä myös Maksavompatilla hyvä kirjoitus :) Ton tyyppinen Ronjakin on. Ja must on niin ihanaa kun ulkona jotkut koirat räksyttää täysillä Ronjalle, niin Ronja vaan katsoo niitä. Oon niin ylpeä mun tytöstä kun se on hiljaa aina.


Tässä yksi kuva Ronjasta, "The Keppikoira"

Mahtava kuva.
Segakin rrrrrrrakastaa keppejä. Lenkillä kantaa ylpeänä aina jotain suussaan, jos vain saa luvan. Itseasiassa meidän naapurin colliet ovat ihan samanlaisia, ja jos osutaan samaan aikaan koirapuistoon toisen kanssa niin painelvat kilvan ison kepin kanssa. Muun rotuiset koirat ei vain tunnu ymmärtävän mitä hauskaa kepin kantamisessa on. Jos se saadaan hampaisiin, niin se tuhotaan miljooniksi palasiksi. Siihen loppuu collie-raukkojen leikki.

Ensi viikolla olisi mätsärit, pääsee harjoittelemaan elonäyttelyitä varten...

Maksavompatti, Pongo taas ei oikein niin kepeistä välitä, yksi jalkapallo on sen suuri rakkaus! Semmonen vanha, kämänen ja lähes mädäntynyt niin ai että se on hirveen kiva. Toivottavasti mätsärit menee hyvin. ;)

Pistelläämpäs tänne Pongosenkin kuulumisia väliin. Eli nyt on ollut meillä supertreenausta, tällä viikolla ke, to, pe, la ja su ollaan treenailtu. Tokoa sekä agilityä. :)


A-esteellä.


Kepit!


Palkka maistuu makoisalle :)


Ja hienosti kontaktilla.

Ihana Pongo.. :)

Meillä tykätään myös palloista. Ja vinkuleluista. Ja, ja, ja... Luulisi että Sega tulee olemaan suhteellisen helppo motivoitava. Lokakuussa ollaan menossa paikallisen agilityseuran alkeiskurssin "pääsykokeisiin". Silloin on ikää mukavasti reilu vuosi, joten hyvällä tuurilla ollaan saatu jo lonkatkin kuvautettua. Tässä kesällä ja syksyllä olisi tarkoitus kierrellä mätsäreitä/näyttelyitä, ehtiä käydä paimentamassa ja harjoitella kotona ihan yleistä käyttäytymistä.

Laitetaampa vielä meidänkin neitistä kuva. Kuva on juhannukselta, ikää siis noin 9 kuukautta.

Sega on kyllä niin nätti..! Ihana turkki..
Ja Pongo komea nahkiainen <3

Tässäpä meidän menoa peltojäljellä

Ja kehän reunalta erkkarista, hetkeä ennen katastrofia..

Komeita ovat vaan nuo pehkotkin, vaikka näin nahkaihminen enemmän itse ehkä olen.

Kasvattajalle syntyi keskiviikkona kymmenen trikkipalleroa.. jos sitä toinen nahkiainen?

Yksi collieharrastaja luuli Segaa torstaina mätsäreissä urokseksi. Tuo meidän tukkajumala-jenkki näytti kai jotenkin massiiviselta hänen viiden kuukauden ikäisen brittilinjaisen rinnalla. Vaikka Sega on tosiaan nipin napin alarajalla korkeuden suhteen, mutta on siis melko jykevä..

Tänään lurauttelin vähän glyserolia korviin! Heti taittuivat hirmu nätisti. Tosin eipä Sega ikinä ole ollutkaan täysystykorva, toinen korva on yleensä suht hyvin taittunut ja toisesta on noin 1/5 osaa taittuneena. Parin viikon päästä on tosiaan ne viralliset, joten tässä sitä ennen otetaan tuo glyseroli-kuuri, jotta korvan olisi vähän nätimmin..

^Meidän varmaan kannattaisi kanssa kokeilla glyserolia, nyt olen vain teipillä vääntänyt sen korvan. Voisi kyllä hankkia sitä, nyt ei kyllä enää Kuopion näytelmiin kerkeä sitä hankkimaan. :/ Teippi on ollut lyhytkarvaisella ihan toimiva, en tiedä sitten toimiiko yhtä kivasti pehkolla. :D

Tänään kävin katsomassa ja kuvailemassa (omistajan pyynnöstä) trikkivauvoja.. apua! 3 päivän ikäisiä nuppusia.<3 Yleensä ei päästä vielä katsomaan noita noin nuoria, mutta olin kameran kanssa liikenteessä (treenattiin sen pihassa oman sileäkarvaisen kanssa keppejä) ja kasvattaja halusi hyviä kuvia pennuista. :)

Apua! Mitä ihania pieniä

Me haetaan Seljalle ensiviikolla tehosterokote ja sitten olis tarkotus lähteä pentukurssille.

Jos korvien kanssa meinaa venkslata, niin kannattaa varmaan suoraan käyttää maitoliimaa. Se pitää korvan pitkään kunnolla paikoillaan. Virtahevonkin koira oli aikalailla jo puolipystykorvainen, joten korvaa pitää liimailla/teippailla hyvin pitkään (ellei koko loppuelämän). Teippi on vain siitä huono, että se pitää kerran viikkoon vaihtaa ja se irtoaa suht helposti teippimerkistä liippuen, kun korvan pitäisi olla "kiinni" useita kuukausia putkeen. Pennuilla luultavasti helpompaa, mutta kun korva jo sojottaa pystyssä koko ajan niin hommaa riittää melkeinpä vuosikausiksi. Jos koiralla on esim. 6kk iässä korva(t) pystyssä, niin teippejä kannattaa pitää reilusti yli vuoden ikään asti ilman mitään taukoja. Poikkeuksia tietenkin löytyy, mutta tuntuu siltä että hirmu moni "jälkijunassa" herännyt omistaja pitää aikuisillakin koirilla teippejä korvissa. Kevyet korvat tietty erikseen, nehän eivät kokonaan pystyt ole ollenkaan. Hommaa siis riittää pitkäksi aikaa!

Meillä ollaan todettu, että luomuna on paras olla!

Lyytikäinen, teippaan korvaa ainoastaan vain silloin, kun tiedossa on näyttelyitä. Muuten saa olla luomuna. Liima ei tuntunut pysyvän korvassa, enkä usko että tuosta ikinä saakaan enää taittunutta. Onneksi ei haittaa agi/toko/haku harkoissa. ;)

Miun mummukka kävi pyörähtämässä kehässä sitten vuoden 2009 syksyn, käytiin paikallisessa match showssa ja tuloksena isojen koirien PUN ja sijoitus 3.

Ohessa match showsta otettu kuva, kuvan (c) Miira Ikonen.



Jos tuo linkitys edes onnistuu, en ole ennen tänne kuvia laitellutkaan..

Esittäjä ei ollut skarppina kuvan otto tilanteessa joten koira ei esiinny kuvassa parhaimmillaan



// kuvan näkyviin muokkasi griffon

^Tuolta kuvat.fi galleriasta kun/jos linkittää kuvia ihan kuvana, niin se tapahtuu suunnilleen näin:

Klikkaa kuva isoksi -> sivun oikeassa alareunassa näkyy pari toimintoa -> valitse klikkaamalla niistä se "jaa tämä" -> sen jälkeen tulee info ruutu mistä klikkaamalla valitset "kopioi linkki forum käyttöön" -> sieltä sitten valitset haluamasi kuvakoon linkkiosoitteen (esim tuo millä sun kuvan toin on se keskikokoinen) -> kopioi linkkiosoite ja tuo kuva tuolla "taulukuvakkeella" tänne palstalle.

Jos tuntuu vaikealta niin laita vaikka yksäriä, niin yritän ohjeistaa tarkemmin :)

Eilen agilitymölleissä Pongo tipahti A-esteen päältä, kun yksi tassu lipesi ja joutui hyppäämään sieltä sitten, olisi muuten varmaan kaatunut. Sen jälkeen mentiin rata loppuun kun koira vaikutti olevan ok, itse säikähdin sitä että jos se meni rikki nyt.

Tänään on ollut ihan normaali, lenkkikin käytiin ja sai normaaleja hepulikohtauksia, hyppi ja juos täysiä. Ei vaikuta olevan mikään hätänä. Taidan uskaltaa lähteä sen kanssa hakuun ja agilityyn huomenna? Voihan sieltä pois lähteä (agista, ja hakussa olla vaan treenaamatta) jos vaikuttaa, että koira ei pysty tekemään kaikkea.

Vähän harmittaa kun tuli tmmonen välikohtaus, mutta ehkä tämä tästä... en tiedä, taisin itse säikähtää sitä enemmän.

Hei!

Meille on tulossa blue merle, ja alustavia kuvia pennuista on nähty. Nyt kysynkin teiltä, kuinka suuria mustat laikut saavat olla, jotta ne eivät vielä ole vakavia virheitä? Mitkä siis hyväksytään näyttelyissä, ja milloin kasvattajan tulee myydä pentu värivirheellisenä?

Mä olen joskus kuullut että kämmenen kokoiset mustat laikut ok, mut korjatkaa jos olen väärässä. Näyttelyissä blue merleillä näkee kyllä huomattavasti isompiakin laikkuja, mut varmaan suositeltavaa on mahdollisimmat pienet laikut.

^ Niin ja onnea etukäteen tulevasta pennusta :) Blue merlen mäkin olisin halunnut mutta en vaan malttanut odottaa enää pentua :)

Me lähdetään huomenna mökille Keski-Suomeen, "uudella" autolla joka ostettiin tänään Toivottavasti Ronja ei voi pahoin kauan aikaa, ekan tunnin se ainaki kuolaa
Autossa on vaaleat nahkapenkit, täytyy vaan suojata ne hyvin penkin suojapeitteellä. Nyt päästään ekan kerran kokeilemaan Ronjalle turva-valjaitakin, saa nähä mitä tykkää vai pyöriikö itsensä solmuun kun muutenkaan ei nauti autoilusta.

Mitä teidän colliet tykkää matkustamisesta? Ronja oksensi pentuna lähes aina, pidin sillä aina oksennuspussia nokan alla Nykyään kuolaa, mut sekin on vähentynyt. Esim viime kesänä kun Ronja huomasi että matka tosiaan kestää ja kestää, niin noin puolen tunnin, tunnin kuluessa se laittoi maaten ja alkoi nukkumaan. Mut lyhyemmät matkat se stressaa ja läähättää ja kuolaa.

Onko teillä koira penkillä vai auton takatilassa? Turvavöissä, häkissä? Tohon uuteen autoon Ronja mahtuis takatilaankin, vanha auto oli porrasperänen niin siinä ainut vaihtoehto oli penkki.

Isot mustat laikut ei tee merlestä värivirheellistä, eli sitä ei ole pakko myydä halvemmalla. Valkoiset alueet rungossa on värivirhe eikä sitä kyllä maksa vaivaa viedä näyttelyihin ollenkaan. (näitä kyllä harvemmin edes syntyy normaaleista sallituista yhdistelmistä)
Pennusta ei myöskään voi täysin varmuudella sanoa miten isoiksi laikut aikuisena muodostuvat, kun karva kasvaa täyteen mittaan. (olettaen että puhut pehkosta?)
Merle on kyllä ehdottomasti (mielestäni) haastavin väriltään näyttelyitä ajatellen.

Sumun väristä ei ole näyttelyissä huomautettu, muuta kun että voisi olla puhtaampi sininen. Mustasta ei ole sanottu mitään, vaikka tuolla pyllyllä isompi läikkä sitä onkin.

Kiitos gaselli. :)

Pehkosta on tosiaan kyse. Ainakin Kennelliitto sanoo blue merlen väristä näin: "Suuret mustat merkit, savenharmaa väri tai ruosteenruskea sävy peitinkarvassa tai pohjavillassa ovat vakavia virheitä." Mitä näillä suurilla mustilla merkeillä sitten tarkoitetaan?